Ollaan uusia sakemanniuroksen omistajia (on ollut kyllä aiemminkin, ja kokemusta muistakin roduista), poika kohta 9 vkoa. Alku meni todella upeasti, oppinut monta asiaa jo hyvin ja ollut kuin enkeli. Eilen illalla sitten jostakin kummallisesta syystä poika kävi kimppuuni sellasella murinalla ja raivolla, että en muista nähneeni ikinä. Jalassani oli vaan kiinni, enkä sitten tollona tajunnut mitä tehdä. Mieheni onneksi tuli sisälle ja tilanne rauhottui. Haluaisinkin kuulla mitä keinoa te suosittelette tällaisen tilanteen lopettamiseksi? Olen lukenut kyllä kaikenlaista rauhoittelusta ja vaikka mistä, mutta todella hävettää myöntää että pelästyin.En tykkää itse minkäänlaisesta fyysisestä rankaisusta. Edellinen sakumme olikin kyllä lammas koiran vaatteissa, mutta tääki muuten vaikuttanut todella rauhalliselta ja ihmisystävälliseltä. Tänään tämä toistui lipastolle... olisi kiva kuulla muiden sakujen omistajien keinoja :)
Pentu murisee ja käy ylle
Sydäntä särkee
332018
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Ihan ok pentu :) Tia no sitä tietysti pelästyy, jos ei hallitse tilannetta.
Noin pienen kanssa on ainoastaan syytä järjestää sille jotain muuta mielenkiintoista, tee vaikka sukasta sallittu solmulelu johon kiinnität sen huomion.
Kasvattajalla on varmasti antaa joitain vinkkejä.
onkos pojalla vähän hulvattomat fiilikset, tekemisen puutetta.....Ei tarvitsekaan kun kerran kaks ottaa niskavilloista kiinni ja kieltää, saksanpaimenkoirat ovat oppimisen mestareita. Muista hoitaa tilanne itse. Kokemusta taitaa jo olla kun on ennenkin sulla koira ollut :-)
nämä aiemmat vastaajat sanovat, näin on asia. Jotkut pennut vaan käyttelevät hampaitaan harkitsemattomammin ja niiden leikit saattavat olla enemmän saalisleikkejä, kuin jollain toisella. Pentu mikä pentu, suuntaa sen ajatukset muualle. Ei se vihaisuuttaan purrut.
Kiitos teille, kyllähän mä ton niinku tajuan, pääsi vaan todella yllättämään. Ja sit aloin miettiä että teinkö jotain väärin :(
Meillä juu yhdestä sakusta kokemusta, joka eli 13 vuotta iloisena ihmisrakkaana koirana. Ja siks tää yllättikin kun sen kans ei tällasta ollut.
Virikkeitä pojalla on, leluja ja luita. Ulkoiltu ollaan ja paljon hellyyttä koira saanut, ja saa vastasuudessakin :) Mä en vaan tykkäisi ottaa edes niskasta kiinni, vaikka se taitaa olla ainut järkevä vaihtoehto. Pientä näykkimistä kuuluukin olla, ja silloin kielletty ja tarjottu leluja sitten hetken kuluttua tilalle pureksittavaksi.
Ei niitä leluja kannata sille "hetken kuluttua" antaa pureksittavaksi, vaan kun halutaan lopettaa tietty toiminta -> kielto ja ohjataan pureksimaan lelua ja leikitään tietenkin sen kanssa sillä lelulla ja annetaan sen voittaa jne..kun leikki loppuu, otat lelun ja sanot että tää on tässä, pistät lelun pois ja odotat uutta tilaisuutta päästä "kouluttamaan" pentua...helppoa kuin heinänteko, jätä luut, korjaa pois muut, lelu tulee vain sinulta ja sillä peuhataan sinun kanssasi...
Olen tehnyt noin myös että kielto ja lelu tilalle. Täytyy vaan käyttää sitä. Nyt koira on kuin enkeli taas ollut ja tutustiin tänään 10-vuotiaaseen pitkäkarvaiseen sakuäijään, ja se vasta oli kivaa!!!
Kunhan vaan saan itseluottamukseni täs takaisin ni eiköhän tästä kaikki hyvin mene. Olen vaan vähän herkkis :)
-Se kaikki on vain pennun leikkiä kun näyttää miten hurja ja iso mahtava otus se voi olla. Ja jalka voi olla se sopiva taistelun kohde tai kädet kun ne liikkuu kivasti, kuin tehty saaliiksi ja taistelu kaveriksi. Kyllä se niin tahtoo olla jos ei ole toista koiraa kaverina "taistelu" kaverina, niin voipa olla, että muutama kuukausi voi sanoa, että ei päivääkään ilman reikiä. Terävät pentuhampaat kun tahtovat kutista suussa! Loppuu kyllä aikanaan.
Näinhän se on. Olette kaikki tosi ihania :)
on mahdollista, mene sen kanssa pentukoulutukseen sitten kun rokotukset on annettu. Uuden koiran kanssa tarvitsee jostain syystä aina lisää itseluottamusta ja koulutusryhmästä sitä saa.
näin oltiin ajateltukin, onneksi täälläkin suunnalla sellaista on tarjolla :)
"Virikkeitä pojalla on, leluja ja luita."
korvaat siis leluilla ja luilla sen mitä SINUN tulis pennun kanssa tehdä yhdessä? käytä itse aikaa ja energiaa pennun kanssa touhuiluun äläkä odota että se tekee sen itse.
lelut ja luut eivät ole sopivia virikkeitä pidemmänpäälle, tuolla keinolla sinulla on vuotiaana käsissäsi ongelmakoira jos odotat koiran aktivoivan itse itseään, jonka se ihan varmasti tekeekin, tosin kiellettyihin kohteisiin...
Kyllä ihan vietän aikaa koiran kanssa touhuten suurimman osan päivästäni. Ei sen yksinään tarviika touhuta.
Nyt tää ärhentely ja raivolla päälle käyminen on sit tullut jokapäiväiseksi. Ainakin kerran päivässä kunnon ärinä ja hullun lailla pureminen. Ja aina tehdään kuten edellä puhuttiinkin... Ja nää tilanteet tulee ni ihme kohdissa, lenkin jälkeen, ruuan jälkeen... ja todellakin koiralla on tekemistä, hellyyttä saa ja ruokaa saa. Nukkua annetaan. Voisko olla jotain muuta kuin huomion hakua (vaikk huomioo saa!!!) tai pomottelua?
ihan samanlaista, jäähylle vaan aina välillä, kun alkaa kovin kukkoilemaan. Sitten pikkuhiljaa sitä luottamusta ja johtajuutta petraamaan. Kuten sanottu, pennut on pentuja ja voivat aika pitkäänkin olla tuollaisia. Se saattaa olla sulle vaan uutta, jos entinen koira oli "kiltti". Kyllä se siitä rauhottuu, ihan varmasti, ole huoleti. Kaikista tärkeintä on, että pentu ei missään vaiheessa saa sellaista käsitystä, että pelkäät sitä, tai että se saa tahtoaan läpi tuollaisella käytöksellä.
Joo, kyllä se pentuna on normaalia varmaankin,ja todellakin on tämä uusi herra vähän kuitenkin omapäisempi :)
Suurimman osan ajasta kyllä kuin enkeli!!! Mutta näit hyökkäyksiä jotenki vaan pelästyy ja miettii että tekeekö kuitenki jotain väärin.
lenkin jälkeen, ruuan jälkeen... saa riehumiskohtauksia. Juuri silloin kun sillä on mukava olo, silloinhan sitä pienet paimentytöt ja pojat aina villiintyy, sekä tietysti usein väsyneenä.
Pentu ei valitettavasti osaa olla kiitollinen juuri käymästään lenkistä tai saamastaan ruuasta, vaan saattaa jopa käydä vähän ylikierroksilla.
Mullakin on 25 vuoden kokemus sakemanneista, mutta tämän nuorimmaisen kanssa tuntui välillä, että oli ihan helisemässä. Nyt 1½ vuotiaana, kappas vaan, siitä onkin kasvanut ihan fiksu koira, mutta kyllä ensimmäiset ½ vuotta, eli ehkä jopa noin 8 kk ikään, oltiin niin verinaarmuilla, että oikein joskus hävetti ihmisten ilmoilla :)
Joo ylikierroksilla taitaa hetkittäin käydä. Siitä tulikin mieleeni että mikä olisi paras keino rauhoittaa koiraa? että se oppisi myös itsekin rauhoittumaan hetkeksi?
Meillä oli eläinlääkäri eilen, ja korvissahan oli tulehdus, joten seki varmaan vähän vaikuttanut koiran mielialaan.
pätkän omasta vastauksestani erääseen toiseen ketjuun.
"Opeta koira rauhoittumaan. Ota se viereen, rapsuttele, hiero ja silittele rintaa. Ensin hyvin vähän aikaa vaadi rauhallista oloa siinä paikallaan ja sitten pikkuhiljaa lisää aikaa."
Myös huomioimattomuus jos käyttäytyy huonosti, on tepsivä,voit vaikkapa itse poistua paikalta asenteella, enpä viitti katsella tuollaista temppuilua, se usein laannuttaa pikkuvillin.
Mutta kuten sanottu, aika ja ikä tekevät kyllä tehtävänsä ennen pitkää.
Kiitos kivasta vastauksestasi. Kyllä tuo on tehonnutkin, kun olen kokeillut. Itsevarmuus kasvaa itselläkin päivä päivältä, ja luottamus molemmin puolin. Tuolla edellä kun joku jo oli kerennyt manaamaan että kasvatan ongelmakoiraa itselleni, jos koira leikkii yksinään... kyllä mun mielestä koiran pitää joskus osata viihdyttää itseäänkin...mutta voi olla vaan mun mielipide.
juu, ei se ongelmakoira ihan tollasella synny:-)Kyllä pennun on hyvä huomata,ettei sitä kokoajajn viihdytetä kun sillä ois menojalka edessä :-) Ja kotona kun ollaan niin kyllä se kuulee ne kiellot jos liikaa innostuu eli olet siinä kuitenkin vaikka et pitkin lattioita konttailekaan ;-) Sille tulee vaan turvallisempi olo kun huomaa ,että johtaja on talossa , eikä saakaan tehdä miten ite useimmiten haluis. Se yksin kotiin jättäminenkin tulee olemaan helppo nakki kun tämänkin kautta on saanut jo koulutusta :-D.
Juu on sen verran kuitenki kokemusta koirista, että monet ainakin tykkäävät myös itsekseen leikkiä ja todellakin täytyyhän sitä kotona muutakin touhuta kun leikkiä. Meidän jätkä ainakin näköjään tykkää sisustaa...paneeliverhot on välillä tosi kivat siirrellä:)Se on emäntäänsä tullut!!!
kyllähän sisustaa pitää kun emäntäkin niin tekee ;-D Kyllä täälläkin vielä viisvuotiaana uros on innoissaan kun kukkaistutukset alkaa :-) jee, ihanaa multaa, kiva työntää kuono sinne ja joo, kohta toi emäntä rupee kastelemaan, joten mahtavaa , saan hulluna heilua veden kanssa....kait:-) öhöm.... :-D Sitä pitää olla niin mukana kaikessa oli sit sisällä tai ulkona...pennut on pentuja mut kyl noi aikuisikään päässeetkin on aika pentuja välillä ;-D
Nyt mennyt tämä viikko hyvin, mutta eilen illalla sitten taas piti ärhentää... Kävi jalkaani kiinni oikein kunnolla murinalla, ja sen lopettaminen on todella vaikeaa. Siinä tilassa pentuni ei usko mitään... Pistin pojan jäähylle hetkeks ja sen jälkeen oli taas ku eri mies :) En tiedä onko toi jäähylle laitto hyvä vai huono, mutta se näyttää ainakin toimivan.
ok, jos kerran toimii.
on sulla varsinainen , sanoisinko alfauros koulutettavana, ei paha , erittäin haastavaa, tiedän kokemuksesta. Jos kerran jäähylle laitto toimii niin eihän siinä muuta tarvita. Kyllähän se ihan pennun uhoiluleikkiä on mutta kyllä puremisvimma on pentuna siitä karsittava, juurikin jäähylle laitolla tai sitten lempeästi mutta tikasti niskavilloista kiinni ja silmiin katsot suoraan ja komennat :ei pure . Toimii varmasti eikä kannata pelästyä toisen hurjia tempauksia :-)
Tosihan on ,että leikkisyys niillä jatkuu mutta kiellot on mentävä kaaliin jo pentuna , ettei viisvuotiaana käy kinttuun kiinni.
Joo kyl toi jäähylle laitto näkyy toimivan. Haastavaa on, varsinka kun ei näin rämäpäästä kokemusta :) Kasvattaja luonnehti meidän pentua, että tää on sellanen mistä saa vauvan helposti. Kyllähän se vauva onkin suurimman osan ajasta, mutta sitten nää hetket kun on pikku piru. Mitäs muuten oot mieltä tollasesta pentutestauksesta? Kun mulle sellanen ihan uus juttu. Voiko sitä tehdä vielä tän ikäselle pennulle vai oisko se pitänyt jo tehdä?
olisi pitänyt jo tehdä. Aika tarkkakin aikahaarukka siinä, jotta se olisi mahd.luotettava.Käytät sitten riittävän vanhana luonnetestissä, jos se kiinnostaa, mutta siihen on vielä aikaa.
olen ymmärtänyt, että pentutestaukset tehdään yleensä 6-8vko:n vanhoille kuitenkin paras ikä olisi 7vko:n ikäisille. Kasvattaja yleensä tekee mutta yksittäinenkin henkilö voi sellaisen tilata jos haluaa jonkinlaista lisävarmuutta koiran kehittyvästä luonteesta.
Mutta eikös sulla jo aika varma alfa ;-) siellä asu ? Tuliko koira kun sitä haitte niin heti luokse? Yleensä kehotetaan ottamaan sellainen koira koska se ei ole arka mutta tässä yleensä piilee juuri se ,että luoksetuleva koira on ns. alfayksilö eli kovaluu :-)
Kun käytiin eka kerta katsomassa pentua,se oli aika vaisu ja sain maanitella sen syliin, mutta siihen si nukahti ja mä rakastuin :) sitten kun haettiin poika, ni tuli kyllä luokse.
Matsia ovat pojat ottaneet, mun kans ei niinkä nyt, ja kun ärähdän ni tottelee useimmiten:) Ois tarvinnut heti vaan mun itsenikin ottaa kovempi linja, mutta kun olen tällainen pehmo!!!
se aika tekee tehtävänsä asiassa kuin asiassa jos siis JOS on ollut samanmoiset säännöt koiralla alusta saakka. Se on se kuuluisa johdonmukaisuus. Meinaan kertakin riittää jos höllätä kovapäistä luonnetta haluaa.....jää se korjaaminen tosin itselle vaan :-)
Meidän uros on edelleen kova saalisviettinsä kanssa ja kerran ystäväni oli niin innoissaan kun koira hyppii puita vasten ja etsii oravia eli ystäväni agitoi sitten tilanteen päälle oikeen kunnolla kunnes sitten multa meni hiukka :-) hermo ja pistin stopin sille niin hauskalle ;-) leikille. Pakko, muuten homma menee päin........... ;-D
Mitä luultavammin pentusi halusi vain leikkiä, eikä missään nimessä satuttaa sinua. Koirat ei ymmärrä sitä, että ihmisen iho ei kestä yhtä rajua leikkiä kuin koirien. On erittäin tärkeää, että opetat pentua alusta alkaen, että jalkoja, käsiä jne. ei saa purra tai muuten aikuisena sama touhu jatkuu :D
Oma spk kouluttaminen tässä samassa asiassa vei aikansa ja tämä temppuilu loppui noin 6kk ikäisenä. Ja ihan turhaa pelkäät ottaa koiraa niskasta kiinni ja vähän "tukistaa", koska se ei vahingoita koiraa fyysisesti millään tavalla. Koira on laumaeläin, jota ei missään nimessä saa päästää lauman johtajaksi, joka tässä tapauksessa on perheesi. Muistathan käyttää aikaa koiran kanssa touhuamiseen monta tuntia päivässä ja kouluttaa/opettaa sille kaiken olennaisen. Hyvin koulutettu spk on erittäin lojaali ja hyvä ystävä.
ja asiahan on jo poliisitutkinnassa
jep jep, jatka samaa rataa vaan ...