ASENTEET

Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden väärinkäyttö ovat tulevaisuuden merkittävimmät kansanterveysongelmat. Niiden osuus suomalaisten tautitaakasta ja sairauspoissaoloista on jo nyt noin neljännes. Mielenterveyskuntoutujien määrä on kasvanut 2000-luvulla 75 prosenttia. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat vuonna 2008 tavallisin peruste Kelan kuntoutukselle. Mielenterveysongelmat ohittivat tuki- ja liikunta-elinsairaudet yleisimpänä kuntoutuksen syynä nyt ensimmäistä kertaa.

Viime vuonna mielenterveyden häiriöihin kuntoutusta sai 28 500 henkilöä. Vertailun vuoksi todettakoon, että samaan aikaan Kelan kuntoutusta sai kaikkiaan 86 300 henkilöä. Tämä määrä laski hieman edellisvuodesta. Kelan kuntoutusmenot olivat noin 300 miljoonaa euroa eli 1,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Mielenterveyskuntoutujien keski-ikä oli 28 vuotta. Kaikkien kuntoutujien keski-ikä oli 46 vuotta.

Yhteiskunnan voimavaroja ei nykyisellään ohjata riittävästi mielenterveys- ja päihdetyöhön. Niukkojen resurssien järkiperäinen käyttö on vaikeaa, koska julkiset mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kovin pirstoutuneita.
Nykinen mielenterveys- ja päihdetyön toteutusmalli ei perustu asiakkaiden tarpeisiin, vaan se on syntynyt ammattikuntien halusta korostaa identiteettiään, asemaansa ja erilaisia lähestymistapojaan. Vanhentuneesta mallista on syytä pyrkiä eroon. Sen tilalle pitäisi rakentaa palvelujärjestelmä, jossa kansalaisten ja perheiden tarpeet otetaan nykyistä paremmin huomioon. Parhaimmillaan mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat saumattomia, monipuolisia ja joustavia, jotka perustuvat molempien alojen riittävään asiantuntemukseen.

Kun palvelut ovat hallinnollisesti hajallaan, hoitoon on vaikea päästä ja asiakasta pompotellaan luukulta toiselle. Tilanteesta kärsivät erityisesti lapset ja nuoret, joiden palvelut ovat nyt hajallaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja oppilashuollon piirissä. Näiden palvelujen kokoaminen ja koordinointi olisi tarpeen. Erityisesti lasten avohoitopalvelujen jakautuminen perhe- ja kasvatusneuvoloihin ja lastenpsykiatrisiin avohoidon toimipisteisiin johtaa helposti koordinoimattomaan toimintaan. Oireilevien lasten polku hoitoon on usein sattumanvaraisen. Usein kestää jopa vuosia ennen kuin asianmukainen hoito aloitetaan.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut on järjestettävä ensisijaisesti avopalveluina niin, että niillä tuetaan oma-aloitteista hoitoon hakeutumista ja näistä suoriutumista. Avopalvelut eivät ole kehittyneet toivotusti. Yhtenä syynä voi olla johtajuuden puute. Kunnan mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä ei ole kenenkään käsissä.
6627
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

ja alkuillasta.Mihin lakiin perustat väitteesi ja olettamuksesi. 1 3-2=&¤ =€ @

Äänestä

Ja tällä kertaa ei ketään edes haastettu käräjille.

Äänestä
  • KYLLÄ SYYLLISET VIELÄ TULEVAT KOLOISTAAN, ENNEN LUMENLÄHTÖÄ. NIIN NE KONTIOTKIN, KUN NÄLKÄ AJAA NE ULOS PESÄSTÄÄN.

    VOISINPA SANOA PAREMMIN, ETTÄ LUURANKOJA ON KAAPEISSA TOSIPALJON. SE ON KOLINAA, KUN NE ALKAA (KAATUILLA) ULOS, KUN JALKAVOIMAT SEISTESSÄ LOPPUU. VOI VELJET, MIKÄ KOLINA SILLOIN.

    Äänestä

12.6.2008/410


Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä 12.6.2008/410

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain (581/1993) 21 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla, sellaisena kuin se on laissa 629/2005:
1 §

Käräjäoikeuksien tuomiopiireihin kuuluu yksi tai useampi kunta siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
2 §

Ahvenanmaan käräjäoikeus: Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund ja Vårdö;

Espoon käräjäoikeus: Espoo ja Kauniainen;

Etelä-Karjalan käräjäoikeus: Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari ja Ylämaa;

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus: Alahärmä, Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kortesjärvi, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Lehtimäki, Nurmo, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Vimpeli, Ylihärmä, Ylistaro ja Ähtäri;

Etelä-Savon käräjäoikeus: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna, Savonranta ja Sulkava;

Helsingin käräjäoikeus: Helsinki;

Hyvinkään käräjäoikeus: Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi, Nurmijärvi ja Riihimäki;

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus: Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Ruotsinpyhtää ja Sipoo;

Kainuun käräjäoikeus: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi;

Kanta-Hämeen käräjäoikeus: Forssa, Hattula, Hauho, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Kalvola, Lammi, Renko, Tammela, Tuulos ja Ypäjä;

Kemi-Tornion käräjäoikeus: Kemi, Keminmaa, Kolari, Pello, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio;

Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus: Halsua, Himanka, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Perho, Toholampi, Ullava ja Veteli;

Keski-Suomen käräjäoikeus: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsä, Jämsänkoski, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski;

Kymenlaakson käräjäoikeus: Anjalankoski, Elimäki, Hamina, Iitti, Jaala, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Valkeala ja Virolahti;

Lapin käräjäoikeus: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä ja Utsjoki;

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus: Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari ja Vihti;

Oulun käräjäoikeus: Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala, Yli-Ii ja Ylikiiminki;

Pirkanmaan käräjäoikeus: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Kuru, Kylmäkoski, Lempäälä, Mouhijärvi, Mänttä, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vammala, Vesilahti, Vilppula, Virrat, Ylöjärvi ja Äetsä;

Pohjanmaan käräjäoikeus: Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Laihia, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri-Maksamaa;

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus: Eno, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Pyhäselkä, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo;

Pohjois-Savon käräjäoikeus: Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Karttula, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Varpaisjärvi, Vesanto ja Vieremä;

Päijät-Hämeen käräjäoikeus: Artjärvi, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä;

Satakunnan käräjäoikeus: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kiukainen, Kokemäki, Köyliö, Lappi, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila ja Vampula;

Tuusulan käräjäoikeus: Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula;

Vantaan käräjäoikeus: Vantaa;

Varsinais-Suomen käräjäoikeus: Alastaro, Askainen, Aura, Dragsfjärd, Halikko, Houtskari, Iniö, Kaarina, Kemiö, Kiikala, Kisko, Korppoo, Koski TL, Kustavi, Kuusjoki, Laitila, Lemu, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mellilä, Merimasku, Muurla, Mynämäki, Naantali, Nauvo, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Perniö, Pertteli, Piikkiö, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Rymättylä, Salo, Sauvo, Somero, Suomusjärvi, Särkisalo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki, Vahto, Vehmaa, Velkua, Västanfjärd ja Yläne;

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kestilä, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Piippola, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Rantsila, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Vihanti ja Ylivieska.
3 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Tällä asetuksella kumotaan käräjäoikeuksien tuomiopiireistä 7 päivänä joulukuuta 2006 annettu valtioneuvoston asetus (1110/2006) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tuomiopiirejä yhdistämällä perustetussa käräjäoikeudessa laamanneina toimivat tämän asetuksen voimaan tullessa käräjäoikeuksien vakinaisessa virassa olleet laamannit seuraavasti:

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa Seinäjoen ja Kauhavan käräjäoikeuksien laamannit;

Etelä-Savon käräjäoikeudessa Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan käräjäoikeuksien laamannit;

Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa Hämeenlinnan ja Forssa-Loimaan käräjäoikeuksien laamannit;

Keski-Suomen käräjäoikeudessa Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken käräjäoikeuksien laamannit;

Kymenlaakson käräjäoikeudessa Kouvolan ja Kotkan käräjäoikeuksien laamannit;

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa Raaseporin ja Lohjan käräjäoikeuksien laamannit;

Oulun käräjäoikeudessa Oulun ja Kuusamon käräjäoikeuksien laamannit;

Pirkanmaan käräjäoikeudessa Tampereen ja Ikaalisten käräjäoikeuksien laamannit;

Pohjanmaan käräjäoikeudessa Vaasan ja Mustasaaren käräjäoikeuksien laamannit;

Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa Joensuun ja Nurmeksen käräjäoikeuksien laamannit;

Pohjois-Savon käräjäoikeudessa Kuopion, Iisalmen ja Varkauden käräjäoikeuksien laamannit;

Satakunnan käräjäoikeudessa Porin ja Rauman käräjäoikeuksien laamannit;

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turun, Paraisten ja Salon käräjäoikeuksien laamannit;

Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa Ylivieskan ja Raahen käräjäoikeuksien laamannit.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Paras_Fiilari kirjoitti:

Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden väärinkäyttö ovat tulevaisuuden merkittävimmät kansanterveysongelmat. Niiden osuus suomalaisten tautitaakasta ja sairauspoissaoloista on jo nyt noin neljännes. Mielenterveyskuntoutujien määrä on kasvanut 2000-luvulla 75 prosenttia. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat vuonna 2008 tavallisin peruste Kelan kuntoutukselle. Mielenterveysongelmat ohittivat tuki- ja liikunta-elinsairaudet yleisimpänä kuntoutuksen syynä nyt ensimmäistä kertaa.

Viime vuonna mielenterveyden häiriöihin kuntoutusta sai 28 500 henkilöä. Vertailun vuoksi todettakoon, että samaan aikaan Kelan kuntoutusta sai kaikkiaan 86 300 henkilöä. Tämä määrä laski hieman edellisvuodesta. Kelan kuntoutusmenot olivat noin 300 miljoonaa euroa eli 1,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Mielenterveyskuntoutujien keski-ikä oli 28 vuotta. Kaikkien kuntoutujien keski-ikä oli 46 vuotta.

Yhteiskunnan voimavaroja ei nykyisellään ohjata riittävästi mielenterveys- ja päihdetyöhön. Niukkojen resurssien järkiperäinen käyttö on vaikeaa, koska julkiset mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kovin pirstoutuneita.
Nykinen mielenterveys- ja päihdetyön toteutusmalli ei perustu asiakkaiden tarpeisiin, vaan se on syntynyt ammattikuntien halusta korostaa identiteettiään, asemaansa ja erilaisia lähestymistapojaan. Vanhentuneesta mallista on syytä pyrkiä eroon. Sen tilalle pitäisi rakentaa palvelujärjestelmä, jossa kansalaisten ja perheiden tarpeet otetaan nykyistä paremmin huomioon. Parhaimmillaan mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat saumattomia, monipuolisia ja joustavia, jotka perustuvat molempien alojen riittävään asiantuntemukseen.

Kun palvelut ovat hallinnollisesti hajallaan, hoitoon on vaikea päästä ja asiakasta pompotellaan luukulta toiselle. Tilanteesta kärsivät erityisesti lapset ja nuoret, joiden palvelut ovat nyt hajallaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja oppilashuollon piirissä. Näiden palvelujen kokoaminen ja koordinointi olisi tarpeen. Erityisesti lasten avohoitopalvelujen jakautuminen perhe- ja kasvatusneuvoloihin ja lastenpsykiatrisiin avohoidon toimipisteisiin johtaa helposti koordinoimattomaan toimintaan. Oireilevien lasten polku hoitoon on usein sattumanvaraisen. Usein kestää jopa vuosia ennen kuin asianmukainen hoito aloitetaan.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut on järjestettävä ensisijaisesti avopalveluina niin, että niillä tuetaan oma-aloitteista hoitoon hakeutumista ja näistä suoriutumista. Avopalvelut eivät ole kehittyneet toivotusti. Yhtenä syynä voi olla johtajuuden puute. Kunnan mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä ei ole kenenkään käsissä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu