minun 1kw: tuulivoimala. Tavallisella omakoti alueella. Maksaa ittesä takasi alle 5v. Tämä on Tosi.
tuulivoimala säästää
ite laskin
625889
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
..ni vastaan silti.
missähän muodossa sun voimalasta sitä sähköä saa ulos ja millä tuulennopeus-alueella?
kuvittelitko lyijyakkuihin varastoivas mahdollista ylijäämää ja minkälaisilla vehkeillä sovittelet ylipäätään myllystä tahi mahollisista akuista sitä sähköä imatralta tulevan lajitoverin rinnalle?
eiköhän noilla päästä alkuun, kerron kyllä lisää pähkäiltävää, kuhan noihin vastailet..
nopeudella 4-9m/s 40-100% nimellistehosta. Netistä löytyy tutkimuksia, joissa on saatu vuoden keskiarvoksi n.30% nimellistehosta -> vuodessa n. 2600kWh. Generaattorilta tulee 48VDC, jolla voi ladata akkuja. Akkujen perään ivertteri, josta saadaan 230VAC. 300l lämminvesivaraajassa on 3 kpl 1kW:n vastuksia. Yksi vastus kytketään voimalaan ja kaksi fortumille. Fortumin vastukset termostaatin kautta ja se sopivan pienelle, niin tuulivoiman koko teho voidaan käyttää veden lämmitykseen.
Usein myllyjen minimituulen vaatimus on 3m/s ja suomessa keskimääräinen tuulen nopeus on sisämaassa 4m/s ja meren rannaalla 6m/s.
Oliko ne löytämäsi tutkimukset tehty suomessa vai jossa Atlantin saarella?
Tuulen nopeuden vaikutus myllyn tehoon muuttuu kolmannessa potensissa.
Jos myllyn teho on 9m/s tuulella 1000W, niin 6m/s tuulella teho on noin 300W ja 4m/s tuulella jo alle 100W.
Jo mylly olisi hyvällä paikalla meren rannassa niin se voisi tuottaa teoriassa maksimissaan kai jotain 2500kWh. Rahassa siis noin 250€.
"Tutkimukset" ovat usein yksisilmäisten tekemiä.
Otit lähtökohdaksi, että myllysi pyörii 30 % ajasta eli siis 2630 h/a. Kuitenkaan se ei pyöri koko aikaa täydellä 1 kW teholla. Heikommalla tuulella se tosiaan pyörii osateholla.
Katsoin tuossa työ- ja elinkeinoministeriön seminaarissa esillä olleita lukuja. (Googlaa: Tarjanne_TEM-kapasiteettiseminaari). Siinä seminaariesitelmässä on paljon muutakin hyvää valmiiksi laskettua tietoa.
Tuulivoiman huipunkäyttöajaksi(vuosienergia/nimellisteho)oli esityksessä otettu 2200 h/a. Se 530 h vähemmän, kuin Sinun laskelmassasi. Jos muunnan sen %-luvuksi, jota näytät paremmin ymmärtävän, on se alle 25 %.
Ota huomioon, että tuo kokemusperäinen lukema on saatu suurista tuulivoimaloista, jotka sijoitetaan aina edullisimmille (tuulisimmille) paikoille.
Pienvoimalalla tuollaista lukemaa ei voida saavuttaa.
Laskelmasi lähtöarvot ovat liian optimistisia.
Jos nyt karkeasti arvioisi niin "tavallisella taajamatontilla" tuosta 25%:sta saa varmaan raapaista vielä pois pulet, eli ollaan varmaan käytännössä jossan 10-20% vuosituotossa ja tämäkin siinä tapauksessa että nimellistuuli osuu suomen olosuhteisiin.
Tuulivoimaan. Ei kata investointeja, eikä huoltokustannuksia. Jos potkurit tuottais, olis Suomi täynnä niitä. Jos ei tuule, pitää korvaavaa tulla jostain????
Lämpimän veden varaaja, toimii sähkövastuksilla, lämmitetään kesät- talvet, osuus sähkönkulutuksesta suurehko. Monissa perheissä "läträtään" vettä melkoisesti. Vastus ei ole kovin vaativainen sähkön laadun suhteen.
Olettaisin, että maaseudulla, jossa ei tarvitse kysellä naapureilta "väkkärän" asennukseen lupia, voisi maksaa itsensä aika nopeastikin.
Pyörii minkä pyörii, loput sähköstä otetaan paikalliselta sähkömonopolilta. Maalla on näitä kilometrien aukeitakin, joissa tuulee aina. Moni kesämökki selkävesien äärellä on jo investoinutkin tekniikkaan - insinöörejä kiinnostaa uusi ja uusiutuva.
"Olettaisin, että maaseudulla, jossa ei tarvitse kysellä naapureilta "väkkärän" asennukseen lupia, voisi maksaa itsensä aika nopeastikin."
Menee rakennusvalvonnan kautta. Naapureitakin kysytään, jos ovat näköyhteyden etäisyydellä.
Eniten säästää kun säästää itse energiaa, eikä koita etsiä keinoja millä sitä saisi tuotettua halvalla.Se keino kun vaatii investointeja.
niin kyllä säästyy energiaa.
tuulivoimalla tuotat kotioloissa lämpöä?
ton invertterin kautta, vaiko ihan suoraan potkurin perään käypäsillä vastuksilla?
(invertterin ja akut jos isket sinne varaajan vesitilaan, ni homma vois toimia ;)
paljon järkevämpää tekniikkaa lämmön tuotantoon näkyis olevan vaikka tuoreimman tm-rakennusmaailman kannessa (tällä kertaa tossa lehessä ilmeisesti jotain muutakin kuin lämpöpumppuja, jotka nekään ei o huonoimpia ideoita ton sun potkurin korvaamiseen), eli tommonen aurinkokeräin.. tyhjiöputkilla taitaavat olla aika hinnakkaita(en o vielä tota lehteä avannu), mutta pellepelottamalta käy styroksista, ikkunalasista ja vaikka puutarhaletkusta askarrellen jo oikeasti lämpöä tuottavan viritelmän kyhäily (nimim. poltin sormeni, en olis uskonu)
Tuulivoimala toimii talvellakin, toisin kuin aurinkokeräimet. Valitettavati sama ongelma vaivaa niin aurikokeräimiä, kuin myös tuulimyllyjä, sijoitettua rahaa ei tahdo saada tienattua, kun investoinnit suhteessa vuodituottoon on kuitenkin aika mitättömiä.
toi mylly vois todellisuudessa ollakkin toimiva kapistus, jos jätetään kokonaan hankintakustannukset pois laskelmista.
aurinkokeräimen tarvis tuottaa reilusti lämpösempää vettä, mitä varaajasta löytyy jostain puolen välin paikkeilta.. senhän täytyis kuitata ohjaukseen ja pumppuihin kulutettu sähkökin, ennen kuin saadaan "ilmaista" energiaa..
mulla toi ensimmäinen inho-reaktio tuulimylly-lämmitykseen perustu siihin että jos myllyllä hirmusella vaivalla tehdään niinkin pitkälle jalostettua energiaa kuin sähköä, niin ei sitä pitäis enää lämmitykseen tuhlata, kun en halua sähköä käyttää muidenkaan tuottamana siihin..
mutta, yksinkertasimmillaan generaattori suoraan kiinni lämmitysvastuksessa, sehän tuottaa käyttökelposta lämpöä aina, kun vaan näet että lavat johonkin liikkuu.. vaikka se tuotto olis parin watin luokkaa, niin se on tuottoa kuitenkin.
sit ei tarvis kuin suunnitella parilla eri varaajalla toteutettu järjestelmä, jossa saa ensin keitellä pienen (50-400l tms) varaajan käyttövesiä varten ja vähän isomman sille esilämmittimeks ja muuten lämmityskäyttöön.. sit sopivalla myräkällä saadaankin jo pari kuutiota kiehuvaa vettä, eikä tarvi pariin seuraavaan vuorokauteen ostolämpöihin rahojaan tuhlata.
eli jos toi toteutetaan halvalla lämmityskäyttöön, niin sit voi unohtaa sähkön saamisen samasta järjestelmästä kokonaan.. jos taas koko järjestelmä on rakennettu oikeasti sähköntuotantoon, niin sit mennään taas ton liiallisen jalostuksen puolelle..
olekaan hyvä konsti työntää akkuja ja invertteri varaajan sisälle? Uskoin noin tolokkua ammattimiestä ja olin jo tekemässä reikää varaajan kylkeen.
selvää mitä tommonen voimala tuottaa, mitä se maksaa ja laske takaisinmaksuaika jos osaat. Mutut on mutuja. Laskijat on erikseen. Lämmitä teevetesi edelleen nuotiolla luolasi edusatalla.
olla poliitikko ja takinkääntäjä, joka ensin mollaa ja sitte vasta ottaa selvää.
sinä neropatti liität sen aurinkokeräimesi sähköllä toinmivaan boileriin. Kyllä tuulivoimalla tuotettu sähkö on sentäs käyttökelposta tohon sun ideaas verrattuna. Generaattoriltahan voi saada suoraan 230v ja liittää sen boilerin vastukseen. Eipä ihme, että poltit sormes.
ihan ite askartelin viimekeväänä tommosen "aurinkokeräimen" tallista löytyneistä roskista.. eihän se hirveitä tuottanut, mutta lämpö nous huomattavasti korkeammalle kuin edes kuvittelin, joten sen perusteella uskalsin odottaa teollisesti valmistetuilta vehkeiltä kunnon suoritusta.. eivät sit vissii osaa hommaansa ;)
ja voi ne mun aikasemmat jutut tulkita monella tavalla, niissä suoraan tyrmäsin sen sähkön varastoinnin ja muunnokset, mutta innolla odotin josko niitä vastuksia olis oltu suoraan kytkemässä generaattorin perään, jolloin siinä ei olis turhanpäivästä hävikkiä (ja tota ylimäärästä jalostamista)
eikä mulla ole ollu tapana laskeskella kuoletusaikoja, kun en kaupallisia ratkasuja ihan helpolla näinkin epämääräsistä järjestelmistä ole hankkimassa.. hauskaa puuhastelua tommosen askartelu(yleensä niistä nurkissa lojuvista "roskista"), jos sattuu vapaa-aikaa jostain siunaantumaan ja silloinhan ollaankin jo harrastuksen puolella, eikä kustannuksillakaan pitäis olla väliä..
sit jos tommonen tollopeloton lähestymistapa tuottaa jotain oikeasti käyttökelposta, niin silloinhan meillä onkin jo mitattavia suureita ja niiden perusteella päästään sanomaan onko tekniikasta mihinkään.. joku tuulen nopeuden tutkiskelu ilmatieteenlaitoksen logeista ei taida kuitenkaan kertoa sitä sun oman takapihan totuutta..
..sähköä sieltä vessan hanasta?
kyllä ne kaikki boilerit toistaseks on vettä käyttäny.. ja ethän sä kuitenkaan saa kaikkea lämpöä tolla potkurilla aikaseks, eli sulla olis oltava vaihtoehtonen lämmitys siinä kylessä tyynen päivän varalle.. tai no sähän haluat että potkurista tulee 230VAC ja se tuupattais jollain kontaktorivuorottelu-viritelmällä samaan vastukseen, mutta mä pitäisin noi vaihtoehtoenergiat erikseen ja silloin mulla olis joko vastukset tuplana tai vastus kierukka, riippuen siitä käytetäänkö planeetan ilmamassojen liikkeitä välimuotona tossa auringon tuottaman energian valjastuksessa..
vissiin etes lukutaitonen. Minähä kirjotin, että kun varaajassa on kolmivaiheinen 3kW:n vastus yksi vaihe kytketään tuulivoimalaan (siis 1kW) ja kaksi =2kW jää imatran voimalle. Näin hyvällä tuulella mylly tuottaa enemmän, vähätuulisena aikana IVO lämmittää enemmän. Etpä kertonu, miten aurinkokeräimen energia tuodaan valmiiseen sähköllä toimivaan lämminvesijärjestelmään.
..just toi rivien väli lukematta..
ja itehän kytkisin tommosen samaa vastusta lämmittelevän järjestelmän siten, että verkkovirralla lämmitellään vasta paniikkirajalla, eli vähän yli 50 asteessa (taitaavat 55 astetta suositella, ettei tartte alkoholinkulutusta nostaa matojen tappamiseks), muuten sais generaattori touhuta reiluun sataan asteeseen saakka, jos vaan tuulta piisaa.. tietysti jos tahtoo vahtia sääennusteista että koska se tuuli tulee kohdalle, niin eihän siinä kerkiä suihkussakaan käymään ja sen varaajan vois antaa jäähtyä enemmänkin..
mitään pelottomien hommia vaan tuulivoima kannattaa nimenomaan pienissä yksiköissä. Samalla tavalla kuin entisvanhaan jauhettiin vilja, sahattiin puut,yms tuulimyllyn voimalla. Nykysin vaan tuotetaan sähköä paremmin suunnitelluilla myllyillä.
toisuskone viljomiki on käännytetty (vai oisko se oppinu laskemaan) halleluja aamen.
vieläkää, miten aurikokeräimen energia siirretään sähköboilerin lämmöksi.
Pikkuropelit taitaa tuupata ulos 48 volttia, mutta mistä löytyy varaajaan 48 voltin jännitteelle tarkoitetut vastukset.
eli jos ihan pakko olis olemassaolevaan systeemiin toi sotkea, niin kyllä kai se tarvis oman varaajan esilämmittämään siihin lopulliseen sähköboileriin menevää vettä..
tossa kylällä on toinen vielä sekavampi kylähullu kuin minä.. se veti kaivosta tulevan veden puutarhaletkulla kiemurtelemaan peltikattonsa eteläiselle lappeelle ja siitä takaisin öljylämpökattilalle.. oli kuulema hyvä systeemi, mut ihan hitusen epäilyttää.. ei se kyllä toiste oo sitä laittanu, eli yhessä kesässä tais säästää tarpeeks.
Parasta olisi että varaajan alaosassa olisi tuulivoimavastus ja yläosassa valtakunnaverkon vastus. Tuulivoima lämmitäisi koko ajan kylmää alaosaa ja verkkosähköllä huolehditaan että ylhäällä on vähintään 55 asteista vettä.
alussa lisää pähkäiltävää vaa eipä oo tullu, joko laitat pihallesi tuulimyllyn? Lisäisin hymiön vaan oon senverran vanha että en laita.
tässä on vuorottelusta puhunu. Onko luetun ymmärrys hallinnassa?
sanoin, että kytken tuulivoiman tuottaman sähkön yhteen boilerissa olevaan vastukseenn. Mutta miten kytketään aurinkovaraajalta tuleva lämpö sähköllä toimivaan boileriin. Kerro sinä se.
kuullu semmosesta vehkeestä ku invertteri
perillä hommista ollenkaa. Propellista VOI tulla vaikka 24V, mutta se muunnetaan invertterillä 230V sähköksi
..invertteri myllyn ja vastusten välissä.. sitä mä en o hyväksyny missään vaiheessa ton liikajalostuksen nimissä..
tosin siitä sun 3kW 3-vaihe vastuksesta ei 48 voltilla saa hyvällä tahdollakaan 130 wattia enempää, eli jompakumpa vaatis tuunausta.. myllyähän sulla ei tainnu vielä olla, eli mieluummin siihin lisää jännitettä jo ostosreissulla. onko moinen muutos alkuperäseen suunnitelmaan sulle mitenkään mahdollinen?
ajatusmaalimasta ei ota selevää en minbä ainakaa. kehotan hakkeutuun hoitoon.
kun me sillä invertterillä tehdään puhdasta 50 hertsistä vaihtosähköä, niin en mä ainakaan raaskis sitä enää lämmöksi muuttaa (siis suoraan vastuksella, lämmökshän se lähes jokaisella muullakin käyttötavallaan päätyy)
ajellaan sillä energialla jääkaapit, pakastimet ja vaikka se tietokone millä istuskelet..
lämpöä voi touhuta sillä lämpöpumpulla, joka suhteellisen varmasti säästää sulle rahaa enemmän kuin tää koko tuulimyllyaskartelu..
tosin tosta jos jää jossain tilanteessa sitä kapasiteettia yli, niin eipä sitä kannata hukatakkaan, eli kaiken ton toteutuessa mä pystyisin hyväksymään sen veden lämmittelyn ylijäämällä.
kysyttävää?
välitetään, mitä sieltä genéraattorilta tulee. Aina kun sieltä jotain tulee se on säästöä. Jos halutaan puhasta 230V 50Hz meidåän tulee käyttää akkuja ja invertteriä. Jos halutaan pelkkää lämmityssähköä voimme ottaa 230V:n generaattorilta ja kytkeä sen suoraan lämmitysvastukseen. Kaikki mitä tulee on säästöä.
..niin sä kerrot mun ehdotukset ominas?
mä kun en muista sun hylänneen sitä invertteriä vielä missään vaiheessa.. ohan se tietysti voinu mennä multa ohi, kun tää forumi toimii kohtalaisen järjenvastaisesti, kun lähes kahestaan kinataan ja samassa keskustelussa on 15 erilaista haaraa.
Ja mikä olikaan invertterin hyötysuhde ja mitä se maksaa?
laskin väärin. Kaivan sieltä varaajan pohjalta ne akut ja invertterit ja laitan sinne aurikovaraajan ja nautin elämästä ja ilmaisesta energiasta niinku viljomi suuressa viisaudessaan neuvoi.
http://www.energiakauppa.com/shop/article_1350/SI-1248-(*-sis.-toimituskulut).html?sessid=PGo3tI6OLEzZdm6pbWfd6NLfQQ4rjNAgH0G1gjywM8w0GaeSyMA9vRvfccx2JlUB&shop_param=cid%3D31%26aid%3D1350%26
sini-aalto-invertteri 48 V / 230 V 1200 W, hyötysuhde 93% 1577€.
Saa siinä potkuri vähän aikaa pyöri että tuokin tulee maksettua.
"potkurista tulee 230VAC ja se tuupattais jollain kontaktorivuorottelu-viritelmällä samaan vastukseen"
esitä jotaki uutta eläkä kertaa vanahaa. Oot väittely jo hävinny, nii anna periksi. Itekki myönnit, että tuulivoima tuottaa sähköä.
Fiksumpaa olis vaan ettiä, tai vaikka rakentaa se 48 voltin 1000W vastus.
kilowatin potkurin vuosituotto noin 2500kWh, jos laskee hinnaksi 10 senttiä kWh, niin ensimmäiset 6,3 vuotta menee invertterin maksamiseen ja sitten aletaan vasta tienaamaan ite sitä tuulimyllyä.
mittää vuorettelua ku tuulivoima lämmiittää yhtä vastusta ja fortumi kahta, jos tarvii. älyättäkö pöliät.
viljomi ymmärtää mistä tässä on kyse ku puhhuu vessa hanasta mikä ei mitenkää liity ko asiaan
on niin epäselvää sepustusta, ettei siitä ota pirukaa selvää mitä se tarkottaa
Jos ne vastukset on samassa nipussa ja yhteen tulee tuulisähköä ja kahteen oikeaa sähköä, niin pannuhan on aina kuuma ja tuulivoimala kiehuttaa astiaa.
"3kW 3-vaihe vastuksesta ei 48 voltilla saa hyvällä tahdollakaan 130 wattia enempää"
Ei siitä vastuksesta irtoa kun enintään 44W.
elfalta 24V/1000W 154€. Generaattori voi olla myös suoraan 230V:n jännitteellä.
kumma, miten se nyt alkaa kiehuttaan 300l varaajaa kun aikasemmin väitettiin, että myllyn tuotolla ei saa kun litran teepannun lämpimäksi vuorokaudessa.
..toi yllättävä juurikin kolminkertanen ero meidän tulosten välillä, minä kun laskeskelin ne kolme vastusta rinnakkain.
tommonen kahden sähkölähteen yhtäaikanen työntäminen samaan vastuspakettiin oli tän ketjun alottajan suuri oivallus, mihin mä en siis o lähteny mukaan..
Voihan ne kytkeä niin että kahteen menee ei sähkö kuin yhteen vastukseen. Mutta lähtökohtana on kyllä sitten se että rupelin generaattorista tulee 230 volttia, mutten ei tehoa paljon irtoo.
Jos lämpö on valmiiksi 95 astetta, niin eihän sitä tarvi paljon lämmittää jotta kiehuu.
Vai meinaatko että vastukset on säädetty lämpötilaan 55 astetta ja tuulimyllyn vastus lämmittää tuota lisää sen mitä lämmittää? Varaajan lämpö olisi siis sattuman mukaan jotain 55 ja 100 asteen välillä? Sitten varmaan vaaditaan ainakin sekoittajan tilalle automaattisesti säätyvä laite, ettei hanastakin tule ihan mitä sattuu.
Teepannu vertaus on menny multa ohi, mutta koskiksiko se sitä tapausta että 230V vastusta syötetään jollain alemmalla jännitteellä?
Oliko ilmoitettu hyötysuhdetta? Noilla halvoilla se on tyypillisesti luokassa 50%, puolet siis lämmittää huonetta, eikä vettä.
Mitä myllyihin tulee niin ne joita olen itse katsellut tuottavat koosta riippuen 12, 24, 48 ja suurimmat 110V. 230 jännitettä en muista nähneeni ilman invertteriä.
Mietinpä vain että miten käy jos invertteri on kyteketty 1000W vastukseen, niin sehän yrittää syöttää sinne silloin 1000W tehon. Jos syöttöpuolella onkin tarjolla vaikka vain 300W, niin miten käy? Meneekö generaattori polvilleen ja potkuri pysähtyy kun tuuli ei jaksa pyörittää?
Tuuligeneraattori 2KW/48V tai 220v
TEKNISET TIEDOT
NIMELLISTEHO 2000W
MAX TEHO 2500W
SIIPIEN KÄRKIVÄLI 3.6m
KÄYNNISTYY 3m/s
NIMELLISTUULENNOPEUS 9m/s
MASTO 9m
TAKUU 1 VUOSI
KULJETUS PAINO NOIN 310KG
TAI NOUTO ROVANIEMI.
2 900,00 €
Päivän hinta
KS-Solar
Noita samoja minäkin olen katellu.
Mitenköhän jännite voi olla olla 48/220V? Arvauksenin on että paketissa on invertteri ja sen kanssa jännite on 220V ja ilman sitä 48V.
Jos minimituuli on 3m/s ja nimellistuuli 9m/s, niin ei tuolla suumen oloissa ihmeellisiin vuosituottoihin päästä. Jos jauhaa 2500kWh vuodessa, niin hyvä. Pelkkää myllyä saa tienata 12 vuotta.
Tuskin tuulivoimalla ihan keitellään vettä. Otetaan valmiiksi 700 l "vesiakku", joka on selvästi huoltovapaampi kuin vastaava sähköinen versio. Jos vesi meinaa kiehua, jota rohkenen epäillä, niin ajetaan loppu shunttivastukseen, joka lämmittää vaikkapa pannuhuonetta ja sieltä kiertoon asuintiloihin. Voin vakuuttaa ettei vaadi kovinkaan monimutkaista automatiikkaa. Nykyisissäkin maalämpöpumppusysteemeissä on anturia vaikka minkälaista ja lisävastusta varaajan kyljessä.
Jotenkin kuvittelin että tässä puhutaan käyttöven lämmittämisestä, se olisi ainakin fiksumpaa kuin lämmitysvaraajan lämmmittäminen, sillä käyttövettä menee tasaisesti ympäri vuoden.
Myö asutaa semmotteen mäjen pääl, ett on lyhimpään suuntahan 15 kilometrii tyhjää. Laitettihi naapurin kanssa meijän maile tuulimyllyi usseempi. Maksoovat sen 27 000 yhtehens. Myö ollaa maksettu vuojen aikan 200 euroo, ko ennen meni 1500 vähintähän sähkölaitokselle. 250 nelijöö on talo ja 5 henkee. Kyllähä nuo pyörii vaikka tuntus, ettei tuuliskan.
Lissää etua tuo, kun kovalla tuulella saapi tuolta juurelta lintuja poimia kattilahan.
Taakkepäin en ennää menis herrain rovikoit maksamahan.
kehiin, niin ettehän tehneet samalla mitään muita energiaystävällisiä ratkaisuja, esim jääkaappi/pakastin vaihtoja, lamppujen vaihtoa pl-lamppuihin tms ja ettehän vaan laskeneet niitä mukaan, tai menneet niistä maksamaan tai laskemaan pienentyneeseen tehontarpeeseen tai muuten korjannut sähkönkulutusta...
Hyvä jos tuottaa ja maksaa itsensä takaisin nopeasti, ettekä joudu esim korjauskustannuksia maksamaan seuraavan 10v sisällä-