Olen 28-vuotias ja totesin olevani raskaana miehelle, jota olen tapaillut vuoden verran. Hänellä sattuu olemaan raskaana oleva vaimo ja kaksi lasta ennestään. He ovat juuri ostaneen uuden talon ja ottaneet suuren lainan pankista.
Jos minä lapsen pitäisin, tämä tulisi varmasti vaimon ja lasten tietoon, jolloin heille tulisi avioero ja taloudellinen pattitilanne. Lapset kokisivat perheen hajoamisen.
Onko teistä oikein, että minä pidän lapsen, jonka isällä on jo perhe, joka tosin tulisi hajoamaan minun lapseni syntyessä ja jo olemassa olevilta lapsilta menisi koti alta ja isästä tulisi kenties vain viikonloppuisä? Mitä mieltä abortinvastustajat on tästä? Onko se vaan niin, että kunhan saadaan tämä yksi lapsi (minun) pelastettua, niillä kahdella jo olemassa olevalla ja yhdellä vaimon odottamalla ei ole mitän väliä, mille raiteille heidän elämänsä eron jälkeen tulee menemään?
Itse en lasta meinaa pitää, vaan olen varannut ajan aborttiin, koska en ole itsekäs, enkä halua rikkoa tätä perhettä.
Jos minä lapsen pitäisin, tämä tulisi varmasti vaimon ja lasten tietoon, jolloin heille tulisi avioero ja taloudellinen pattitilanne. Lapset kokisivat perheen hajoamisen.
Onko teistä oikein, että minä pidän lapsen, jonka isällä on jo perhe, joka tosin tulisi hajoamaan minun lapseni syntyessä ja jo olemassa olevilta lapsilta menisi koti alta ja isästä tulisi kenties vain viikonloppuisä? Mitä mieltä abortinvastustajat on tästä? Onko se vaan niin, että kunhan saadaan tämä yksi lapsi (minun) pelastettua, niillä kahdella jo olemassa olevalla ja yhdellä vaimon odottamalla ei ole mitän väliä, mille raiteille heidän elämänsä eron jälkeen tulee menemään?
Itse en lasta meinaa pitää, vaan olen varannut ajan aborttiin, koska en ole itsekäs, enkä halua rikkoa tätä perhettä.
Vastaukset 66
Vanhimmat
itse jatkaa raskautta, synnyttää lapsen itsellesi tai adoptioon.
Minä en synnyttäisi, mutta jos vastaavassa tilanteessa nainen haluaisi jatkaa raskautta niin kyllä se onnistuisi. Pitäisi vain katkaista suhde mieheen, ehkä muuttaa kauemmas eikä kertoa heille mitään. Jos tulisi ilmi niin sanoa että jonkun toisen miehen.
Mutta jos et halua lasta niin älä jatka raskautta. Ellet sitten halua antaa adoptioon.
kuin ensimmäiselläkin vastaajalla.
Eli todennäköisesti samoin toimisin kuin sinäkin olet ajatellut toimia.
Jos ja kun kerran aikuisena ihmisenä olet tilanteen tuntien suhteeseen alkanut, olette miehen kanssa yhtäläillä syyllisiä tilanteeseen. Kun taas miehen lapset ja vaimo eivät, joten mielestäni heidän niskaan tuota raskautta ei todellakaan tulisi kaataa.
Siis vaihtoehdot on minustakin lapsen pitäminen "isättömänä" tai jos ei lasta yksin halua pitää niin abortin tekeminen tai antaminen adoptioon.
Jos jotain on oppinut omista kovistakin kokemuksista, koskaan ei osaa ennalta arvata, millaisiin tilanteisiin sitä tulee joutuneeksi. Eivätkä ne tilanteet yllättäen ole yleensä lainkaan niin yksioikoisia kuin päällepäin kuvittelee.
Jaksamista sinulle, mihin sitten päädytkin!
tehdä kuten edellinen sanoi, joten ihan pelkältä mukavuudenhalun verukkeelta kuulostaa, kun ajattelet itsekkyydessäsi vain sitä ettet halua kenties yh.ksi, alkaa järjestellä asioita jne.! Ja ehkä (olemattomasta) moraalistasi kertoo tuokin että olet pitänyt peliä varatun miehen kanssa.. Eiköhän tuollaiselle petturiukollekin tule se ero jokatapoauksessa ennemmin tai myöhemmin, ei se lapsen syy ole jonka haluat nyt laittaa maksamaan omista mokistasi hengellänsä..
Toisaalta haiskahtaa siltä että juttusi on pelkkää provoa...
Minä olen tiennyt mihin olen ryhtynyt, kuten mieskin. Olemme molemmat tilanteen hyväksyneet ja mies jopa ehdotti, että pitäisin lapsen. Hän ei meinaa asiasta perheellen kertoa, eikä ole oma-aloitteisesti eroamassa.
Yllätysraskaus tämä kuitenkin oli, syistä sen enempää. Mutta lasta en meinaa pitää, saati sitä synnyttää ja antaa adoptioon. Perimmäinen syy on miehen perhe, toinen lähes yhtä tärkeä syy on todellakin minun haluttomuus yksinhuoltajuuteen. Ja jos jostain syystä lasta yrittäisin odottaa ja kasvattaa ns. isättömänä, tulisi tämä väistämättä perheen tietoon. Mies haluaisin kuitenkin olla tavalla tai toisella osallisena tämänkin lapsensa elämässä.
Olen nyt rv7 ja aikaahan keskeytykseen on vielä, mutta itse olen lähes varma asiasta, mutta mies ei. Suhteemme tuskin tulee loppumaan, oli päätös mikä tahansa.
Valitettavasti tämä on totisinta totta ja tuskin edes kovin ainutkertainen tapaus laatuaan.
et siis aio edes lopettaa suhdetta, lapsi vaan viemäriin ja niinku mitään ei ois tapahtunu!!? Vielä suuremmallahan todennäkösyydellä koko homma tulee ilmi sitä jatkaessa, kuin jos nyt annat lapsesi elää ja annat epärehellisen touhun olla! Mies ei edes kertoisi mitään perheelleen, joten siinä meni sekin veruke tappamiselle! Sitä paitsi eiköhän suhde tulee loppumaan jokatapauksessa, sitä nopeemmin jos teet vastoin miehen tahtoa..
Ainakin silloin,jos teet abortin.
Eihän hänellä silloin ole -pahan päivän tullen mitään teoreettista sidosta sinuun.AJATTELE VÄHÄN ITSEÄSI,ÄLÄKÄ TOISTEN PARASTA.
ei tainnut olla tarvetta sitoa miestä itseensä eikä viedä tätä pois vaimonsa/lastensa luota.
Minusta olisi aika outoa tehdä lapsi sitoakseen miehen itseensä.
Tauatalla oleva perhe:jossa lapsia,on usein se
vahvenpi side.Nähty on ja kuultu,ei koettu.
että aloittaja nimenomaan haluaa, että suhde pysyy sellaisena etteivät muuta miehen kanssa yhteen tms vaan vain pitävät hauskaa ja tapailevat.
..ihan pakko asua samalla paikkakunnalla?
Etkö voisi muuttaa? Synnyttää lasta ja miettiä rauhassa mitä teet? Palaatko entiselle paikkakunnalle tai jätätkö kaiken entisen taakse?
Minusta ei tunnu hyvälle ajatukselle että teet abortin vain siksi että toinen perhe ei hajoa. Sinä ja mies olette tehneet aviorikoksen ja teidän tulisi vastata teostanne. Mutta jos et halua rikkoa avioliittoa ja abortti ei tunnu parhaalle vaihtoehdolle niin mieti muut vaihtoehdot tarkkaan.
Et vain anna selvittäää lapsen isyyttä. Sinulla on siihen hyvä syy. Jos isyyttä ei selvitetä, kunta maksaa sinulle elatustukea lapsesta. Jokainen lapsi on yhtä arvokas, myös sinun lapsesi. Älä tuollaisen asian takia suunnittele lapsesi tappamista. Viatonhan se lapsi on isänsä syntiin.
Lapsi voi aikuisena halutessaan antaa selvittää isänsä, jos tuo mies on silloin vielä elossa.
ettei hän halua lasta synnyttää ja pitää!! Miksi hänen pitäisi näin vastoin omaa tahtoaan (teidän tahtojen mukaan) tehdä? JA mitä tulee petäämisiin ja aviorikoksiin, jos heillä on hyvä olla ja elää noin, antaa heidän elää ja olla niin. Miksi heidän henkilökohtaisiin asioihin pitää vieraiden ihmistn puuttua? Onko siinä heidän suhteessaankin sitten kysymyksessä kuten abortissa jonkun henki ja elämä? Lopettakaa nyt tuo älytön toisten tuomitseminen!
Ensi sekoillaan, sitten sekoillaan, sitten tulee pupu pöksyyn, sitten surmautetaan lapsi abortissa ja kysellään mitä muut tästä ovat mieltä... eli sekoillaan edelleen.
Ihan tiedoksi, että ei tässä mitään ole sekoiltu, ainoastaan rakastettu ja nautittu salasuhteesta.
Lapsi ei todellakaan ollut suunnitelmissa ja kun näin kävi, ei se aborttipäätös helppo ollut, mutta ainoa vaihtoehto kuitenkin. Itkuja on itketty, siltikin, vaikka päätös on varma.
Surmauttamisesta tai tappamisesta en kyllä itse puhu, mutta minun puolestani te voitte siitä puhua, jos se teitä helpottaa tai teidän mielestänne se on oikein. Mielipiteitähän minä tässä kyselin. Toisaalta olisi kovin mukavaa tavata kasvotusten näitä ihmisiä, jotka ovat noin valmiita tuomitsemaan huoraksi ja tappajaksi, vaikkeivat tilannetta tai henkilöitä millään tavalla tunne.
Pupun pöksyyn menemisestä ei ole kyse, vaan selkeästi järjen käytöstä ja järkisyistä.
Rakkaus ei mihinkään abortteihin tai teidän haukkumisiin kuole tai lopu. Päinvastoin, tämän kokemuksen jaamme me ja se tekee meistä vahvempia. Kaikki kun ei elä samalla lailla kun te, täydelliset ihmiset!
hei
mietin miten mies näkee asian. kaksi hänen lastaan kasvaa tällä hetkellä eri kohduissa. kuinka hän voi sanoa, että toinen saa syntyä, toinen ei koska tilanne on väärä. kumpikin ovat hänen omiaan, tasavertaisia.
sinua en ymmärrä siinä asiassa, että ajattelet etusijalle miehen perheen oman lapsesi edun hinnalla.
mietin miten sokea on ihminen joka uhraa oman lapsensa toisten ihmisten takia. puhut että et ole itsekäs. mielestäni olet. epäitsekäs ihminen turvaisi muiden elämän. sinun lapsesi ei riko kenenkään parisuhdetta. parisuhteen rikkoon miehen uskottomuus.
haluaisitko pitää lapsesi? se on ainoa oleellinen kysymys. kerroit itkeneesi. voin kertoa omasta kokemuksesta että jos itket jo etukäteen niin itket myöhemmin lisää ja lisää.
toivon, että toimit vain sen mukaan mitä vastaat kysymykseen: haluatko pitää lapsesi?
sinun lapsesi ei pilaa kenenkään elämää. sen tekevät aivan muut ihmiset.
Mies haluaisi että pidän lapsen, mutta ymmärtää myös etten halua pitää. En ole mikään perheihminen ja siksi varmasti elänkin tälläisessä "suhteessa". Tämä raskaus oli kaikinpuolinen yllätys ja se, että itkin asiaa, tarkoittaa sitä, että en todellakaan halua pitää lasta. Abortti on aina ikävä juttu ja vaikka se olisi kuinka varma ja sitä haluaisi, kyllä se vaan panee miettimään ja suremaan. Kuten voisi sanoa erostakin. Vaikka sitä itse haluaa erota, kyllä se silti itkettää.
En koe uhraavani lastani, koska en todellakaan sitä halua pitää. Olet oikeassa, ei se minun lapseni sitä suhdetta rikkoisi ja elämään pilaisi, se olisi vain ilmitulon seuraus.
Mutta tärkeintä on, että minä itse en halua lasta, en ehkä koskaan halua tulla äidiksi, joten tämä on täysin minun päätös.
ok, sitten se on sinun päätös ja ymmärrän miksi valitset abortin.
aloituksestasi sain vain käsityksen, että haet syyt muualta ja toimit miehen perheen parhaaksi.
voimia tulevaan, kuten itsekin sanoit ei abortti sinunkaan tapauksessasi ole helppo vaikka et lasta tahdokaan.
minä minä minä..............
Egoisti ei kykene asettumaan toisen ihmisen, ei edes oman lapsensa, asemaan. Lapsi jää hänelle "mielipiteen" varaan tuskin edes heittopussiksi ja itsekkyyden pelinappulaksi.
Sanottakoon suoraan: Hyvä että kirjoitit! Lapsesi sai siten sentään sentään kaukaista myötätuntoa ja rakkautta aivan vierailta ihmisiltä, jota et kyennyt etkä halunnut lapsellesi suoda.
Säälin lastasi.
sääli on sairautta ja ei alkioni tarvitse sinun sääliäsi, eihä se edes tunne vielä mitään. Se on parin millin kokoinen.
Egoistiksiko sanotaan ihmistä, jolle merkkaa enemmän 2 jo olemassa olevaa lasta ja yksi pian syntyvä lapsi????
Kiitos 7 viikkoisen alkioni puolesta teidän myötätunnosta ja rakkaudesta, kerron sen sille. Mutta tunnetteko myötätuntoa, rakkautta ja sääliä näitä kahta olemassa olevaa tarha- ja kouluiässä olevaa lasta kohtaan, vai onko he teille ihan sama?
Ja mitä lapsen isän, rakastettuni tunteisiin minua kohtaan tulee, hän tuskin minua pitää sen parempana tai huonompana ihmisenä aborttini vuoksi. Tuntemattomia nimimerkin suojissa on niin helppo teilata.
kuinka mies suhun suhtautuu katalan egoistisen tekosi jälkeen.
Sinulla on alkioikäinen lapsi jolle haudot kuolemaa..
sinun kannattaisi todella miettiä, miten sinun läheisesi sinuun suhtautuisivat jos totuuden käytöksestäsi ja pahansuopuudestasi tietäisivät.
Ainoa, jota ollaan kirjaimellisesti teilaamssa on lapsesi, jota et halua edeis nimittää lapseksi.
Lapsesi ei kuitenkaan ole omaisuuttasi, vaan ihminen, jota tulisi kunnioittaa ja rakastaa.
Miksi kerjäät täällä sääliä kun et edes lastasi säästä?
Ps. Mitä arvioit miehen lopulta ajattelevan naisesta joka surmaa yhteisen lapsen, rakkauden tuloksen?
asiassa (abortissa) ei ole mitään ongelmaa. Mikäli abortoisit jonkun tuntemattoman perheen vuoksi vastoin omaa haluasi, olisi abortin motiivi outo, omituinen ja väärä.
Raskauden suhteen tanssitaan naisen pillin tahdissa.
minusta juuri tälläisenä, ovathan he yhtä oikeamielisiä :)
Mutta mitähän uusia, ei niin hohdokkaita ulottuvuuksia sun läheises susta sais jos tietäis tekosistas...
alistaa lääkärit ja muun hoitohenkilökunnan tanssimaan sairasmielisyyden pillin tahdissa.
Abortti-asiamies liihottelee paikalle odottavan äidin äärelle jakamaan periaatteitaan ja ilmaisia "neuvojaan", jotka ovat hintansa arvoisia.
Mahtavatko pitää kirjaa siitä, kuinka monta lasta ovat saaneet neuvoillaan saatelluksi kuoleman valtakuntaan.
Kuten sanottu, jos haluatte, kerron tälle 7-viikkoiselle terveisenne ja säälinne. Säälin takia en tänne kirjoittanut, vaan hiukan provokatiivisessa mielessä, jotta myös vastustajat miettisivät tilannetta, jossa tuleva lapsi (joka on 7-viikkoinen alkio kohdussani), jota minä en halua ja toisaalta vastaan kaksi JO OLEMASSA OLEVAA lasta, joita uhkaa ns. rikkonainen perhe, isätön sellainen.
Lapsi, tai tässä tapauksessa alkio kohdussani todellakin on minun päätäntävallassani pidänkö sen vai keskeytänkö sen kehityksen. Omaisuudeksi en sitä kutsuisi, kuten en myöskään jo syntyneitä lapsia. Minä todellakin olen ainoa ihminen tässä maailmassa päättämään, mitä raskaudelleni teen ennen rv 12.
MIes rakastaa minua tein bortin tai jatkan raskautta, tämä on selviö, siihen te huutelijat ette valitettavasti pysty vaikuttamaan. Ja onhan sellaisiakin miehiä (ja paljon), jotka vaativat aborttia!
Meillä kesksytyksessä ei edelleenkään puhuta surmasta tai taposta, saati lapsensurmasta!
Oikein nautiskelen ajatuksella, miten te vastustajat olette kaikkitietäviä ja teillä ainoastaan on kaikkitietävät mielipiteet toisten asioista.
VIELÄ KERRAN KYSYISIN HYPOTEETTISESTI: ONKO OIKEIN OLLA TEKEMÄTTÄ ABORTTIA JA SAMALLA RIKKOA YDINPERHE (KAKSI LASTA PIAN SYNTYVÄ), AIHEUTTAA AVIOERO JA TALOUDELLINEN AHDINKO? Näilläkö ei ole mitään valiä, ei mitään, pääasia, että yksi "halvan huoran penikka" saa syntyä?
Ette voi kertakaikkiaan olla tosissanne? Miettikääs nyt vielä: Eikö ole tärkeämpää, että perhe pysyy kasassa ja pian tulevalla kolmella lapsella on äiti ja isä kotona?
Miksei mies ole sitten jo jättänyt vaimoaan ja perhettään jos sua niin kovin "rakastaa" :DDDD
Johan sanoit ettei mies edes kertoisi lapsesta vaimolleen, ja kuinkahan luulet suhteen loputtomiin pysyvän salassa kun vielä aiot jatkaakin sitä?
Kun se tulee ilmi ja SAATTAA johtaa seurauksiin niin lapsen tappamisesi on ollut jokatapauksessa aivan TURHAA.
Lapsesi elämä on OIKEIN.
Siitä huolimatta mielestäni motiivina aborttiin mainitsemasi olemassaoleva perhe on typerä ja mitätön syy joka kuullostaa kiljukaulojen "seliseliltä" . Sen sijaan toisessa viestissä mainitsemasi, ettet halua tätä lasta, on hyvä ja pätevä syy.
Yksityinen mielipiteeni on tietty ihan yhtä arvoton kuin noiden kiljukaulojenkin, mutta itsehän kysyit...
Siis jo olemassa lapset joiden elämä tulisi kärsimään tuon asian takia on mitätön syy?
En ole vastustaja, ihmisillä on syynsä tehdä mitä tekee.
Mutta pisti vain silmään tuo että jo syntyneiden kärsimys ei ole syy? Hmm. Eli lapset vain maailmaan ja sitten heillä ja heidän tunteillaan ei ole väliä.
Kuten ap tuolla kirjoitti, todennäköisesti asia paljastuisi, perhe menisi rikki. Siinä sitten kärsii jo syntyneet lapset kun menettävät isänsä yms. :( Paskanhailee vain heille. He ovat jo syntyneet.
Voimia paljon ap:lle. Ei varmasti tule olemaan helppo tie.
molempien tulee tapahtua NAISEN OMASTA HALUSTA. Kenelläkään ei tule olla oikeutta pakottaa naista kumpaakaan. Pohtia jonkun ulkopuolisen perheen elämää kuullostaa yhtä omituiselt aabortin syyltä kuin täällä puhuttaneet sukupuoleen perustuvat abortit.
Tämä alkuperäinen tosin sanoikin, ettei HÄN HALUA lasta, joten asiassa ei ole ristiriitaa. Mikäli hän HALUAISI pitää lapsen mutta abortoisi sen jonkun tuntemattoman perheen vuoksi, niin hänellä tuskin olisi ihan kaikki kunnossa...
Lasta haluava nainen vääntyy vaikka mihin kiemuraan hoitaakseen omat ja lapsensa asiat.
"kuka tahansa". Kysymys on todellakin siitä HALUATKO pitää lapsen. Jos jatkat suhdetta ja mies omaa avioliittoaan niin ei se tilanne paremmaksi muutu. Toki ehdit myöhemminkin saada lapsia halutessasi. Mutta omaa lastaan ei pidä uhrata!! Sun täytyy pitää huolta omasta, ei toisten lapsista. Kun olette rakastavaisia niin eikö sekään sitten riitä syyksi saada hänen lapsensa? Toivon että teet päätöksen jota et kadu myöhemmin.
Tuo aloittajahan sanoi hyvin selvästi, että hänen mielestään tuo miehen perhetilanne ja hänen muiden lastensa olosuhteiden takaaminen ja perheen säilyttäminen eheänä ON tärkeä syy hänelle.
Se saattaisi olla täysin yhtä tärkeä syy hänelle, vaikka hän haluaisi lapsen pitääkin. Silloin hän ehkä tekisi ratkaisunsa siten, että muuttaisi vaikka toiselle paikkakunnalle ja synnyttäisi lapsen siellä "isättömänä". Siis niiden rakastetun lapsien hyvinvointi ja sen takaaminen voisi silti olla aivan yhtä tärkeää kuin nytkin. Siis syyn tärkeys ei ole riippuvainen siitä, haluaako lapsen pitää vai ei. Se vain vaikuttaa siihen, miten sen ratkaisunsa toteuttaa.
Eihän se ole hänelle "tuntematon perhe", vaan hänen rakastettunsa perhe. Minusta olisi erittäin outoa, jos oman rakastetun lapset olisi vain "jotain ulkopuolisia".
asennevammainen.
Hänhän EI lasta halua! Hänhän kertoi provokatiiviseen sävyyn tapahtumasta ja kysyi mielipidettä, että ONKO ALKIO, JOTA EI HALUA SYNNYTTÄÄ TÄRKEÄMPI NÄILLE HIHHULEILLE KUIN JO OLEMASSA OELVAT LAPSET JANIIDEN HYVINVOINTI????
Tähän minäkin palan halusta kuulla vastauksen! Jos lasta ei todellakaan halua, niin miksi se olisi vastoin tahtoa synnytettävä ja pilattava äidin, isän, isän vaimon ja kolmen, jopa neljän lapsen elämä?????
eläminen muka voisi pilata niin monen muun elämän (varsinkaan kun sen voi antaa muuallekin elämään)?? Eiköhän ainoa ole juurikin se kuolemanuhan alla oleva lapsi jonka elämä tässä voi mennä totaalisen pilalle...
joku siellä jo himoaa adoptiolasta.
Kuule me ei olla syypäitä sun pahaan oloon, ettet voi omaa lasta odottaa ja synnyttää.
Kukaan täysjärkinen ei ole suomessa niin hullu, että kärsisi odotuksen ja synnytyksen ja antaisi lapsensa pois vieraille ja varsinkin tällä palstalla pilkkaajille.
Mieluummin alkion menetys kuin jo olemassa olevien lasten kärsimys avioeroperheessä!
abortteja vastustetaan vaikka varsin hyvin tiedetään ettei sitä lasta itselle saada, eikä monikaan edes halua? :) Muita "vakuuttavia" motiiveja?
Kukahan hullu ottaa mieluummin niskoilleen koko loppuelämän syyllisyyden lapsi tappamalla, kun siitä pääsee muutaman kuukauden päästä eroon muullakin tavoin? No, hulluksihan moni viimestään abortin jälkeen tuleekin...kuten voidaan havaita tällä palstallakin :)
joistain viesteistä saa käsityksen, että kirjoittaja teettää abortin rakastettunsa perheen vuoksi. Minusta se ei voi ikinä toimia. Mikäli nainen haluaa lapsen, abortointi tuollaisen syyn vuoksi on varmasti tuhoisaa sekä heidän suhteelleen että jopa naisen mielenterveydelle. Vaikka miten arvostaisi toista perhettä, vaikka vain rakastettunsa kautta, silti uskon vastentahtoisen abortin olevan yksi kauheimmista asioista, mitä naiselle voi tapahtua. (Kuten myös raskauden jatkamiseen pakottaminen... ;) Tämä siis tietty vain minun mielipiteeni perustuen omiin tuntemuksiini raskaudesta ja suhteestani sikiöön.
Toisessa viestissä hän ilmoittikin, ettei ylipäätään halua lasta, mikä on taas aivan eri asia. Myöhemmin hän esittikin kysymyksen toisen perheen huomioonottamisesta lähinnä hypoteettisena, aborttipäätös on jo tehty koska hän itse ei halua lasta.
Lapsen synnyttäminen isättömänä on tietysti vaihtoehto, eikä sen vuoksi tarvitse edes muuttaa, ellei nyt aivan tuppukylässä asu. Ja tuppukylässä suhteesta jokatapauksessa jo tiedettäisiin, ehkä jopa paremmin kuin asianosaiset itse :D Muuttaminen ei ole sekään pikkujuttu, varsinkaan, jos olet pianomusiikin tai antiikkihuonekalujen ystävä. Työpaikkakin on monille tärkeä, jopa elinehto...
"perheen säilyttäminen eheänä ON tärkeä syy hänelle"
Totta kai, romanttinen ja ideaalinen suhde kaatuu siihen paikkaan, kun äijä on aloittajan ovella kalsarit matkalaukussa :D
Voi hyvinkin olla,että mies palaa entisen vaimonsa luokse(vaikka nyt tuntuukin toisenlaiselta) ja jos sinä teet abortin,JÄÄT TOTAALISESTI YKSIN!
Kyllä joku tilanne kahden naisen loukkuun löytyy
ajanmyötä.
Taitaa mies sittenkin suksutella aborttiin,koska
niin velkojaan luettelee sinulle...
Älä hyvä ihminen ole miehestä niin varma.
tv vanha ja kokenut
Mielestäni yksikään kakkosnainen ei arvosta itseään, itse jätin ukkomiehen, koska hän ei pystynyt päättämään.
haluaa vain yhdessäoloa ja nautintoja silloin tällöin, ei 7 päivää viikossa, puhumattakaan likapyykkien pesusta, kokkauksesta ja muista arkisista asioista. Kuten sanottu tuossa aiemmin, kaikki eivät elä samoilla säännöillä ja samoja arvoja kunnioitaen. Ihmiset on erilaisia ja heitä on turha kivittää, jos he eivät ole kanssanne samanlaisia.
Säähän vasta itsekäs nainen ootki. Etkö yhtään ajattele miehen vaimoa sekä lapsia??
Siis ei ole mitään loukkaavampaa kuin tommonen "haluan pitää hauskaa miehesi kanssa, ei muusta väliä". Kuulostat ihan joltain teiniltä joka on vanhemman miehen kans rahasta...
Järkyttävää miten jollain ihmisellä on noin alhainen moraali. Ei mitään järkeä.
Kysymys on ennen kaikkea lapsen elämästä.
Se on jo alkanut, se on Jumalan lahja lapselle ja
Jumala haluaa siunata sitä.
Mitä sillä on pennin vertaa väliä, jos yksi
avioero pahimmassa tapauksessa tulisi.
Avioero ja murha painivat ihan eri kategoriassa.
Ja voihan se mies siellä vaimonsa kanssa asustella hyvinkin. Sinun arvoisesi hän ei ole,
jos hulvattomasti useita ihmisiä pettää.
Sinulla on pian perhe, kasvava pikkusesi ja sinä.
Iloitse siitä! Olet jo ihan hyvässä iässä
lapsen saamiseen.
Muistan, kuinka joskus helmikuussa vuosia sitten menetin odottamani vauvan keskenmenon kautta ja tuli sairaalassa
jotenkin niin haikea, surullinen olo: Nyt ei ole huhtikuun hankiaisilla pieniä potkuhousuja
narulla kuivumassa.
Elämä on ainutkertainen, niin sinun kuin lapsesi.
Ajattele teitä kahta, älä välitä muusta!
Käytännön asioilla on tapana järjestyä aikanaan!
HALOO,
Miten niin sanot tälle aloittajalle että mies ole "sinun arvoisesi"?
Tämän kauniin tarinan mies ja nainen ansaitsevat toisensa niin hyvin että ei tosikaan. Käsittämätöntä, että joidenkin mielestä nainen on suunnilleen joku pyhimys sen jälkeen kun hän tulee raskaaksi.
Ihan samanlainen juonitteleva, itsekäs avionrikkoja hän on kuin päivää ennen maagisia plussaviivoja tikussa - nyt vain vielä sellainen, joka haluaa tappaa lapsensa. Eihän aloittaja kysele, että mitä tehdä. Hän tietää täsmälleen, mitä tehdä. Hän haluaa tappaa lapsensa ja jatkaa varatun miehen patjana olemista. Ei se ole mikään pattitilanne.
Jos hän oikeasti miettisi vaimoa, lapsia, sitä kaikkea kaunista mitä hän selittää, hän ei koskisi mieheen edes 30 metrin seipäällä. Itsepetosta kaikki. Asioiden kaunistelua, että pääsisi itse abortista yli niin helposti kuin mahdollista.
Ainoastaan aloittajan rakastajan vaimoa ja lapsia tässä käy sääliksi. Toivoisin todella, että joku kertoisi vaimolle tästä kuviosta. Siitäkin huolimatta, että hän on myös raskaana, on muitakin lapsia ja iso asuntolaina. Siinä on nainen, jolle voisit sanoa nuo sinänsä hyvää tarkoittavat siunauksen toivotukset ja sanat että mies ei ole hänen arvoisensa.
Tämä nainen on petinsä pedannut ja tietää täsmälleen miten ja miksi.
PS Olen erittäin erittäin pahoillani sinun keskenmenosi vuoksi sunnyriver ja se piti myös sisällyttää tuohon vastaukseeni, mutta mietin siihen oikeita sanoja ja näköjään se unohtui :(
MIKSI VAIMOLLE PITÄISI KERTOA MIEHENSÄ PETTÄMISISTÄ? Toisten ihmisten parisuhteisiin ei pitäisi kenenkään mennä puuttumaan. Jos vaimo ei tiedä, miksi ihmeessä häntä pitäisi satuttaa kertomalla? Ei kaikkea tarvitse mennä kertomaan. Se mitä ei tiedä, ei satuta!
Vastaan omasta puolestani, että itse haluaisin ehdottomasti tietää, mikäli mieheni puuhailisi tällaista selkäni takana. Silloinhan koko elämäni perustuisi valheeseen. Totta kai haluaisin tulla tietämään totuuden, minkä mukaan sitten voisin elämäni järjestää uusiksi.
Sitä paitsi minusta tuntuu, että tuon tason syvimpään ytimeen iskevä ja kokoajan läsnäoleva petos näkyy kyllä perheessä jotenkin. Ehkä sille on vain toinen nimi. Joku saattaa oireilla, ehkä voi huonosti tms.
Olisihan se kiva, ettei esimerkiksi kenenkään lapsen tarvitsisi saada diagnoosia, ikään kuin toimia ahdistuksen purkuventtiilinä, perheen virallisena "sairaana" tai esim. käytöshäiriöisenä rooliaan kantaen, kantaen todellisuudessa aikuis(t)en taakkaa.
En tunne tätä perhettä enkä siis voi olla se, joka asian kertoo.
Mikäli olisin vaimon ystävä ja tulisin asian tietämään, uskon että muutaman unettoman yön jälkeen kertoisin. Aivan ulkopuolisena asian tietooni saaneena en usko, että kertoisin vaimolle. Heillähän voi olla esim. avoin suhde tms. järjestely käynnissä, mistä en tiedä.
Ehkä tekisin väärin, ehkä oikein, onneksi tämä on tällä hetkellä vain teoreettista pohdintaa. En haluaisi joutua tilanteeseen, jossa tätä ajatusta testataan. Mutta yllä tärkeimmät syyt siihen, miksi mielestäni totuuden tulisi tulla julki.
Niin, jäin itsekin miettimään tuota samaa kysymystä
jo ennen kirjoitustasi.
Totta on, että ajat ovat muuttuneet,
Vanhan testamentin aikana olisi ollut kivitystuomio.Vielä 1900-luvun puolivälissä
avioton lapsi oli suuri häpeä. Äiti tuomittiin
huonoksi ihmiseksi.
Mutta Jeesus ei tehnyt niin, sanoi vain, että
se, joka on syytön, heittäköön ensimmäisen kiven
syntisen naisen päälle. Kaikki lähtivät pois, kukaan ei heittänyt kiveäkään.
Ja niin kokisin tässäkin tilanteessa. Oletin tosin
niin, että nainen nro 2 ei tiennyt raskaaksi
tullessaan vaimosta. Voi olla että olin väärässä.
Mutta se, mitä halusin sanoa, on se, että
niin kauan kuin on elämää, on toivoa.
Eli niin kauan kuin tämä pieni ihmisen alku saa
kasvaa, hänellä on toivoa, eikä äidilläkään ole
syyllisyyttä toisen ihmisen henkeen kajoamisesta.
Jumala antaa mahdollisuuden aloittaa alusta vauvan kanssa, auttaa eteenpäin.
Olen tosiaan käyttänyt joku kevät yhden illan kesusteluun nuoren parikymppisen, terveen tytön kanssa, joka oli tullut aborttia varten sairaalaan. Siihen aikaan aborttia haluavat otettiin edellisenä iltana osastolle
ja siellä olimme sitten sekaisin lapsemme
menettäneet ja lasta ei-haluavat. Omassa huoneessanikin oli lisäkseni kaksi aborttia
odottavaa.
Itse olin juuri menettänyt keskenmenon kautta
odottamani vauvan ja suru oli vielä hyvin lähellä, itku tuli helposti.
Mutta sen illan tosiaan juttelin tuon parikymppisen opiskelijatytön kanssa. Tyttö
oli pitkään avoin, mietti jo ihan vakavissaan, että miksei, voisihan hän lapsen ottaakin,
vaikka isä oli samalla tavalla hulvaton
toiselle valansa antanut kuin tässäkin tapauksessa. Kysyin häneltä, miten hänen
äitinsä suhtautuu asiaan
ja tyttö totesi lyhyesti:
- Minun äitini on sairaanhoitaja ja hän sanoi
asiasta kuultuaan:
- "Sinä viisas tyttö, sinä
olet aina tehnyt viisaita päätöksiä!"
Eikä sitten muuta. Ja tämän valan tehnyt,
elämää suojelemaan sitoutunut sairaanhoitaja
oli sanonut nuo sanat omasta lapsenlapsestaan.
Kun ilta meni pitemmälle, tyttö kuitenkin
palasi vanhaan malliinsa, siihen vanhempien olettamaan malliin ja meni aamulla abortin
tekoon.
Ja tuossakin oli niin hiuskarvan varassa
pieni elämä. Entä jos tytön äiti olisi
kannustanut häntä pitämään lapsensa, miten
olisi silloin käynyt?
Niin kauan kuin pieni sydän lyö, on toivoa.
Täällä maan päällä ihmisen elämän suojelu
ja varsinkin puolustuskyvyttömän pienen ihmisen elämänalun suojelu menee muun edelle.
Maineen, talouden,sukulaisuussuhteiden.
Jumala on elämän antanut ja Hänen käsissään
se on, jos ei kukaan ihminen mene sitä väkivalloin ottamaan.
Ja katso vaan sivusta,kun oikealle vaimolle
tuotiin kukkia!
Oikea käärme koko ukko.Teeskenteli poikamiestä
siihen saakka,kun siskoni ilmoitti raskaudestaan.
Kuinkahan kauan olisi tätä peliä pelannut,ellei
siskoni jättänyt silloin sitä ukkoa!
Vielä vuosia jälkeenpäin siskoni haksahti siihen
"rakkauteen "uudelleen,mutta perhe EI HAJONNUT!
Että ota oppia tästä kaikesta sinäkin "kakkosnainen".
hän vaikuttaa olevansa kovasti kiinni vaimossaan, ja lapsissaan. Tuhlaa parhaat vuotesi, ainoa häviäjä olet sinä. Kokemusta on, onneksi jätin, näin olisi mennyt vaikka loputtomiin.
itsekäs..
Etkö sä pidä itseäsi itsekkäänä, vaikka tietoisesti pistät miehen elämän kuitenkin vaakakuppiin joka kerta hänen kanssaan pelatessasi? Sun suurin riski taitaa olla se, että mies jostain syystä jättäisi sinut, ja yrittäisi keskittyä perheeseensä. Jostain syystähän sielläkin on naitu, rouva raskaana, ihan kuin sinäkin.
Onko sulla luulo, ettei mies abortin jälkeen häviä vaikutuspiiristäsi? Luuletko, että abortin jälkeen parisuhdetta voi jatkaa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut?
Seurustelin aviossa olevan miehen kanssa. Jos tuolloin olisin tullut raskaaksi, olisin mitä todennäköisimmin pitänyt lapsen, olihan mies minulle muutakin kuin hetken huvitus. Rakastin miestä suunnattomasti. Miehen kanssa olisin sopinut, että hän on isä, vaikka yhdessä emme eläkään. Ehkä olisin lähtenyt lapseni kanssa muualle. Mutta.. joka tapauksessa, pitänyt lapsen. Tokihan se jossain vaiheessa tulisi esille, mutta jos olisin vaikka muuttamisella saanut ostettua lisäaikaa, olisin sen käyttänyt empimättä.
Miehen perheen mahdollinen taloudellinen pattitilanne ei liene ongelmavyyhdissä kuin itikan p--a Itämeressä.
"Onko sulla luulo, ettei mies abortin jälkeen häviä vaikutuspiiristäsi? Luuletko, että abortin jälkeen parisuhdetta voi jatkaa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut?"
Minulla on tieto, että mies pysyi vierelläni myös abortin jälkeen. Rakasti minua kuten ennenkin. Kaikki on jatkunut tapauksen jälkeen yli vuoden. Minäkään en koskaan omaa lasta halunnut, enkä halua vieläkään, joten annoin sterilisoida itseni abortin jälkeen.
onneksi on selkärangallisiakin naisia olemassa. Pääasia, että vahingon jälkeen ei enää pääse sama vahinko uusiutumaan.
Jokainen voi tehdä kohtunsa sisällön kanssa mitä tahtoo, mutta oleellista on, että tekee mieluiten etukäteen.
Ok, selkäranka kirjoittajalla voi olla,
mutta kuinka suorassa se on silloin, kun on
oman suvun ja miehen perheen suvun edessä
naapureiden edessä kertomassa, että
jatkuvasti huoraa naimisissa olevan miehen kanssa
ja on vastuussa yhden lapsen kuolemasta!
Epäilen, että katse ei ole siloin suora ja rakastava eikä selkä suora, vaan jotakin aivan
muuta.
Moraaliakin tämä maa tarvitsee!
Millaisena esikuvana suvun ja ystävien keskuudessa
tällainen kakkosnainen on?
Ja ovatko puheet vielä seitsenkymppisenä yhtä
itsekkäät?
Se mieshän tässä vieraissa käy? Minkälainen esikuva se mies on lapsilleen? Missä sen miehen selkäranka mahtaa madella? Sillä miehellä on vastuu vaimostaan, lapsistaan ja avioliitostaan ei AP:lla.
No, ei hän tällä alueella totisesti mikään hyvä esikuva ole!
Häpeä koko miessukupuolelle,
suurin osa miehistä kuitenkin on uskollisia
vaimoilleen ja huolehtii lapsistaan!
Tämä petturi on tosiaan vastuussa nuoruutensa vaimolle
ja lapsilleen.
Se, mitä halusin sanoa, oli, että parasta pysyä niin kaukana tunkiosta kuin voi. Haju tarttuu. satunnaisesta moraalittomuudesta voi tulla tapa, ihminen voi kovettua.
Ja voi olla taas pitkä kierros, ennen kuin
pääsee takaisin siihen, että oma mieli
on lämmin, rakastava. Petos on aina petos.
Jokatapauksessa enää jatku.Varo siis tekemästä aborttia.
että ventovieraiden suhde ei muka voisi jatkua (abortin tähden?) samanlaisena tai jopa parempana, perustit mihin?
että yhteisen alkion abortointi yhdistää ja rakkaus roihuaa entistä kuumempana, näinkö sinun kohdallasi on tapahtunut?
olla :D
Pointti tosiaan, ettei sitä voi muiden puolesta tietää, mikä kenenkin suhdetta parantaa/heikentää.
Yllätysraskaus ja abortti todellakin ovat niin iso asia, että mikäli pariskunta osaa sitä yhdessä miettiä ja yhdessä ratkaisua pohtia ja päätös tehdään yhteistuumin ja hyvässä yhteisymmärryksessä, voi se helpostikin lähentää välejä ja tehdä suhteen entistä kestävämmäksi. Onhan se yksi yhdessä selvitetty kompastuskivi.
Mutta halusi lapsen sitten kuitenkin.
Ero heille tuli muutaman vuoden kuluttua.
Naisella oli jälleen uusi mies areenalla.
Mitähän tuo mies sanoisi,jos tietäisi abortista?
Kummallista,että apua hakeneet häipyvät palstoilta sitten kun olisi tarjottavana
muille kokemuksiin perustuvaa tietoutta.
Elikkä:tuliko tekosi julki,jättikö mies,
sujuuko kaikki kuin mitään ei olisi tapahtunut,
jatkatko raskauttasi/petikaveruuttasi toisten
lasten isän kanssa jne?
Oma lapsesi ainakin tässä sekamelskan keskellä olisi ollut oikeutettu syntymään-kaikesta
huolimatta.
Tottakai tein abortin, enhän edes miettinyt muuta ratkaisua! Eikä edes tullut eroa, vaikka sitä niin kovasti toivottiinkin. Kaikki sujui siis suunnitelmien mukaan. Ja jatkuu edelleen. =)
Omalla kirjoituksellaan!-Kyllä teidät tiedetään:
häivytte abortin tehtyänne kuin pieru saharaan...