Mulla on nyt ongelma, en tiedä miten ottaisin asiaa puheeksi mieheni kanssa. Paha oloni on sitten purkautunut kiukuttelulla ja itkuisuutena jota mieheni ihmettelee mistä johtuu käytökseni.
Joten kertokaahan omia kokemuksia jos niitä on, eli
3kk sitten meille syntyi pikkuinen poika ja nyt olen taas raskaana, olen käyttänyt ehkäisyä, eikä tämä tosiaan ole toivottu.
Abortti olisi meidän tilanteessa nyt se oikea ratkaisu, mutta en tiedä kykenenkö siihen ja mitä mieheni sanoo koko asiaan.
Taidan olla nyt hieman shokissa ja teksti pomppivaa siitä johtuen.
Joten kertokaahan omia kokemuksia jos niitä on, eli
3kk sitten meille syntyi pikkuinen poika ja nyt olen taas raskaana, olen käyttänyt ehkäisyä, eikä tämä tosiaan ole toivottu.
Abortti olisi meidän tilanteessa nyt se oikea ratkaisu, mutta en tiedä kykenenkö siihen ja mitä mieheni sanoo koko asiaan.
Taidan olla nyt hieman shokissa ja teksti pomppivaa siitä johtuen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Otahan kiitollisuudella vastaan mitä elämä antaa! Nythän lapsellesi on tulossa sisarus ja pienestä ikäerosta on paljon iloa heille, ja myöhemmin helpotusta varmasti itsellesikin!
käypä ratkaisu ole asian kertominen miehellesi ja kantanne yhdessä pohtiminen.
Onhan uusi raskaus noin nopeasti varmasti yllätys, mutta jos olette joka tapauksessa ajatelleet haluavanne myös toisen lapsen, ei se välttämättä alkujärkytyksen jälkeen ahdista.
Totta on, että toinen lapsi muuttaa arkea (nukkumismäärää) aika paljon, mutta kyllähän tosiaan ihmiset kaksostenkin kanssa pärjäävät.
Ja tosiaan jonkin ajan päästähän niistä on seuraa toisilleen.
Miksi pidät aborttia oikeana ratkaisuna? Koska toinen olisi tulossa niin perään?
Itse olen abortin muutama vuosi takaperin tehnyt ja tiedän erittäin hyvin ratkaisun silloin olleen oikea minulle. Siitä huolimatta tosiaan tuossa viestissäsi et tuo mitään muita syitä abortin oikeudelle kuin että ehkäisyä olette käyttäneet (mikä toki sinällään jotain kertoo) ja että se tulee noin pian edellisen jälkeen. Sen tähden ulkopuolisen korvin kuulostat alkupaniikissa olevalta.
ajan kulua ja mielen rauhoittua.Tiedän kokemuksesta,että abortti kaduttaa.Tein abortin vuosi sitten samoista syistä ja kadun todella paljon..
Mulla oli viime vuonna sellanen tilanne ett eka muksu oli 7kk ja olin taas raskaana.mulla ei ollu asuntoo ja lapsen isä oli sitä mieltä että tee abortti.olin jo varannu ajan ja sitten keskustelin siskoni kanssa joka sai minut muuttamaan mieleni.muistan hyvin kuinka se sanoi että mitä aion sanoa esikoiselleni kun se joskus kysyy mikä murhasin sen veljen.en ollut edes ajatellut sitä.jos sä pitäsit lapsen eka olis jotain vuoden ku toinen syntys.ohan se rankkaa kahen pienen kanssa.mutta itse olen tyytyväinen etten tehny aborttia.lapsen isä on palannut kuvioihin ja meillä on nyt ihana 2kk ikänen poika.välillä tulee tosi paha olla kun katon poikaa ja mietin että tän ihanan ihmisen mä meinasin murhata.