Lapseni koulussa - yläasteella- on käytäntönä, että koepaperia EI käytetä vanhempien kuitattavana kotona. Kotiin tulee 2 kertaa lukukaudessa ns. opintotiedote, jossa esitetään kokeiden numerot.
Minä haluaisin nähdä myös kokeen ja etenkin sen miten lapseni on kysymyksiin vastannut.
Miten muissa kouluissa kokeiden palautuskäytäntö toimii ?
Minä haluaisin nähdä myös kokeen ja etenkin sen miten lapseni on kysymyksiin vastannut.
Miten muissa kouluissa kokeiden palautuskäytäntö toimii ?
Vastaukset 21
Vanhimmat
opettaja piilottelee!! Soita ja ilmoita kulutoimenjohtajalle, jotta laittaa salaperäisen opettajan ruotuun ja antaa huomautuksen. Kenties erottaa koko koulusta.
Koepaperi pitää saada ala-ikäisen vanhempien nähtäväksi.
Minä en kirjoittaisi tiedotteeseen nimeä, ellen ole nähnyt koetuloksia!
sanoa ihan opettajalle, että haluaa nähdä koepaperin. Jos hän vaikka ajattelee, että se ei vanhempia kiinnosta, eikä halua kiusata vanhempia jatkuvilla nimien kerjäyksillä. Tuskin opettaja tietoa haluaa pantata. Omalle lapselleen en tekisi sitä, että kieltäytyisin kirjoittamasta. Ei se ole lapsen syytä, joten miksi hänelle pitää jättää selittämisen vastuu. Omat vanhempani vihasivat nimien jatkuvaa kirjoittamista johonkin paperiin. Oli todella tuskallista yrittää selittää, miksi en vieläkään palauta paperia, eikä opettajat tuntuneet millään uskovan, että syy ei ole siinä, että minä en sitä olisi näyttänyt, vaan siinä, ettei vanhempani ehtineet, jaksaneet tai halunneet vielä nimeä siihen laittaa.
Kysymys ei ole siis yksittäisen opettajan toiminnasta vaan koulun politiikasta eli reksin päätös. Kähinä tästä syntyy !
Koepaperit palautetaan aina oppilaalle, jolta huoltaja voi vaatia, että kokeet on näytettävä kotona. Miksi et sovi asiasta lapsesi kanssa?
Opettaja ei kokeita pidä itsellään tai piilottele tai salaile. Miksi ihmeessä hän näin tekisi? Se, joka tässä luultavimmin piilottelee ja salailee, on se oma pikku kultamussukka, joka ei halua näyttää kotona koettaan. Miksiköhän? Onko tullut vastattua asiattomasti? Onko marginaalissa kirkkovene?
Syy siihen, miksi yläkoulun opettajat eivät vaadi oppilaitaan palauttamaan kokeita allekirjoitettuina, on erittäin yksinkertainen. Aineenopettajalla voi olla jopa 600 oppilasta, useimmilla pari kolme sataa. Olisi aikamoista työajan haaskuuta pyörittää palautusruljanssia, varsinkin kun oppilaat eivät muista/halua palauttaa kokeita, hävittävät niitä tahallaan tai vahingossa jne.
Mieluummin käytän työaikani opettamiseen ja opetuksen suunnitteluun yms. kuin siihen, että pidän kirjaa satojen oppilaiden kokeiden palauttamisesta ja yritän muistaa ruinata kokeita takaisin sankareilta, jotka eivät niitä ikinä tuo kuitenkaan.
Luulisi, että siellä kotonakin olisi sitä maalaisjärkeä vähän! Alakoulussa tilanne on tietysti erilainen, koska opella on oppilaita vain 20 - 30 kpl eikä kokeitakaan ole kovin usein.
Kokeita ei lähetetä koteihin oppilaiden mukana, etteivät koekysymykset joudu "kiertoon".
Ruotsin ykköskurssilla opittuja sanoja on esim. sen verran vähän, että erilaisia tehtäviä on vain rajallinen määrä.
Tämän vuoksi opettajat panttaavat kokeita.
leviäähän ne kysymykset muutenkin, kullä lapset paljon muistaa ulkoa, et millasia kysymyksiä oli.
Koepaperit reilusti kotiin, tai opettjat puhutteluun.
Kyllä ne opettajat pitävät samoja kokeita vuodesta toiseen. Kolme peräkkäisinä vuosina syntynyttä lastani tekivät prikulleen samat kokeet useimmissa aineissa yläasteella ollessaan. En silti kertonut sitä heille, voi olla etteivät olisi lukeneet ollenkaan muuta kuin oikeat vastaukset kysymyksiin.
uusia kokeita. Mulla on neljä lasta ja kaikki käyneet samat koulut, ja onpa samoja opettajiakin ollut, mutta eipä ole samoja kokeita tullut heillä vastaan.
Meillä on molempia käytätäntöjä, toiset antaa kokeet kotiin eikä tarvitse edes kuitata, koska numerot tulee kotitiedotteeseen kuitenkin. Tiedote käy kotona joka viikko. Toiset taas kerää kokeet oppilailta pois. Näin teen myös minä. Oppilas saa kyllä halutessaan viedä kokeen kotiin, mutta silloin vaadin kuittauksen vanhemmilta, siitä huolimatta, että numero tulee kotitiedotteeseen.
Kokeet kerään itselleni sen vuoksi, että jos arvosanasta tulee sanomista, minun on voitava perustella arvosteluni. Koe on siinä yksi tekijä. Ei riitä, että alan selostaa vain sanallisesti. Ei vanhemmat siihen tyydy. On oltava "kättä pitempää" :) Lisäksi pidän kirjaa tekemättömistä kotitehtävistä, tuntiaktiivisuudesta jne. Valitettavasti tämä on mennyt tällaiseksi. Siis kerään kokeet oman oikeusturvani takia.
Jos annan kokeet kotiin, on siinä sitten muistamista metsästää niitä kaikkia takaisin. Mutta tämän opettajan arkipäivän tietää ja ymmärtää vain toinen opettaja... Tiedän, että taidan saada tähänkin kommenttiini vastaukseksi jos minkä laiskan leiman.
No, kello on nyt 23 ja puoli tuntia sitten lopetin juuri perjantaina jaettavien viikkotiedotteiden kirjoittamisen. Siispä nukkumaan, että on kahdeksalta pirteänä koulussa.
yhtälailla paljon kokeita. Vaikkakin luokkaa opettaa pääasiassa luokan oma opettaja, on hänelläkin usein myös muiden luokkien tunteja, ja näin saattaa äkisti oppilasmäärä nousta pariin sataan.
luokanope opettaa useita eri aineita, jolloin saattaa korjattavien kokeiden määrä ari aineista nousta äkkiä satoihin. ( hi, bg, en, ma, ai ... )
ja kyllä niitä kokeita on ala-asteellakin. Joskus tuntuu että enempi kuin yläasteella.
Toki ala-asteen puolella opettajat paneutuvat intensiivisemmin myös lasten kokonaisvaltaiseen kasvattamiseen ( kotien ohella, sillä sehän on kotien päävastuulla ) ja ohjaamiseen, mikä sitten taas siellä yläkoulun puolella taitaa jäädä vähän vähemmälle.
te opettajat, jotka annatte kokeen oppilaille mukaan, otatte ensin siitä kopion itsellenne.
Tuleehan se kalliiksi ja kuluttaa Suomen metsiä, mutta oman selustan turvaamiseksi se on välttämätöntä tässä ajassa ja yhteiskunnassa, jossa ollaan valmiit hyvän numeron saamiseksi mihin tahansa paitsi ahkeraan opiskeluun.
Kauniaisten ruotsikielisellä ylä-astella ei jaeta kokeita kotiin.Syy siihen on se että Kauniaisissa asuvilla on aivan erilaiset arvostelu kriterit kun espoolaisilla opiskelijoilla.
Koepaperit ovat julkisia, joten voit aivan hyvällä omallatunnolla pyytää niitä nähtäväksi. Ennemmin ihmettelisin vanhempia, joita kokeet eivät kiinnosta. Oma lapseni on vasta viidennellä ja tokihan hänelläkin on monta aineenopettajaa. Siitä huolimatta kaikki kokeet tulevat kotiin nähtäväksi ja ne myös palautetaan välittömästi. Minäkin haluan tietää, kuinka lapseni koulunkäynti sujuu. Palautteen saaminen kerran tai kaksi kertaa vuodessa ei ole riittävää. Nyt reippaasti yhteyttä kouluun, ihan hyvällä asialla olet liikkeellä! :)
Eri kouluissa ja eri opettajilla on erilaiset käytännöt. Itse vaadin vanhempien allekirjoitukset lähes kaikkiin kokeisiin, koska haluan, että vanhemmat tietävät mitä koulussa tehdään ja miten lapsella menee. Omat lapseni käyvät eri kouluja, toinen ei tuonut yhtään koetta kotiin koko kolmena yläkouluvuonnaan, toinen tuo jokaisen sanakokeenkin.
Samoja kysymyksiä minäkin pyöritän vuodesta toiseen, mutta kyllä jokainen koe on erilainen kuin aikaisempina vuosina. Ihan jo senkin takia, että kokeita on helpotettava koko ajan.
Opettajana ja äitinä pidän tärkeänä, että koulusta puhutaan kotona päivittäin. Tärkeintä on tietää miten siellä yleisesti menee, kaverieden ja opettajien kanssa. Opetetuista asioista juttelu on lapselle kertausta opitusta ja omin sanoin kertominen jopa hyödyllisempää oppimisen kannalta kuin mekaaniset kotitehtävät. Lisäksi lapset, varsinkin pojat, tajuavat, että he ja heidän koulunkäyntinsä ovat tärkeitä vanhemmille. Erityisen tärkeää olisi, että isät osoittaisivat kiinnostusta lapsen koulunkäyntiin.
Opettajana olisi tietenkin mukavaa, jos vanhemmat eivät kommentoisi kokeita lapselleen. Opettaja on kuitenkin alansa ammattilainen, ja jokainen koekysymys on aika tarkkaan harkittu. Se, että oma lapsi ei ole osannut kysymykseen vastata, ei tee siitä väärinlaadittua tai turhaa.
En tosiaan halua arvioida koetta tai sen tekijää, mutta se että näen sekä kysymyksen ja etenkin vastauksen, auttaa arvioimaan lapseni osaamista tai puutteita siinä.
Koska lapseni ei puhu koulusta, ovat kokeet yksi väylä vanhempien arvioida sitä miten koulussa sujuu.
Kummallista on se, että sekä koulut että yksittäiset opettajat voivat toimia eri tavoin. Lapset, vanhemmat ja koti joutuvat tässä suhteessa eriarvoiseen asemaan. Kuka valvoo koulujen ja opettajien toimintatapoja?
Onko sinun mielestäsi sellainen tilanne mahdollinen, että jokaisessa koulussa on täsmälleen samanlainen kulttuuri ja toimintatavat joka yksityiskohtaa myöten?
Koulujen toimintaa säätelevät monet ja lait ja opetussuunnitelmat. Toimintakulttuuri on kuitenkin jokaisessa koulussa erilainen. Toisissa yläkouluissa opiskellaan jaksojärjestelmässä, toisissa ei, kouluissa annetaan jälki-istuntoa eri perustein, joissakin kouluissa on tapana järjestää juhlia ja tapahtumia, toisissa ei niinkään, osassa kouluista on sähköinen yhteydenpitojärjestelmä, toisissa lähetetään kotiin kuukausi-/jaksotiedotteita vaihtelevin väliajoin... Esimerkkejä eroista on lukemattomia.
Meidän koulussamme on kuusijaksojärjestelmä ja samaa ainetta opettaa useampi opettaja. Jokainen laatii omat kokeensa, mutta niitä ei anneta kotiin, koska toisella luokalla voi olla samasta koealueesta koe eri päivänä tai eri jaksossa. Esim. vieraissa kielissä opettajilla on käytössä yhteinen koepaketti, josta suurin osa kokeen tehtävistä otetaan. Koealueet ovat suhteellisen lyhyitä, joten samoja tehtäviä tulee väkisinkin eri luokille.
Meillä voi kokeita käydä katsomassa kansliassa, jos erikseen pyytää tai esim. vanhempainiltojen ja vanhempainvarttien aikana.Itselläni on tapana tallettaa kokeet koko yläkoulun ajalta; sieltä ne tarpeen tullen aina löytyy. Systeemi on pelannut oikein mainiosti. Koenumerot näkyvät myös heti sähköisesti Wilmassa.
että oppilaat saavat halutessaan käyttää koetta kotona. Jos aina jakaisi kokeet oppilaille "omiksi", niitä löytyisi pitkin koulun käytäviä ja suuri osa ei näyttäisi niitä vanhemmille.
Opettajat suojelee pyllyään virheelliseltä arvioinnilta. Miten sitä annettaan mitä numeroita sattuu, jos paperit käytettäisiin vanhemmilla tarkastettavina.
Itselläni oli yläasteella vain muodollisesti pätevä äidinkielen opettaja, joka ei osannut tehdä kokeita eikä tarkastaa niitä. Opettajan hommaan hän oli päässyt lähinnä kepun jäsenkirjalla.
Tällä opella oli sellainen tapa että kokeen kulmasta revittiinirti se osuus jossa oli oppilaan nimi, pisteet ja numero. Tähän pikkulappuun haettiin kotoa vanhemmilta nimikirjoitus ja opettajalle esittämisen jälkeen lappu pantiin roskiin.
Kun ihmettelimme käytäntöä, niin hän perusteli sitä sillä että varsinainen koe jää hänelle taleteen, jos tulee joskus jotain epäselvyyttä numeroista, niin hänellä on esittää alkuperäinen koe (jossa ei siis ollut sen kummemmin numeroa kuin oppilaan nimeäkään, sitä ei kirjoitettu paperiin kokeen läpikäynnin yhteydessä ennen nimen pois repimistä).
Opettaja oli keksinyt idioottivarman keinon varmistaa ettei häntä osaavammat vanhemmat voi puuttua kokeen arvosteluun.
Omat muksut ovat aina tuoneet koko kokeen kotiin ja toiset opettajat kerää ne sen jälkeen pois ja toiset ei. Aika usein kokeista löytyy korjattavaa joko arvostelusta tai pisteenlaskusta ja monet kerrat on numeroa korotettu kun koululainen on esittänyt näkemyksensä opelle.
Kokeiden poiskeräämisellä tietysti varmistellaan sitä ettei tarvi tehdä uusia kokeita seuraavaksi vuodeksi.