oon ekaa kertaa elämässä yksinäinen ja siis todella yksinäinen. Reilu 3kk sitten erosin avoliitosta ja täs ajassa olen muuttunut erakoksi jolla ei ole yhtään ystävää. Joskus menee viikko etten puhu kenenkään kanssa. puhelin ei soi. olen alkanu pelkäämään ihmisiä. Se ei ole hyvä asia kun parisuhteenkin haluaisin. oon menettäny suhteiden vuoksi itseluottamuksen kokonaan. Joka ilta toivon etten aamulla enää herää.. Tää on hirveää olla ihan yksin. Tuntuu et ketään ei välitä ja uusia tuttavuuksia en uskalla lähestyä, no enpä kyl ees käy missään eikä olis edes varaa. Elämä meni mun osalta ja oon alle 30V. Surullinen olo..
oon ekaa kertaa
joopajoopa
3590
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ERONNUT....big deal....niin itsekin (mut omasta halusta, en halunnut olla enää nyrkin alla).
Joko sinä erosit tai sinut jätettiin...tää henkilö ei todella ollut suremisen arvoinen - Piristy ja laita itsesi nätiksi/komeaksi. Ota pieniä askelia tutustumisen saralla, vanhempia henkilöitä on helppo lähestyä ja he haluavat juttu seuraa. Tee itsellesi tavoite ja etene hitaasti. itse uskon jokaiselle löytyy sielunkumppani se voi vain joskus kestää aikaa/vuosia. Itse odotin 10v mutta nyt ole onnellinen ja omassa yhteisessä pesässä kumppanini kaa.
Tsemppiä ja taistelutahtoa paremman puolesta.
Heips...oon kans alle 30w nuori nainen jolla elämässä enmmän tai vähemmän vaikeita suhteita...tällä hetkellä seurustelen vaik välil tuntuu ettei mitää järkee ku aina niin yksinäinen et oikein pahaa tekee. Mistä päin oot? Laita mailiosoite jos haluut uuden kaverin, tai muuten vaan vaihtaa ajatuksia:)
[email protected]