Täytän kohta 21. Ajattelen koko ajan vain ajankulua ja sitä ahdistavaa tosiseikkaa, että vanhenen koko ajan sekunti sekunnilta. En pysty nauttimaan elämästä kun ajattelen että voih tänään olen taas päivän vanhempi ja vanhenen koko ajan. Aika kuluu niin nopeasti ja vanhuudesta ei ole paluuta. Tämä huoli liittyy lähinnä ulkonäköön, minua ahdistaa se että jossain vaiheessa muutun vanhemman näköiseksi enkä ole enää nuori ja kaunis. Katselen vanhempia ihmisiä säälien ja samalla peläten sitä tosiseikkaa että itsekin olen joskus sellainen. Ajatella että seuraava kymmen on jo 30. Pelottaa ja ahdistaa, ei en halua, haluan olla nuori ja nätti. Olen suunnitellut että tapan itseni sitten kun vanhuus alkaa näkyä, ellei kaikki ole silloin hyvin. Pakko esim. saada hyvissä ajoin mies, koska en halua kadehtia nuorempia neitosia ja olla itse jo museokamaa parisuhdemarkkinoilla.
Minua tosin lohduttavat nämä ajatukset:
1. Ikä on vain numero, en välttämättä ole vielä edes normaalin 21v tasolla vaan vähän jäljessä niin ulkonäöllisesti kuin mielenkään puolesta. Jos olisin kypsä niin tuskin tälläisiä asioita surisin.
2. Olen yrittänyt elää vuosi kerrallaan: "seuraavaksi elän 21. vuoden, ja 21 on vasta todella nuoren naisen ikä ja tämä on ihan hömpötystä murehtia tälläistä asiaa". Sitten kun täytän 22 niin päätän taas että haluanko elää sen vuoden ja keksin iloisia asioita mitkä kuuluvat siihen vuoteen. Nytkin on tulossa monia kivoja asioita: ulkomaanmatka, kesä mahdollisen poikaystävän kanssa..
3. Viiden vuoden päästä olen ehkä vanhempi, mutta en luultavasti enää ajattele näin murehtivasti, minulle on tullut itseluottamusta ja pystyn ehkä kuitenkin nauttimaan elämästä.
Pahin tilanne tosiaan olisi se, että kun ikä kääntyy kolmenkympin puolelle niin olen edelleen sinkku ja kaikenlisäksi vanhan näköinen ja kadehdin nuorempia, enkä tunne että olisin elänyt nuoruutta täysillä. Enhän eläkään, koska murehdin tälläistä asiaa.
Minua tosin lohduttavat nämä ajatukset:
1. Ikä on vain numero, en välttämättä ole vielä edes normaalin 21v tasolla vaan vähän jäljessä niin ulkonäöllisesti kuin mielenkään puolesta. Jos olisin kypsä niin tuskin tälläisiä asioita surisin.
2. Olen yrittänyt elää vuosi kerrallaan: "seuraavaksi elän 21. vuoden, ja 21 on vasta todella nuoren naisen ikä ja tämä on ihan hömpötystä murehtia tälläistä asiaa". Sitten kun täytän 22 niin päätän taas että haluanko elää sen vuoden ja keksin iloisia asioita mitkä kuuluvat siihen vuoteen. Nytkin on tulossa monia kivoja asioita: ulkomaanmatka, kesä mahdollisen poikaystävän kanssa..
3. Viiden vuoden päästä olen ehkä vanhempi, mutta en luultavasti enää ajattele näin murehtivasti, minulle on tullut itseluottamusta ja pystyn ehkä kuitenkin nauttimaan elämästä.
Pahin tilanne tosiaan olisi se, että kun ikä kääntyy kolmenkympin puolelle niin olen edelleen sinkku ja kaikenlisäksi vanhan näköinen ja kadehdin nuorempia, enkä tunne että olisin elänyt nuoruutta täysillä. Enhän eläkään, koska murehdin tälläistä asiaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sitten lohduttaa myös se, että jokainen vanhenee, en ole yksin. Myös ne nuoret neitoset joita mahdollisesti kadehtisin, tulevat olemaan vanhoja. Ja kaikki näyttävät ottavan vanhenemisen hyvin vastaan: miksen myös minä.
Ajattelen ihan liikaa ikää numeroina. Mitä kuuluisi tehdä minkäkin ikäisenä, no minkä näköinen tuo nyt tuon ikäisenä on... Huoh miksen voisi vain elää ja nauttia tästä nuoruuden kauneudesta, mutta kun tuo 21 tuntuu niin paljolta....
Niin ehkä olisi paras jos voisi nauttia omasta itsestä ilman numeroiden pakotusta. Miksi se ikä niin pakottaa tiettyyn muottiin...ja "vanhuuden" pelko. En ole saavuttanut mitää erityistä tähän ikään mennessä paitsi muutaman elämänviisauden, ehkä se eniten harmittaa...mutta sille ei voi mitään.
Kun olet kolkyt tuskin haluat näyttää kaksikymppiseltä babyfacelta (eivät kaikki näytä mutta...). Eiköhän normaalit miehet ne komeatkin pidä silti ihan omankin ikäisistä. Eivät kaikki hae nuorempaa ja nuorempaa. Voisi olla hauskaa olla aina 24 v näköinen mutta, kypsyys voikin viehättää omalla tavalla. Sisäinen on myös tärkeä asia.
Olet vasta 21. Turhan aikaista murehtia tai miksi pitäisi ollenkaan. Hanki naamarasvoja alkuun jos huolettaa, niistä voi olla hyötyä. Itse ajattelin 24v olevani aina sen ikäinen... huoh
Luuletko että miehet murehtii samaa? Ikäisesi. Eikö olis naistenkin aika saada itsetuno. :)
Medialle ei voi mitään, mutta sun pitää uskoa itseesi eikä niiden jorinoihin.
Näin jälkikäteen ajateltuna olin 35-vuotiaana kaikkein kauneimmillani ja vielä hyvin nuoren näköinen. Nyt 47-vuotiaanakin olen ihan hyvännäköinen enkä todellakaan ulkona parisuhdekuvioista ikäni vuoksi. Katsos kun samaa ikäluokkaa olevia miehiä on aikalailla :) Ja ihan kaikki miehet eivät kuolaa nuorten naisten perään, on niitäkin joille kelpaa oman ikäinen.
Joo, nimittäin mulla on ihan samanlaisii aatoksii ku sulla... Mietin vaan sitä, että miten nainen, kauniimman sukupuolen edustaja, menettää hehkeän kuorensa iän myötä.. Yleensäottaen en pidä 30 naisia viehättävinä/kauniina, ja pelolla ajattelen että samoin käy mun: mä rupsahdan. Mutta on toki hyvin säilyneitä ja kauniitakin yksilöitä.
Musta on epäreilua, että nainen saa vain hetken nauttia kauneudestaan, toisin kuin mies, mies pysyy hyvänä miltei läpi koko elämänsä. No verratkaa itse vaikka 40vee naista ja miestä. Väitän että mies on haluttavammassa kunnossa!
Mä en pysty ees kuvittelemaan et joku 30 harrastaa seksiä. Ja tästä mä tuunki ongelmaan, mikä mulla on eri suhun verrattuna. Sä pelkäät ettet saa miestä, mut mä pelkään, etten saa lasta 25 ikävuoteen mennessä, mikä on ollu mulle raja jo ties miten monta vuotta.. Ja sitä vanhempana ei.. Jo periaatteesta ällöttää sitä vanhemmat paksuna olevat naiset.. hyi..
Ja itsaria oon myös miettinyt enemmänkin epätoivosena ajatuksena... ettää semmonen 40 vois olla sopiva ikä.. Muakin vaan niin ällöttää vanheneminen. Kun ei saa olla enää kaunis.
En mieti tätä päivittäin tai ota siitä ressiä.. se vaan ei tunnu mukavalta ajatukselta. Ja tähän on vaan todettava, kylmänä totuutena, että kauneus on katoavaista!
Ihan tyhmää miettiä ulkonäön takia itsemurhaa! Meitä ei ole luotu maailmaan kauneuden takia. Itse kuulun islamin uskontoon, ja tiedän elämän tarkoituksen tai uskon siihen ja se tekee minut onnelliseksi. Toivon että kaikki löytäisivät sen hyvän tien ja tajuaisivat oikean elämän tarkoituksen!:)
haittaa oma vanhenemiseni (olenhan myös ikuisesti nuorena pysyvä mies, heh) vaan lähinnä se että esim. vanhempani vanhenevat ja kuolevat joskus. Tuntuu että menen liikaa asioiden edelle ja stressaan itseäni jo tuollaisilla hyvässä lykyssä vuosikymmenien päässä olevilla asioilla.
minä mietin kokoajan vanhuutta, jos teen näin, pystynkö tekemään sitä 70vuotiaana? Sairastunko? oonko terveenä hautaan asti? hyvässä kunnossa? en halua eläkkeelle!
Haluan kuolemattomuuden, auttakaa :D
Tuntuu että elämä loppuu kohta kun alan rupsahtamaan. En halua rumentua. Kauneus on kaikki mitä minulla on. En ihaile vanhoja ihmisiä. Elämää ei ole enää paljoa jäljellä. Haluan olla nuori ja kaunis.
Silloin kun ei ole murheita ja olen iloinen, niin en ajattele tätä vanhenemista niin pahana asiana. Mutta silloin kun joku murhe tulee niin kaupanpäällisiksi tulee se vanhentumisen murhe. Tuntuu että elämä on yhtä alamäkeä, kun vanhenee.
koittakaa ajatella vähän positiivisemmin, eläkää terveellisesti juokaa paljon vettä, välttäkää liikaa auringossa oloa ja liikaa alkoholia ja tupakkaa. kuntoilkaa. varmasti säilytte pitkään hyvänä, ja kyllä sitä voi näyttää hyvältä 40senäki. kauneus tulee sisältäpäin.
jos elätte vanhuudenpelossa jo nyt niin sitte ku ootte vanhoja ajattelette että oliki viisasta heittää nuoruus menemään tulevaa surressa, sais sen nuoruudenki takasi nii osais käyttää sen viisaammin, nauttikaa siitä elämästä ku se on käsillä.
jos on nätti nuorena nii luultavasti on nätti vanhempanaki, mun mielestä moni yli 40 on kaunis vieläkin. ja sen ulkokuoren sisällä on ihminen. eikä yli 30 oo vielä vanha. se riippuu ihan elämäntavoista.
se on ihan omasta valinnasta kiinni että murehtiiko sitä vanhenemista vai keskittyykö elämään täysillä tässä ja nyt.. jos ei muualta apua saa nii mee vaikka psykologille kertomaan jos ne vaikka osaa auttaa..
pahin tilanne olis varmaan jos olisit löytäny sen miehen ja sitte saanu pari kersaa ja sitte olisit yli 30 ja teille tulis ero jostain syystä..