Milloin vauvalla on nälkä?

Olipas harmillista luettavaa.....
Tilanne on varmaan päässyt siihen pisteeseen, että jos hienovaraisiin elkeisiin ei ole vastattu tarkoituksenmukaisesti, niin hän on jättänyt nuo eleet pois käytöstä "toimimattomina" ja karjuu sitten vain. Toivotaan, että hän jotain nälkäeleitä tekisi, olisi niin helppoa sitten sulla!

Hienoa, että olet yrittänyt tulkita vauvaasi, mutta jos et nyt 5 kk mennessä ole oppinut lukemaan vauvaasi, voisitko pyytää joltain apua? Että joku tulisi ihan teille kylään katsomaan ja olemaan. Joku sellainen, jolla on kokemusta vauvoista? Onko miehelläsi vastaavaa ongelmaa???

No niistä nälkäeleistä. Meillä oli sellainen vauva, jota luin kuin avointa kirjaa. Hän elehti niin hyvin, että aina keksin, mikä oli kyseessä. Meillä ei siis juuri lainkaan itketty.

Nälkäeleet: pään kääntäminen sivulle, suun aukominen, suulla hamuaminen, nyrkin työntäminen suuhun, kielen työntäminen ulos. Joko tulee yksi ele tai nämä kaikki vuorottelevat tai vain jotain näistä eleistä. Tällaiset nälkäeleet ovat nähtävissä jo ihan vastasyntyneellä. Sairaalassa opettivat nämä nälkäeleet ja kertoivat, että vauvan itku on jo myöhästynyt reagointi vanhemmilta.

Kelloon katsominen voi auttaa, jos ruokailusta on 3 tuntia tai enemmän, luultavasti nälkä on kova. Jos ruokailusta on vaikkapa 1 tunti, voi olla nälkä, mutta voi olla vain imemishalu.

Jos sylkee tuttia pois, niin sitten kokeile rintaa tai pulloa.

Hankala neuvoa kun ei tiedä vauvaa yhtään.

Harmi, että olet noin "pallo hukassa" oman vauvasi kanssa.

Otathan huomioon, että vauvat voivat olla myös ympäristölle herkkiä. Onko kotona liian meluisaa, liian kirkkaat valot, onko vauvalla liian kuuma tai kylmä, haluaako syliä???? Usein ton ikäiset viihtyis vaikka koko päivän sylissä. Pidäthän tarpeeksi sylissä? Eli kannattaa säätää sitä ympäristöäkin, jos voi. Jos vauva alkaa kitisemään tai itkemään, niin huomioi ympäristö, onko siinä jotain korjattavaa? Eihän ole vaipppaihottumaa? Se on aika kivulias.

Onko niin,ettei rintamaitosi enää riitä tyydyttämään vauvan tarvetta. Omat vauvani puolen vuoden iässä alkoivat karjumaan, potkimaan ja riuhtomaan rinnalla kun maitoa ei tullut enää tarpeeksi. Tuttipullomaito ei ole yhtä hyvää vauvasi mielestä?

Ensimmäiset kuukaudet olivat meillä tosi itkuisia koliikin ja muiden mahavaivojen takia. Niitäkään en osannut aina erottaa muusta itkusta. Laitoksella jo ekat merkit mahaongelmista alkoivat. Se on ihan varmaa että monta kertaa on ollut niin että en ole tarpeita oikein ymmärtänyt kun moni huuto on jo pienestä pitäen ollut kovaa ja tullut äkkiä. Nyt tilanne on kyllä jo parempi kun maha on paremmassa kunnossa. Silti vaan pelottaa valtavasti miten käy psyykkisen kehityksen ja perusluottamuksen kun en vaan osaa aina toimia oikein. Tyttö on vierastanut jo yli 2kk ja sehän on ainakin merkki, että on jossakin asiassa toiminut oikein. Ja mahdollisesti on myös vähän eroahdistusta alkamassa. (En ole ihan varma.) eikä meillä kaikki ole yhtä huutoa. Paljon kivaakin on. Tuo ruokailu on vaan meillä se suurin kompastuskivi. sylissä on kanneltu paljon ja edelleen koitan kannella ja annan läheisyyttä muutenkin paljon esim. olemalla suurimmaksi osaksi seurana lattialla touhutessakin. Isä ei ymmärrä tytön merkeistä sen vertaa. Yhdessä on yritetty pohtia että mikä on milloinkin hätänä. Kunpa olisikin joku joka olisi jo alussa tullut ja sanonut mikä on. Ei meillä sairaalassa kukaan kertonut mitään nälkämerkkejä vai muitakaan merkkejä. Eikä sitä edes tajunnut kysyä. Maito on varmasti vähenemässä kun tulee nykyään pidempiä syöttövälejä. Mutta se ei ole raivareihin aina syyllinen. Välillä kiukkuaa sitäkin.

Älä pidä itseäsi epäonnistuneena, kyllä sinä parhaiten luet itse lastasi. Meidän poika oli samanlainen karjuja ennenkuin päästiin kunnolla kiinteisiin ruokiin kiinni. Nälkä tuli aivan yhtäkkiä ja se ei todellakaan antanut mitään merkkiä etukäteen.

Poikaa ei voinut "tankata"; jos vaikka oli lähtö johonkin. Hän tarvitsi iison nälän ja kamalan kiukun, ennenkuin maito kelpasi. Nyt on jo helpompaa, poika on puolivuotias.

Alkuun erotin itkut selvästi ja vauva viesti usein eri tavoin nälästään. Nyt nuo merkit (suun aukominen, pään kääntely, nyrkit suuhun) ovat jääneet, paitsi että nyrkit ovat suussa jotakuinkin tauotta. Ja varsinkin leikkiessä nälkä pääsee välillä yllättämään. Pulloa ja tuttia ei meillä huolita, joten saan toimia myös huvituttina. Eli tarjoan itsekin rintaa lähes kaikkeen ja 9 kertaa kymmenestä se tepsii. Joskus väsyneenä ympäristön äänet yms voivat häiritä syömistä ja vauvaa raivoaa rinnalla. Silloin vetäydymme hämärään makkariin.