Hei, aloitan uusiksi tältä aihesivulta, kun tuo viimeinen avunpyyntöni on edennyt lähinnä taisteluksi mikä on oikein ja mikä väärin.
Jo ensimmäisessä viestissäni kaipasin kokemuksia abortin jälkioireista, itselläni on ikävää vatsanturvotusta ja kovia kipuja alavatsassa sekä aika melkoista alakuloisuutta mikä taas johtaa ylisyömiseen ja itkemiseen. Ja yleiseen alakuloisuuteen.
Minulla on myös verenvuotoa mutta se on melko vähäistä, ehkä turvotus johtuu juuri siitä.
Minua myös särkee päätä ja väsyttää kamalasti mutta kaikkein kurjinta on tuo vatsaturvotus, tuntuu kun housut olisivat pari kokoa liian pienet. Nythän pitäisi olla soljempi olo hitto.
Kuitenkin, kuinka kauan teillä kesti jälkioireet ja millaisia oireita teillä on ollut?
Itselläni on nyt viides päivä abortin jälkeen, minulle tehtiin kaavinta ja olin jo melkein rv 11.
Ja muuten, koska teillä on alkaneet kuukautiset ja onko ne olleet erilaiset normaaleista kuukautisista?
Kiitos, jos nyt tämä ei johtaisi elämä-kuolema-oikein-väärin-sanaharkkaan.
Jo ensimmäisessä viestissäni kaipasin kokemuksia abortin jälkioireista, itselläni on ikävää vatsanturvotusta ja kovia kipuja alavatsassa sekä aika melkoista alakuloisuutta mikä taas johtaa ylisyömiseen ja itkemiseen. Ja yleiseen alakuloisuuteen.
Minulla on myös verenvuotoa mutta se on melko vähäistä, ehkä turvotus johtuu juuri siitä.
Minua myös särkee päätä ja väsyttää kamalasti mutta kaikkein kurjinta on tuo vatsaturvotus, tuntuu kun housut olisivat pari kokoa liian pienet. Nythän pitäisi olla soljempi olo hitto.
Kuitenkin, kuinka kauan teillä kesti jälkioireet ja millaisia oireita teillä on ollut?
Itselläni on nyt viides päivä abortin jälkeen, minulle tehtiin kaavinta ja olin jo melkein rv 11.
Ja muuten, koska teillä on alkaneet kuukautiset ja onko ne olleet erilaiset normaaleista kuukautisista?
Kiitos, jos nyt tämä ei johtaisi elämä-kuolema-oikein-väärin-sanaharkkaan.
Vastaukset 28
Vanhimmat
soittaisit lääkäriin? Varmasti he tietävät paremmin kuin ihmiset täällä. Vaikka samanlaisia kokemuksia olisikin muilla ollut, niin eikö nyt olisi parasta soittaa neuvolaan/lääkäriin että saisi asiantuntevaa hoitoa?
Soitin jo. Ne sanoivat että se menee ohi, mutta minua kiinnostaakin muiden henkilökohtaiset oireet. Eikä lääkäri kerro kuinka kauan kenelläkin on kestänyt mikäkin.
Tiedän ettei minulla ole mikään hätänä, älä huoli.
kyseessä on kuitenkin sinun terveytesi ja kaikenlaiset mahdolliset komplikaatiot lisäävät todella merkittävästi lapsettomuuden riskiä.
Ota siis ihmeessä yhteyttä hoitavaan tahoosi, kun kerran selvästi asiaa mietit. Se on heidän työtänsä vastailla sinun mahdollisesti turhiinkin kysymyksiisi; parempi soittaa/ottaa yhteyttä turhaan ja saada varmistuksen kuin huolehtia yksin kotona.
Olen itsekin aikanaan ollut huolissani, onko kaikki ok, mutta soitto varmisti, että huoli oli turha ja mitkä olisivat sellaiset merkit, joista oikeasti kannattaisi olla huolissaan.
Raskaana olo ja keskeytys oli niin ajatuksia herättäviä ja kokonaisuudessaan oireet siis todella pitkäaikaisia ja vaihtuvia, joten ei täällä monellakaan ole varmoja muistikuvia omista oireistaan. Etenkään jos keskeytyksestä on jo kauemmin ja se on tapahtunut eri ajankohtana kuin sinulla.
Ota siis ihmeessä yhteyttä asiantuntijoihin!
Hei, en minä halua valittaa! Haluan vain kuulla muiden jälkioireista ja piste. Ilman minkäänlaista valittamisen/huolestumisen/tai minkään muunkaan ajatusta.
Kamoon, kysyn vain yksilöllisten ihmisten (jotka ovat kokeneet saman) jälkioireista, en mitään muuta vakavampaa. Jos sinulla ei ole jälkioireita tai et ole kokenut samaa, en halua kuulla mielipidettäsi/kommenttiasi/tai mitään muutakaan.
Olen vain kiinnostunut mitä muiden kropassa on tapahtunut.
Ja hei, tiedän että jälkioireet ovat normaaleja ja kyllä, olen jo puhunut lääkärin/hoitajan kanssa niistä.
Haluan vain kuulla mitä muilla on ollut. Onko se liikaa pyydetty?
kun pyysin sua mieluummin soittamaan lääkäriin kuin tällä kysellä, viestistäsi sai vain käsityksen että olet oikeasti hädässä ja että kuvittelet että on tapahtunu joku virhe keskeytyksessä tms..
Omakohtaisesti pakko sanoa että en muista juuri mitään siitä ajasta, vaikka siit ei olekaan kuin puoli vuotta. Niinkuin satuapa totesi, siin onkyllä aika sekaisin.. Ja onhan kroppakin sekaisin kun on ollut raskaana ja sitten ei olekaan. Muistaakseni mulla kyl oli "pömppömaha" (siis normaaliakin isompi=) ) aika kauankin keskeytyksen jälkeen, vaikka keskeytys tehtiinkin todella alkuvaiheessa.
Lienekö ollut "valeraskaus" tai jotain=) jälkeenpäin ei ole ollut mtn, sain kierukan mikä nyt on laittanu enemmänkin elimistön sekaisin, enemmän haittaa melkeen kierukasta ollut kuin keskeytyksestä.
Minä aloitin kanssa keskeytyksen yhteydessä pillerit, eikä ole tainnut sen jälkeen palata kroppa raskautta edeltävään tilaan :D
Ei siis mitään käsitystä, kuinka suuri osa "sivuvaikutuksista" ja raskauden jälkeisistä kropan muutoksista johtui raskaudesta ja sen keskeytymisestä ja mikä sitten taas hormoniehkäisystä tai niiden yhdistelmästä. Mun mielestä kanssa maha oli vähän "pömppö" eli jotenkin pehmeämpi/pyöreämpi, vaikka alkuraskaudessa olinkin, mutta tuskin sitä kukaan muu olisi huomannut.
Itse tein abortin n.2v sitten ja en vielä ole toipunut siitä eikä kyllä fyysiset oireetkaan. :( Lääkäriin pitäisi mennä. Pelottaa niin kamalasti jos en saa enää lapsia ja nyt olemme yrittäneet ja mitään ei ole tapahtunut. kamalat kivut koko ajan.. sekä henkisesti että fyysisesti. Ihmettelen vain että miksei minulle silloin kerrottu että joudun ITSE varaamaan ajan jälkitarkastukseen. Mistä hemmetistä minä oisin voinut tietää siitä että joudun sen itse tekemään. Lisäksi tuo hoitokunta suhtautuu asiaan liian kevytmielisesti. Minusta abortin pitäisi olla laiton kokonaan! vaikka itse sen tein niin voin sanoa että se oli suuri virhe ja siitä ei toivu KOSKAAN! olisipa minulla siinä tilanteessa ollut joku ihminen lähellä.
No joo, mä olen ollut osittain samassa tilanteessa (luin aikaisemman viestisi), eli ulkomailla asuessani kävi sama tilanne. Omalla kohdalla sairastuminen teki oman tehtävänsä, en siitä nyt jauha tässä. Kerroin siitä osittain Virka-keskustelussa.
Kuitenkin, jouduin tekemään kaiken yksin ja nyt sen seurauksena, reilu vuosi, on ollut pakko turvautua ammattiapuun. Kuukauden kestää oireet omasta kokemuksesta, sen suhteen rauhoitu. Henkiset arvet ovat suuremmat ja puskevat läpi myöhemmin. Hanki apua (jos mahdollista) aiemmmin kuin minä!
"Kuitenkin, kuinka kauan teillä kesti jälkioireet ja millaisia oireita teillä on ollut?"
Minulle tehtiin lääkkellinen keskeytys viikolla 11.
Kaavinta ilmeisesti voi aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita kuin lääkkeellinen. Minulla ei ollut vatsakipuja tms sairaalasta pääsyn jälkeen ollenkaan. Mitään turvotustakaan ei ollut. Jälkivuoto kesti kolmisen viikkoa, ensimmäisen viikon melko runsaana.
Olo oikeastaan parani lähes heti keskeytyksen jälkeen, esimerkiksi raskauden aiheuttama väsymys ja muut oireet hävisivät.
Alakuloisuuteen kannattaa hakea keskusteluapua. Juttele jonkun läheisen ihmisen kanssa asiasta tai ammattiauttajan. Ei kannata jäädä tällaisten asioiden kanssa täysin yksin.
Oletko muuten tullut ajatelleeksi, että runsas syömisesi voisi olla osasyy turvotukseen?
"Ja muuten, koska teillä on alkaneet kuukautiset ja onko ne olleet erilaiset normaaleista kuukautisista?"
Ensimmäiset kuukautiset alkoivat n. 6 viikon kuluttua keskeytyksestä. Kuukautiset olivat melko normaalit.
Tervehdys!
Minulla ei ole kokemuksia kaavinnasta, mutta kahden lääkkeellisen keskeytyksen jälkeen olot olivat aikalailla erilaiset, osasyy ilmeisesti siinä että toinen keskeytys tehtiin aivan viime tingassa.
Ensimmäisellä kerralla keskeytyksen hoidin kotoa käsin viikolla 7, sairaalasta antoivat minulle kaikki lääkkeet mukaan. Panacodia sai syödä kuin leipää, olin viisi päivää melkoisessa tokkurassa. Kivut olivat mielettömät ja vuoto kesti reilut kaksi viikkoa, jonka jälkeen muistaakseni jo kahden viikon kuluttua alkoivat kuukautiset. Henkisesti olin asian käsitellyt moneen kertaaan eikä traumoja jäänyt juuri ollenkaan, jäljelle jäi vain kivulias kokemus josta ei liiemmin puhuttu.
Toinen keskeytykseni hoidettiin viikoilla 11 5 sairaalassa. Kahdeksan tuntia olin melkoisen tiedottomassa tilassa, kipulääkitys oli runsas jotta pystyin edes nukkumaan. Emättimeen laitetut lääkkeet aiheuttivat kyllä kivuliaita supistuksia mutta niillä ei alkio suostunut pihalle tulemaan, lopulta siis sain vielä kaksi lääkettä peräsuoleen, sitten alkoi tapahtua. Tässä tapauksessa ei suinkaan ollut kipu pääroolissa, ne oikeastaan loppuivat kuin seinään kun kaikki saatiin pihalle eikä vuotoakaan ilmennyt kuin seuraavana päivänä, tosin niukkaa ja harmitonta. Kuukautiset alkoivat muistaakseni noin kolmen viikon kuluttua. Suurin oire oli oma pääni, jonka kanssa puoli vuotta taistelin. En yhdistäisi suoranaisesti pahaa oloani pelkästään aborttiin, oli melkoinen elämänvaihe muutenkin, mutta osatekijänä se oli varmasti. Olin älyttömän itkuinen ja väsynyt kaikkeen mahdolliseen ja kyllä, asiasta kun sai puhua täysin vapaasti ammattilaisen kanssa niin olo helpottui kummasti. Niin paljon, ettei asia ole enää mieleeni juolahtanut missään vaiheessa elämää pahana juttuna, vaan sellaisena että siitä voi puhua ääneen ja tukea muita ihmisiä jotka saman ovat kokeneet.
Hei,
Lääkkeellinen keskeytys viikolla 7. Nyt on 5 päivää takana ja alavatsa kipeä. Alussa vuotoa oli reilummin, mutta nyt niin kuin kuukautisvuodot. Rinnat edelleen kipeät, mutta pahoinvointia ei enää ole, niin kuin raskaana ollessa. Jälkitarkastus on loppuviikosta.
Minulle tehtiin lääkkeellinen abortti eilen, ja vatsa on turvoksissa ja vuodan kuin seula.
Sattuu vatsaan koko aika. Ja aika sairaalassa oli yhtä helvettiä!
Vatsakivut olivat kamalat ja hirveää oli tehdä tarpeensa pönttöön jonka lääkäri tarkisti.
Näin kaiken mitä minulta tuli. Se oli ehkäpä kamalinta.
Olin rvk 10 1
Kauankohan tätä vuotoa tulee... Toivottavasti rupee ensi viikosta vähenemään.
Jos harkitsette aborttia, harkitkaa sitä kunnolla!!!
sen verran, että kannattaa tosiaan harkita valitseeko lääkkeellisen keskeytyksen vai kaavinnan, jos se jommasta kummasta nykyaikana on mahdollista itse valita. Kertomuksista päätellen kaavinnalla pääsee helpommalla, joten ei kannata heti ensimmäiseksi valita lääkkeellistä vaihtoehtoa. Heikkohermoisten, jotka eivät itselleen vielä ole selvittäneet suhtautuvatko alkioon ihmisenä vai kehittymättömänä ihmisalkuna, kannattaisi valita se kaavinta, niin ei tarvitse pelätä, että se alkio sieltä sangosta tulisi irvistelemään kostonhimoisena.
asentamista, joten en nähnyt antamaasi kuvaa, koska en viitsinyt ladata. Luultavasti siinä kuitenkin on joku pitkälle kehittynyt, esim. 7 kuukauden ikäinen sikiö kappaleina, joten ei taida kuulua asiaan.
Tuo heitto alkiomörköstä oli tarkoitettu kuvainnolliseksi ilmaisuksi, joten parin kuukauden ikäiset alkiot hyvä kun tonkimallakaan tulevat esiin sieltä roippeen joukosta. Tarkoitin lähinnä henkistä mörköä ihmisten kohdalla, jotka eivät ole vielä selventäneet omaa näkemystään alkioiden asemasta arvokkaana tahi vähemmän arvokkaana mennessään aborttiin. Siitä kun on olemassa monta eri näkemystä, eikä vouhottajien näkemys ole muita sen oikeampi.
ikäistä (rv10, pää-perämitta 3cm) alkiota (sikiötä!) joku kykene näkemään..??!
http://www.ehd.org/prenatal-images.php?thum_id=151
Keskenmeno viikolla 13 sen jälkeen, kun viikolla 10 oli jo sykkeet nähty. Älkää valittako abortin tehneet. Kärsikää. Oma mokanne. Ei paljon jaksa sympatiseerata. Ilman mitään oireitako pitäisi päästä abortista yli? Toivottavasti ette pääse.
Itse taisin päästä helpolla fyysisten oireiden suhteen. Keskeytyksestä nyt reilut kolme viikkoa. Jälkivuoto mulla kesti melkein 3viikkoa kaikkineen, tosin oli lopulta ihan vaan tiputtelua. Turvotus kuuluu alkuraskauteen ja voi johtua ihan siitäkin. Viikkoja sulla oli enemmän kuin minulla, joten sillä tavalla en osaa verrata. Kuukautisia ei ole vielä kuulunut.
Jos olet vuotanut paljon verta, kannattaisi ehkä pyytää että terveyskeskuksesta tarkastaisivat hemoglobiinin! Mulla se oli vain 112 joten aloitin nyt rautavalmisteet. Jälkitarkastuksessa se otetaan, mutta jos väsymysoireet on selvät niin ehkä sitä voisi pyytää aikaisemmin.
Miksi ihmeessä keskenmeno ois ansaittu? Mitä keskenmenosta kärsivä on tehnyt ansaitakseen sen? Siis siinä tapauksessa ettei ole tehnyt mukavuusaborttia.. Kerroppa. Vai etkö tosiaan kykene tajuaan eroja sillä ja itse VALITULLA teolla? Oletko niin ilkeä ja katkera akka että saat jotain sairaan hekumallista tyydytystä "väärää" mieltä olevien keskenmenoista?
Olisitte ottaneet vastuun aiemmin, elikkä huolehtinut ehkäisystä, ei lapsen tappaminen mikään kevyt juttu ole, mutta teille näkyy olevan. Hyi hävetkää .
Mulla 6 päivää nyt keskeytyksestä. Mun keskeytys tapahtui viikolla 7+1. Rinnat ja vatsa ovat yhä reilusti turvoksissa, alavatsassa jäytää ja kipuilee (kuin tod pahat menkkakivut), vuoto on enää hyvin niukkaa ja vielä on muutamia pahoinvointiaaltoja tullut keskeytyksen jälkeen. Luin että raskaushormoonin poistuminen elimistöstä kestää noin 5 viikkoa, joten tämän vuoksi rinnat ovat vielä keskeyttäjillä jälkikäteen turvoksissa ja joillekin tulee lievää pahoinvointia, kuin olisi vielä raskaana.
Kohtu supistelee keskeytyksen jälkeen (palaa normaaliin tilaansa) sekä poistaa 1-2 viikon ajan kohdusta limakalvoja ja vuotoa, joten tämän vuoksi osa meistä kokee menkkamaisia kipuja keskeytyksen jälkeen. On kuitenkin hyvä olla valppaana, itsekin olen, ei muuta kuin päivystykseen jos kipu äityy ja on vaikea olla. 5 % :lle joudutaan tekemään jälkikaavinta.
Voi taas kysyä että kannattiko. Onko nyt voittajafiilis kun lapsi viruu viemärissä?
Hyvä ruoka , parempi mieli!
Minulla tehtiin keskeytys viikolla 11 lääkkeellisesti sairaalassa, otti todella kipeää ja supisteli kunnes sikiö tuli ulos sen jälkeen ei kipuja ollenkaan, vuotoa tuli n.3 viikkoa ja välillä vähän menkkamaisia kipuja mutta muuten selvisin todella vähällä! ne jotka on aborttia vastaan ja käskevät käyttämään ehkäisyä elävä esimerkki olen minä joka söi e-pillereitä ja tuli raskaaksi. Olo on helpottunut kun tein abortin, koska koko alkuraskauden oksensin ja olo oli muutenkin kamala. Abortti on jokaisen oma päätös ja joissakin elämän tilanteissa se on vain se parempi ratkaisu, itse ajattelin sen siten että en halua pilata lapseni elämää koska tajusin itse että en ole valmis äidiksi.
Abortin saa laillisesti suomessa jokainen halutessaan, jopa "mukavuusabortin". Et voi asialle yhtään mitään. Onneksi meillä on aborttilaki ja ottaa naisenkin oikeudet huomioon.
Itse olen myös aborttia vastaan, siksi synnytinkin lapseni 17 vuotiaana. Lapsi syntyi voimakkaasti heroiinin vaikutusalaisena. Ainakin oli hiljaa synnytyksen aikana!! Sossut tahtois sen huostaan ottaa mutta kyllä meillä on ihan mukavaa. Monet ei vain ymmärrä meidän elämää. Olen vain hieman erilainen äiti kuka nauttii elämästä!
Useampi tekee itsemurhan synnytyksen jälkeisen masennuksen takia tai siitä syystä että ei jaksa yksin lapsen kanssa. Ei lapsia liian nuorille naisille tai tytöille. Harva tekee abortin takia itsemurhan, jos niin käy hänellä on ollut MT-ongelmia jo ennen aborttia.
"Useampi tekee itsemurhan synnytyksen jälkeisen masennuksen takia"
Mistä harhatoivehatuistas taas tänkin hätäVALHEEN repäsit???? :DDDDDDDD traumanen reppana.
Jos tekeekin, niin sittenhän ongelmia on ollu jo kauan ennen raskaaks tuloo ;)))
"Harva tekee abortin takia itsemurhan"
:DDDD Juu, "harva" eli "vaan" 6 kertaa useempi kun synnytyksen jälkeen....
"hänellä on ollut MT-ongelmia jo ennen aborttia."
No kuinkas ollakaan XDDDD mites se sun rinnakkaistodellisuudessas lapsen mukavuusmurhaamisesta voiskaan IKINÄ johtua.. :DD valitettavasti on vaan osotettu ettei mitkään (olemattomat) aiemmat ongelmat selitä sitä monessakaan tapauksessa, ja voihan se niillä valmiiks ongelmaisillakin olla se viimenen niitti arkkuun... mitä sunkaltaset totuudenpakenijat ei tietenkään halua sieltä abortti-ikionnenautuus-pinkkilasiensa takaa nähdä.
Itse tein raskaudenkeskeytyksen paripäivää sitten viikolla 16.
Sain hyvin myöhään tietää olevani raskaana TUPLA ehkäisystä huolimatta, kun lääkärit pitkään epäilivät vain virussuokistotulehdusta mikä aiheutti rajua oksentelua.
keskeytys tehtiin sairaalassa synnytysosastolla, onnekseni minua hoitava lääkäri oli aivan ihana!
Otin kipulääkkeeksi ainoastaan 600mg buranan koska tiesin että olen itseni tähän tilanteeseen saanut ja halusin tuntea kaikki kivut, jotta tiedän että toistakertaa en tätä tule elämässäni kokemaan.
Nyt muutama päivä myöhemmin olo on parempi kun ennen keskeytystä, mutta kivut jatkuvat rankkoina kuukautiskipuina.
Keskeytys itsessään oli maailman järkyttävin kokemus, jota kenellekkään ei toivo, valitettavasti se on joskus ns. "Pakollinen"
Itse en mukavuuden takia keskeytystä tehnyt vaan kyseisen elämäntilanteen, mihin ei olisi lapsi mahtunut, vaikka olisi tukiverkosto ollut täydellinen.
Olin itse ennen keskeytystä täysin aborttivastainen, sen tajuaa vasta kun itse asian joutuu kokemaan.
Kiitos kaikille kukkahattutädeille jotka provosoi ihmisiä näillä sivustoilla, sain itse teistä ainoastaan lisää rohkeutta.