Olen viisi vuotta sitten eronnut ja 10v lapsi on vuoro viikoin minulla ja isällään, on toiminut tosi hyvin.Nyt isä löytänyt naisen toiselta paikkakunnalta ja "uhkaa" viedä lapsen sinne mukanaan.Lapsi on minulla kirjoilla ja käy koulua erityisopetuspäätöksellä.Voiko isä viedä minulta lapsen, lapselta kaverit, hyvän koulun, harrastukset ja lähellä asuvat sukulaiset? Lapsi on itse joka toinen päivä muuttamassa isän kanssa ja jokatoinen päivä jäämässä kotiin minun ja veljensä kanssa. Ilmeisesti isä lupaa ummet ja lammet jos poika muuttaa hänen kanssa ja poika on kohta pää pyörällä koko muutosta.
Onko mahdollista
lapsen etu
10567
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En usko että isä pystyy niin vain omalla päätöksellään viedä lastanne mukanaan uudelle paikkakunnalle. Ja varsinkin vielä kun lapsi on kirjoilla sinun luona.
Enkä oikein jaksa uskoa että sosiaalitantatkaan kovin hyvällä katsoo, että ton ikäinen lapsi yhtäkkiä muuttaakin tutusta ympäristöstä ja tutusta koulusta vain sen takia että isä löytänyt uuden morsiamen ja haluaa tämän luo.
Väittäisin siis että ei todellakaan voi, ainakaan ilman sinun suostumustasi.
kiitos viestistäsi, tuli vähän parempi mieli.Illalla tuntui kuin pommi olisi pudotettu niskaan.Olen todella huolissani jos isä alkaa taistelemaan asiasta.Kuin puukkoa väännettäis haavassa.Ei auta muu kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta.Mutta kyllä voin sanoa että pidän lapsestani kynsin ja hampain kiinni!
pysyä sillä paikkakunnalla, missä hänen koulunsa on, koska hän on erityisoppilas. Ei erityisopetuspaikkaa saa noin vain toiselta paikkakunnalta.
Koska lapsi on sinun luonasi kirjoilla, sinä olet lähihuoltaja. Ei sitä noin vain voida muuttaa. Kymmenenvuotiaan mieltä ei kysytä noissa asioissa. Aikuiset sopivat asiat keskenään, tai tuomioistuin päättää.
Puhu ex-miehellesi järkeä. Lapsi voi myöhemmin oleskella lomillaan isänsä luona, mutta aluksi on parempi, että mies omistautuu uudelle naisystävälleen ja asettautuu kun nolla asumaan uudelle paikkakunnalle.
1) lapsi on sinulla kirjoilla
2) vanhempien on toimittava lapsen edun mukaisesti ja yritettävä säilyttää rutiinit, harrastukset, ystävät, koulu (varsinkin erityisopetus-tapauksessa)
3) lapsen huoltajaa määrätessä otetaan huomioon kumpi vanhemmista pyrkii säilyttämään lapsen suhteet lapsen (kummankin vanhemman) sukulaisiin
4) lapsi ei osaa itse päättää tällaisia asioita. Usein tuon ikäisen elämä on vielä mustavalkoista, ja lapsi usein asettuu sen vanhemman puolelle jonka kokee kriisitilanteessa jäävän alakynteen (lue: se joka uhkailee, lupailee ja kiristää) ja tekee erilaisen päätöksen kriisitilanteessa kuin tekisi normaalitilanteessa. Lasta EI saa asettaa tällaiseen tilanteeseen jossa päätös asetetaan hänelle, ikäänkuin hän sen edes voisi tehdä.
Onko teillä tapaamissopimusta ja mitä siellä sanotaan?
Isän uusi rakkaus voisi tehdä rakkauden teon ja muuttaa sinne missä tekin olette. Näin säilyisi lastenne arki, yhteys isäänsä ja isän rakkaus aktiivisena kaikkia kohtaan.
En hirveän vastuullisena pidä vanhempaa, joka muuttaa kauemmaksi lapsistaan. Minulle on turha edes perustella asiaa työllä, uudella suhteella, tulivuoren purkauksella tai maanjäristyksellä.
toisinpäin.
"En hirveän vastuullisena pidä vanhempaa, joka muuttaa kauemmaksi lapsistaan. Minulle on turha edes perustella asiaa työllä, uudella suhteella, tulivuoren purkauksella tai maanjäristyksellä. "
Vaan....Mitä asiaan voi isä joka on eron jälkeen asunut äidin ja lapsen lähellä, lapsenkin takia. Siis mitä voi jos äiti yllättäen muuttaakin ja vie lapsen toiselle paikkakunnalle eikä suostu siihen että isä alkaisi lähihuoltajaksi? Oikeuteen? No siellä sanotaan että "vakiintuneet olosuhteet plä plä.."..joten lapsi voikin jatkossa tavata isäänsä enää parina viikonloppuna??!!
Sekö on lapsen edun ajattelua? Ilmeisesti koska oikeus ei asiaa ota huomioon, onhan Suomessa vapaus muuttaa!
Silloin kun itse erosin, niin minulla olisi ollut työpaikka toisella paikkakunnalla ja myöhemmin suhde mieheen joka asuin 200km päässä niin ei tullut mieleenikään muuttaa (mies muutti meidän luokse), lapset saa säilyttää koulun,harrastuksen ym. ei minulle tullut mieleenkään että itse muutan, vien lapset kauaksi isästä.
"Uuden parisuhteen saa aina", mutta isä-poika suhdetta ei" jos välimatkaa on 100km.
Mutta tosiaan, jokainen tekee omat ratkaisunsa
kommentoin. Alkiperäiselle toivotan voimia, ja myös sulle. Mutta mitä minun tilanteessani voi tehdä. Sitä ehkä kyselen..
Minun tilöanteessa olevia isejä on niin paljon. Äiti kun jostainsyystä vaihtaa maisemaa, niin isä saa nuolla näppejään lasten suhteen, koska kouluikäisenä on aika vaikea tilanne lapselle muuta kuin vkl-tapaamisia noudattaa..varsinkin jos äiti sen vaikeaksi tekee!..ja isälle ei lähihuoltajuutta suo! Tämä on nyky-Suomen tilanne..ja lapsen etu!?
Minusta jokaisen vanhemman tulisi ajatella lapsen etua, jokaisella lapsella on oikeus tavata niin isää kuin äitiäkin.Usein vaan ollaan liian itsekkäitä niin ajattelemaan.Ja jos mukana kuviossa on uusi "rakkaus" niin se on monea, eikä ajatella lapsen parasta. T:alkuperäinen
Kuten yleensä kirjoitin tässäkin yhteydessä vanhemmista erittelemättä isää tai äitiä. Suomessa ei toteudu tasapuolisuus vanhempien välillä eikä lapsen paras erotessa -eikä välttämättä edes avio- avo- tai muissa mahdollisissa liitoissakaan.
Pitäisikö sitten luoda laki, joka sitouttaisi vanhemmat asumaan lastensa kanssa samalla paikkakunnalle lasten täysi-ikäisyyteens saakka? Ehkä pitäisi, jos vanhemmat eivät vastuutaan muutoin ymmärrä -niin äidit kuin isätkin.