croppaus ja pikselitiheys

Ajattelin niinkuin enemmän sitä asiaa että jos nyt näyttäisi käyvän niin että tuo 25 megaa kennossakin on huono vitsi muutaman vuoden päästä.
Jos ajatellaan että pikku pokkareihin saadaan pienen pienelle kennolle sovitettua toistakymmentä megaa pikseleitä. Ja täyden koon kennolle reilut 20 megaa. Uskon että tälläkin hetkellä valmistajilla löytyy mahdollisuus tuoda samantien vaikkapa 150 megan kenno. Mutta sitä kaupallisessa mielessä pihistellään ettei tule kaikki arsenaali heti pöytään vaan voi siinä välissä myydä muutaman mallin. Eli tässä mielessä heitin tuon aloituksen.

sitä vaan kirjoitti:

Ajattelin niinkuin enemmän sitä asiaa että jos nyt näyttäisi käyvän niin että tuo 25 megaa kennossakin on huono vitsi muutaman vuoden päästä.
Jos ajatellaan että pikku pokkareihin saadaan pienen pienelle kennolle sovitettua toistakymmentä megaa pikseleitä. Ja täyden koon kennolle reilut 20 megaa. Uskon että tälläkin hetkellä valmistajilla löytyy mahdollisuus tuoda samantien vaikkapa 150 megan kenno. Mutta sitä kaupallisessa mielessä pihistellään ettei tule kaikki arsenaali heti pöytään vaan voi siinä välissä myydä muutaman mallin. Eli tässä mielessä heitin tuon aloituksen.

Lue lisää

150 megan kennosta olis hyötyä, kun muistikortti täyttyisi hetkessä. Kyllä se siihen 20-30 Mpikseliin jää.

"...niin siinä menetetään jo lähes puolet pikseleistä, kun jäljelle jää enää 25 megaa * 0,75^2= 14 megapikseliä."

Miten se kuva sitten eroaisi sillä 400 mm:llä ja esimerkiksi 10 Mpikselin kameralla otetusta? Jos oletetaan, että kuvanlaatu pysyy noinkin pienellä croppauksella vielä siedettävänä/vertailukelpoisena, niin miksikäs ei. Linsseille (niille lyhyemmille) asettaa tosin jo melko kovat vaatimukset.

Lassie Koira kirjoitti:

150 megan kennosta olis hyötyä, kun muistikortti täyttyisi hetkessä. Kyllä se siihen 20-30 Mpikseliin jää.

no tuo muistikorttien koko nyt ei varmaan ole edes ongelma. Eihän tästä ole ollut kuin hetki kun 4 gigan kortit olivat olevinaan isoja. Nyt on jo 16 gigaiset ihan normaalia.

Simo kirjoitti:

"...niin siinä menetetään jo lähes puolet pikseleistä, kun jäljelle jää enää 25 megaa * 0,75^2= 14 megapikseliä."

Miten se kuva sitten eroaisi sillä 400 mm:llä ja esimerkiksi 10 Mpikselin kameralla otetusta? Jos oletetaan, että kuvanlaatu pysyy noinkin pienellä croppauksella vielä siedettävänä/vertailukelpoisena, niin miksikäs ei. Linsseille (niille lyhyemmille) asettaa tosin jo melko kovat vaatimukset.

Lue lisää

Kokeile piruuttasi ottaa kuva varpusen kokoisesta esineestä suht kaukaa ensin 400mm tuubilla ja sitten 200mm tuubilla.

Croppaa 400mm tuubilla otettua kuvaa niin että kuvauskohde näyttää samankokoiselta kuin 200mm tuubilla otettu.

Huomaat, miksi pitkiä telejä on olemassa.

varsin selvä kirjoitti:

Kokeile piruuttasi ottaa kuva varpusen kokoisesta esineestä suht kaukaa ensin 400mm tuubilla ja sitten 200mm tuubilla.

Croppaa 400mm tuubilla otettua kuvaa niin että kuvauskohde näyttää samankokoiselta kuin 200mm tuubilla otettu.

Huomaat, miksi pitkiä telejä on olemassa.

Lue lisää

"Croppaa 400mm tuubilla otettua kuvaa niin että kuvauskohde näyttää samankokoiselta kuin 200mm tuubilla otettu."

Toisin päin. 200-millisellä otetussa on enemmän rajausvaraa. Siitä 1/4 vastaa 400-millisellä otettua.

Mutta erohan on selvä. Rajaaminen ei korvaa pitempää polttoväliä. Aina kun halutaan rajata kuva vastaamaan kaksinkertaista polttoväliä, kuvasta otetaan 3/4 pois, ja tollokin huomaa että yksityiskohdat menee puuroksi.

Simo kirjoitti:

"...niin siinä menetetään jo lähes puolet pikseleistä, kun jäljelle jää enää 25 megaa * 0,75^2= 14 megapikseliä."

Miten se kuva sitten eroaisi sillä 400 mm:llä ja esimerkiksi 10 Mpikselin kameralla otetusta? Jos oletetaan, että kuvanlaatu pysyy noinkin pienellä croppauksella vielä siedettävänä/vertailukelpoisena, niin miksikäs ei. Linsseille (niille lyhyemmille) asettaa tosin jo melko kovat vaatimukset.

Lue lisää

Hohhoijaa. 300->400 mm ei ole kovinkaan kummallinen parannus. Mihin unohtui se 70->400? Tai edes kohtuullisempi "polttovälin tuplaus", jolloin menetetään "vain" kolme neljäsosaa pikseleistä....

...ja niistä gigapikselin kameroista on turha nähdä märkiä unia, ainakaan ennen kuin markkinoille saadaan kino-objektiiveja, jotka piirtävät 200 viivaparia/mm.

tekemisen puutetta? kirjoitti:

Hohhoijaa. 300->400 mm ei ole kovinkaan kummallinen parannus. Mihin unohtui se 70->400? Tai edes kohtuullisempi "polttovälin tuplaus", jolloin menetetään "vain" kolme neljäsosaa pikseleistä....

...ja niistä gigapikselin kameroista on turha nähdä märkiä unia, ainakaan ennen kuin markkinoille saadaan kino-objektiiveja, jotka piirtävät 200 viivaparia/mm.

Lue lisää

"Mihin unohtui se 70->400?"

("Unohdinkohan" myös 15 -> 1000 mm korvauksen?) En unohtanut sitä. Oletin vaan, että kaikki ymmärtävät sen käytännön mahdottomuuden nykytekniikalla, mutta ei olisi pitänyt olettaa. Eli ihan tarkoituksella rajasin vain tuohon 300 -> 400 mm korvaukseen.

Minäkin esitin yhden kysymyksen siinä viestissäni. Siihen voisivat vastata ne, joilla on asiasta käytännön kokemuksia.

Simo kirjoitti:

"...niin siinä menetetään jo lähes puolet pikseleistä, kun jäljelle jää enää 25 megaa * 0,75^2= 14 megapikseliä."

Miten se kuva sitten eroaisi sillä 400 mm:llä ja esimerkiksi 10 Mpikselin kameralla otetusta? Jos oletetaan, että kuvanlaatu pysyy noinkin pienellä croppauksella vielä siedettävänä/vertailukelpoisena, niin miksikäs ei. Linsseille (niille lyhyemmille) asettaa tosin jo melko kovat vaatimukset.

Lue lisää

Croppaamalla saatu kuva olisi parempi, sillä siinä olisi 40 % enemmän informaatiota teoreettinen hitunen, joka valuu käyttämättä jäävistä pikseleistä. Tämä on muuten syy siihen, miksi kameroiden kennot kuvaavat enemmän kuin kuvaan tulee pisteitä. Sopivilla ohjelmilla saa nämä laidat käyttöön (olen kerran kuvannut noin 20 vierekkäin seisovaa, joista laitimmainen liikahti kuvan oton aikana käden kuvan ulkopuolelle. Löysin käden laidoista.)


"Linsseille (niille lyhyemmille) asettaa tosin jo melko kovat vaatimukset."

Keskeltä tulee parempi kuva kuin laidasta :-)

... kehittyä on tiheämpiin kennoihin. Ainoa toinen apu olisi erilainen värisuodatin kennon edessä, nykyisin RGBG-bayer heittää 2/3 valosta hukkaan. Kennojen kohina ei tule enää merkittävästi (>50%) parantumaan, koska fysiikan lait ovat hyvin lähellä. Käsittääkseni järkkäreiden CMOS-kennojen kvanttitehokkuus menee tietyissä tapauksissa jo nyt 50% yli. Uusissa laitteissa lukuvirhettä tulee vain 2.5-6 elektronia kennon valmistajasta riippuen.

Eli, toisentyyppisellä värisuodattimella saisi signaalin kaksinkertaistettua väritarkkuuden kustannuksella ja ilman suodatinta mustavalkoisena 3x. Kvanttitehokkuus ei voi mennä yli 100%, käytännössä tuskin edes yli 90% massavalmistetuissa kennoissa. 2.5 elektronin lukuvirhe monen megahertsin taajuudella on kunnioitettava saavutus.

ainoa suunta kirjoitti:

... kehittyä on tiheämpiin kennoihin. Ainoa toinen apu olisi erilainen värisuodatin kennon edessä, nykyisin RGBG-bayer heittää 2/3 valosta hukkaan. Kennojen kohina ei tule enää merkittävästi (>50%) parantumaan, koska fysiikan lait ovat hyvin lähellä. Käsittääkseni järkkäreiden CMOS-kennojen kvanttitehokkuus menee tietyissä tapauksissa jo nyt 50% yli. Uusissa laitteissa lukuvirhettä tulee vain 2.5-6 elektronia kennon valmistajasta riippuen.

Eli, toisentyyppisellä värisuodattimella saisi signaalin kaksinkertaistettua väritarkkuuden kustannuksella ja ilman suodatinta mustavalkoisena 3x. Kvanttitehokkuus ei voi mennä yli 100%, käytännössä tuskin edes yli 90% massavalmistetuissa kennoissa. 2.5 elektronin lukuvirhe monen megahertsin taajuudella on kunnioitettava saavutus.

Lue lisää

Olen etsinyt tämän kaltaista dokumentoitua tietoa. Mistä olet saanut omat tarkat tietosi?

ainoa suunta kirjoitti:

... kehittyä on tiheämpiin kennoihin. Ainoa toinen apu olisi erilainen värisuodatin kennon edessä, nykyisin RGBG-bayer heittää 2/3 valosta hukkaan. Kennojen kohina ei tule enää merkittävästi (>50%) parantumaan, koska fysiikan lait ovat hyvin lähellä. Käsittääkseni järkkäreiden CMOS-kennojen kvanttitehokkuus menee tietyissä tapauksissa jo nyt 50% yli. Uusissa laitteissa lukuvirhettä tulee vain 2.5-6 elektronia kennon valmistajasta riippuen.

Eli, toisentyyppisellä värisuodattimella saisi signaalin kaksinkertaistettua väritarkkuuden kustannuksella ja ilman suodatinta mustavalkoisena 3x. Kvanttitehokkuus ei voi mennä yli 100%, käytännössä tuskin edes yli 90% massavalmistetuissa kennoissa. 2.5 elektronin lukuvirhe monen megahertsin taajuudella on kunnioitettava saavutus.

Lue lisää

Sinulla on puolijohdefysiikan termistö hallussa - hienoa. Varmaan tietosi pitää paikkansa nykyisellä teknologialla, koska tiheydessä ollaan jo äärirajoilla/kerros. Jos kenno olisi lähes absoluuttisessa pakkasessa kohinassa mentäisiin alas, toisaalta kylmyys kutistaa, jonka jokainen kylmässä vedessä piipahtanut mies tietää.

Kyllä tekniikan osaajille on nostettava hattua, kun tulitikunpään kokoisesta kennosta kaivetaan terävää kuvaa A3 verran.

Kimmo Koo kirjoitti:

Olen etsinyt tämän kaltaista dokumentoitua tietoa. Mistä olet saanut omat tarkat tietosi?

Vaikuttaa ihan pätevältä.

http://www.clarkvision.com/imagedetail/digital.sensor.performance.summary/index.html

köyhä palstan lukija.

.......... kirjoitti:

Vaikuttaa ihan pätevältä.

http://www.clarkvision.com/imagedetail/digital.sensor.performance.summary/index.html

Lue lisää

Pikaisella silmäyksellä näytti Canon joka asiassa paremmalta kin Nikon (ja heti epäilen tarkoitushakuisuutta). Samoin ainakin muutamassa paikassa on jutun venyttämisen makua (ja taas epäilen toimeksiantoa). Joka tapauksessa tästä löytyy pitkäksi aikaa märehdittävää. Juuri tällaista etsin pitkään. Kiitos.

.......... kirjoitti:

Vaikuttaa ihan pätevältä.

http://www.clarkvision.com/imagedetail/digital.sensor.performance.summary/index.html

Lue lisää

Tässä sivustossa on lähtökohta väärä!

Kun tutkitaan puolueiden kannatusta, tehdään gallup, jossa kysytään ihmisten mielipiteitä. Suhteellisten virheiden suuruus on sitä suurempi mitä pienempi otanta on ja täydelliseen tulokseen päästään vain kysymällä kaikilta. Kun otoskokoa kasvatetaan kaksinkertaiseksi kasvaa virheen odotusarvo "vain" 40 % ja siksi suurentamalla otosta tulos paranee. Käytännössä muutaman prosentin tarkkuuteen päästään Suomessa noin parin tuhannen ihmisen ammattilaisen valitsemalla satunnaisotannalla.

Tämä pätee kaikessa mittaamisessa, mutta meillä ei ole tietoa siitä, kuinka paljon signaalissa on virhettä. Sivun pitäjä on käsittääkseni hatusta tempassut vakion 1 kertoimeksi, kun se voisi olla yhtä hyvin 0,1 tai 0,001 tai mitä tahansa ja se voi pienentyä tekniikan kehittyessä. Tämä on kuitenkin se tekijä, jonka vuoksi suurempien kennojen kuvat ovat parempia ja pysyvät parempina, jos muut tekijät (kuten valon tulokulma, valoherkän alueen koko yms.) pysyvät samoina. Uskon, että tämä vakio pienenee koko ajan ja siksi erikokoisten kennojen erot pienenevät. Tällä ei ole mitään tekemistä diffraktion kanssa, jonka takia suuremmissa kennoissa voidaan käyttää pienempää aukkoa terävyyden katoamatta.

Toinen mikä liittyy pikselin pienuuteen on sen keräämän fotonien määrä. 8-bittinen muunnin jakaa arvot 255 "laatikkoon" ja 16 bittinen 65 tuhanteen laatikkoon. Koska pienempi pikseli kerää vähemmän fotoneja, kannattaa käyttää pienempää määrää erilaisia tasoja. Dynamiikka on parempi suuremmissa kennoissa, mutta minusta oikeasti merkitsee vain se mikä näkyy (silmä on parempi kuin esityslaitteet).

Tieto, jota olen etsinyt löytyy täältä. Canon 1D Mark II pystyy keräämään 52300 elektronia ISO 100 herkkyydellä. (Suuruusluokkaakaan en ole löytänyt mistaan). Muistaakseni tässä on 12 bitin muunnin eli yhden "laatikon" välin koko on noin 13 elektronia. Tässä 4 elektronin lukutarkkuus on selvästi näkyvä virhe.


Taidan tänää tehdä oikeata palkkatyötä enkä sittenkään perehdy sivustoon kunnolla. Uskon, että että kennoissa on vielä paljon varaa kehittää herkkyyden ja dynamiikan suhteen. Parhaatkin Zuikot ovat parhaimmillaan, himmenettynä f/4 tai f/5.6, joten kohta markkinoinnin haluamat lisäpikselit heikentävät kuvan terävyyttä. Tässä tulee oikeasti fysiikan lait vastaan.

Kimmo Koo kirjoitti:

Tässä sivustossa on lähtökohta väärä!

Kun tutkitaan puolueiden kannatusta, tehdään gallup, jossa kysytään ihmisten mielipiteitä. Suhteellisten virheiden suuruus on sitä suurempi mitä pienempi otanta on ja täydelliseen tulokseen päästään vain kysymällä kaikilta. Kun otoskokoa kasvatetaan kaksinkertaiseksi kasvaa virheen odotusarvo "vain" 40 % ja siksi suurentamalla otosta tulos paranee. Käytännössä muutaman prosentin tarkkuuteen päästään Suomessa noin parin tuhannen ihmisen ammattilaisen valitsemalla satunnaisotannalla.

Tämä pätee kaikessa mittaamisessa, mutta meillä ei ole tietoa siitä, kuinka paljon signaalissa on virhettä. Sivun pitäjä on käsittääkseni hatusta tempassut vakion 1 kertoimeksi, kun se voisi olla yhtä hyvin 0,1 tai 0,001 tai mitä tahansa ja se voi pienentyä tekniikan kehittyessä. Tämä on kuitenkin se tekijä, jonka vuoksi suurempien kennojen kuvat ovat parempia ja pysyvät parempina, jos muut tekijät (kuten valon tulokulma, valoherkän alueen koko yms.) pysyvät samoina. Uskon, että tämä vakio pienenee koko ajan ja siksi erikokoisten kennojen erot pienenevät. Tällä ei ole mitään tekemistä diffraktion kanssa, jonka takia suuremmissa kennoissa voidaan käyttää pienempää aukkoa terävyyden katoamatta.

Toinen mikä liittyy pikselin pienuuteen on sen keräämän fotonien määrä. 8-bittinen muunnin jakaa arvot 255 "laatikkoon" ja 16 bittinen 65 tuhanteen laatikkoon. Koska pienempi pikseli kerää vähemmän fotoneja, kannattaa käyttää pienempää määrää erilaisia tasoja. Dynamiikka on parempi suuremmissa kennoissa, mutta minusta oikeasti merkitsee vain se mikä näkyy (silmä on parempi kuin esityslaitteet).

Tieto, jota olen etsinyt löytyy täältä. Canon 1D Mark II pystyy keräämään 52300 elektronia ISO 100 herkkyydellä. (Suuruusluokkaakaan en ole löytänyt mistaan). Muistaakseni tässä on 12 bitin muunnin eli yhden "laatikon" välin koko on noin 13 elektronia. Tässä 4 elektronin lukutarkkuus on selvästi näkyvä virhe.


Taidan tänää tehdä oikeata palkkatyötä enkä sittenkään perehdy sivustoon kunnolla. Uskon, että että kennoissa on vielä paljon varaa kehittää herkkyyden ja dynamiikan suhteen. Parhaatkin Zuikot ovat parhaimmillaan, himmenettynä f/4 tai f/5.6, joten kohta markkinoinnin haluamat lisäpikselit heikentävät kuvan terävyyttä. Tässä tulee oikeasti fysiikan lait vastaan.

Lue lisää

... syystä että?

Kimmo Koo kirjoitti:

Tässä sivustossa on lähtökohta väärä!

Kun tutkitaan puolueiden kannatusta, tehdään gallup, jossa kysytään ihmisten mielipiteitä. Suhteellisten virheiden suuruus on sitä suurempi mitä pienempi otanta on ja täydelliseen tulokseen päästään vain kysymällä kaikilta. Kun otoskokoa kasvatetaan kaksinkertaiseksi kasvaa virheen odotusarvo "vain" 40 % ja siksi suurentamalla otosta tulos paranee. Käytännössä muutaman prosentin tarkkuuteen päästään Suomessa noin parin tuhannen ihmisen ammattilaisen valitsemalla satunnaisotannalla.

Tämä pätee kaikessa mittaamisessa, mutta meillä ei ole tietoa siitä, kuinka paljon signaalissa on virhettä. Sivun pitäjä on käsittääkseni hatusta tempassut vakion 1 kertoimeksi, kun se voisi olla yhtä hyvin 0,1 tai 0,001 tai mitä tahansa ja se voi pienentyä tekniikan kehittyessä. Tämä on kuitenkin se tekijä, jonka vuoksi suurempien kennojen kuvat ovat parempia ja pysyvät parempina, jos muut tekijät (kuten valon tulokulma, valoherkän alueen koko yms.) pysyvät samoina. Uskon, että tämä vakio pienenee koko ajan ja siksi erikokoisten kennojen erot pienenevät. Tällä ei ole mitään tekemistä diffraktion kanssa, jonka takia suuremmissa kennoissa voidaan käyttää pienempää aukkoa terävyyden katoamatta.

Toinen mikä liittyy pikselin pienuuteen on sen keräämän fotonien määrä. 8-bittinen muunnin jakaa arvot 255 "laatikkoon" ja 16 bittinen 65 tuhanteen laatikkoon. Koska pienempi pikseli kerää vähemmän fotoneja, kannattaa käyttää pienempää määrää erilaisia tasoja. Dynamiikka on parempi suuremmissa kennoissa, mutta minusta oikeasti merkitsee vain se mikä näkyy (silmä on parempi kuin esityslaitteet).

Tieto, jota olen etsinyt löytyy täältä. Canon 1D Mark II pystyy keräämään 52300 elektronia ISO 100 herkkyydellä. (Suuruusluokkaakaan en ole löytänyt mistaan). Muistaakseni tässä on 12 bitin muunnin eli yhden "laatikon" välin koko on noin 13 elektronia. Tässä 4 elektronin lukutarkkuus on selvästi näkyvä virhe.


Taidan tänää tehdä oikeata palkkatyötä enkä sittenkään perehdy sivustoon kunnolla. Uskon, että että kennoissa on vielä paljon varaa kehittää herkkyyden ja dynamiikan suhteen. Parhaatkin Zuikot ovat parhaimmillaan, himmenettynä f/4 tai f/5.6, joten kohta markkinoinnin haluamat lisäpikselit heikentävät kuvan terävyyttä. Tässä tulee oikeasti fysiikan lait vastaan.

Lue lisää

"Tieto, jota olen etsinyt löytyy täältä. Canon 1D Mark II pystyy keräämään 52300 elektronia ISO 100 herkkyydellä. (Suuruusluokkaakaan en ole löytänyt mistaan). Muistaakseni tässä on 12 bitin muunnin eli yhden "laatikon" välin koko on noin 13 elektronia. Tässä 4 elektronin lukutarkkuus on selvästi näkyvä virhe. "

No joo, mitäpä tuosta voisi sanoa. Ilmeisesti Canon 1D Mark II:ssä voi vaihtaa ISO-herkkyyttä. Ennenkuulumatonta!

Laskekaa huviksenne, millaisia linjatiheyksiä pokkareiden objektiivit joutuu hoitamaan.
Jos pokkarit selviää joten kuten kunnialla hommasta on järjestelmissä paljon varaa parantaa.
On oikeastaan naurettavaa, että kameroihin, joissa tarvitaan vähiten pikseleitä niitä tungetaan eniten. Kuitenkin järjestelmillä ja muilla isommilla suuret kuvat tehdään, eikä pokkareilla.

Tulee vastaan. kirjoitti:

Laskekaa huviksenne, millaisia linjatiheyksiä pokkareiden objektiivit joutuu hoitamaan.
Jos pokkarit selviää joten kuten kunnialla hommasta on järjestelmissä paljon varaa parantaa.
On oikeastaan naurettavaa, että kameroihin, joissa tarvitaan vähiten pikseleitä niitä tungetaan eniten. Kuitenkin järjestelmillä ja muilla isommilla suuret kuvat tehdään, eikä pokkareilla.

Lue lisää

Noilla pikseleillä ei ole mitään tekemistä laadun kanssa.Ne ovat vain myynti valtteja. Harva ymmärtää todellisuudessa sitä, Moni luulee, että kun on paljon pikseleitä se tarkoittaa hyvää laatua. Asia ei tietenkään näin ole.

Toiseksi optiikka asettaa tietyt rajat myös. Mikäli opjektiivi ei piirrä tarpeeksi hyvin ei sitä voi kennon pikseli määrällä muuksi muuttaa.

Moni voi yllättyä, kun katselee täysi kennoisen kuvansa "tausta tietoja".
Esim, katsoin juuri yhden ottamani kuvan tiedot esimerkiksi: Polttoväli 400 mm, 35 mm vastaava 2401 mm!
Mikäs se tuollainen täysi kenno on?
Elikä, kuvankäsittely ohjelmissa yms. kroppaus näkyy rajatessa kuvaa.
Tarttisi vaan ottaa kaksi identtistä kuvaa sekä vajaa että täysi kennoisella ja vertailla kuvien tausta tietoja. Ja, varsinkin sitä, kuinka ne käyttäytyy kropatessa?