Hei! Toivoisin että joku lukisi tämän ja osaisi neuvoa. Asiaa olen itsekseni vatvonut ja muidenkin kanssa, myös asianajajan. Lähtökohdat:
Sairastuin reilu vuosi sitten masennukseen, tästä syystä lapsi sijoitettiin väliaikaisesti. Lapsi kerkesi olemaan muutaman kk perheessä kunnes isä ilmoitti kiinnostuksen lastaan kohtaan ja vaati lasta asumaan kanssaan. (ei ollut tekemisissä oikein ikinä lapsen kanssa) olot tutkittiin jo todettiin hyväksi vaikka olin itse eri mieltä. tiesin lapsen isän väkivaltaisuuden jo ennestään ja kerroin näistä ennenkuin päätös tehtiin. (kumottiin sillä että se oli vihanpitoa ennen minua kohtaan ja se ei uusi). lapsen siirryttyessä isälleen ja avovaimolle sovittiin jotta tukitoimia olisi riittävästi että pääsisivät alkuun perheenä. Meni puoli vuotta kunnes huomattiin ettei kaikki ollut kunnossa. Sukulainen teki ilmoituksen nähtyään tilanteen. Sosiaalitoimi esitti ainoaksi vaihtoehdoksi lastenkotia vaikka kyseessä onkin 2 vuotiaasta lapsesta. Sukulainen otti lapsen itselleen hoitoon. Tieto tuli minulle, äidille vasta muutama viikko tapahtuneesta ja ihmettelin miten näin on voinut käydä. selitettiin ihme tarinaa ja syytettiin toisen paikkakunna sosiaalityöntekijöitä. Luvattiin että lapsi sijoitetaan koulutettuu perheeseen mahdollisimman pian. Nyt on kulunut 7kk eikä mitään ole tapahtunut. Minua kuultiin, myöskin isää. Esittivät huostaanoton ainoana vaihtoehtona tässä tilanteessa. Esitin että olen kuntoutunut omasta mielestäni ja heidän pitäisi selvittää oloni. Mitään ei vastattu tähän. Esitin vaihtoehtoja rinnalle sukulaisista, enoista, sanottiin että liikaa lapsia, tällaisen lauseen sanoi sellainen työntekijä joka ei tee edes päätöksiä näissä asioissa! Kaikki vaihtoedot mitä esitin lyötiin heti naurettavina. Sitten sain puhelun että ovat löytäneet perheen joka sijaitsee samalla paikkakunnalla kun isä on. He kuulostivat asian päättäneeltä ja kertoivat kaiken tarvitseman tiedon perheestä ja tapaamisesta jatkossa vaikkei päätöstä ollut tehtykään vielä! He eivät ottanee huomioon että kuntoutumiseni oli sillä tasolla että olisin jo kykenevä ottamaan, aikoivat vaan laittaa toiselle puolen suomea lapsen asumaan jotta näkisin vaan kerran kk lastani. sanottiin ettei ole mahdollisuutta sijoittaa toiseen perheeseen toiselle paikkakunnalle koska selvittelyyn menisi seuraavat 6kk. eikö jokin tässä tunnu mättävän? toimintasuunnitelmia ei ole tehty, koko aikana olen saanut kaksi soittoa, nekin lyhkäsiä, tietoja on jätetty kertomatta ja minua ei ole otettu vakavasti. voiko näin mielivaltaiseksi mennä asiat? pelkään että jään jalkoihin enkä tule saamaan lastani vuosikausiin. kumminkin olen käsittänyt näin että ensisijainen toimi on selvittää vanhempien ja sukulaisten mahdollisuudet hoitaa lasta, NÄIN EI OLE KÄYNYT. Ja olen vain kuullut että päätös tehdään muutaman päivän sisällä. En voi käsittää tätä. Asianajaja kertoi olevansa voimaton tässä asiassa koska hänellä ei ole tarpeeksi resusseja tutkia näiden sosiaalitoimen tekemisä virheitä. Tämä siis tarkoittaa toisin sanottuna että olen yksin tässä enkä tiedä mistään mitään! pelkään vaan pahinta ja toivon etten olisi ikinä maininnut itse olevani väsynyt. Voisiko joku auttaa?
Sairastuin reilu vuosi sitten masennukseen, tästä syystä lapsi sijoitettiin väliaikaisesti. Lapsi kerkesi olemaan muutaman kk perheessä kunnes isä ilmoitti kiinnostuksen lastaan kohtaan ja vaati lasta asumaan kanssaan. (ei ollut tekemisissä oikein ikinä lapsen kanssa) olot tutkittiin jo todettiin hyväksi vaikka olin itse eri mieltä. tiesin lapsen isän väkivaltaisuuden jo ennestään ja kerroin näistä ennenkuin päätös tehtiin. (kumottiin sillä että se oli vihanpitoa ennen minua kohtaan ja se ei uusi). lapsen siirryttyessä isälleen ja avovaimolle sovittiin jotta tukitoimia olisi riittävästi että pääsisivät alkuun perheenä. Meni puoli vuotta kunnes huomattiin ettei kaikki ollut kunnossa. Sukulainen teki ilmoituksen nähtyään tilanteen. Sosiaalitoimi esitti ainoaksi vaihtoehdoksi lastenkotia vaikka kyseessä onkin 2 vuotiaasta lapsesta. Sukulainen otti lapsen itselleen hoitoon. Tieto tuli minulle, äidille vasta muutama viikko tapahtuneesta ja ihmettelin miten näin on voinut käydä. selitettiin ihme tarinaa ja syytettiin toisen paikkakunna sosiaalityöntekijöitä. Luvattiin että lapsi sijoitetaan koulutettuu perheeseen mahdollisimman pian. Nyt on kulunut 7kk eikä mitään ole tapahtunut. Minua kuultiin, myöskin isää. Esittivät huostaanoton ainoana vaihtoehtona tässä tilanteessa. Esitin että olen kuntoutunut omasta mielestäni ja heidän pitäisi selvittää oloni. Mitään ei vastattu tähän. Esitin vaihtoehtoja rinnalle sukulaisista, enoista, sanottiin että liikaa lapsia, tällaisen lauseen sanoi sellainen työntekijä joka ei tee edes päätöksiä näissä asioissa! Kaikki vaihtoedot mitä esitin lyötiin heti naurettavina. Sitten sain puhelun että ovat löytäneet perheen joka sijaitsee samalla paikkakunnalla kun isä on. He kuulostivat asian päättäneeltä ja kertoivat kaiken tarvitseman tiedon perheestä ja tapaamisesta jatkossa vaikkei päätöstä ollut tehtykään vielä! He eivät ottanee huomioon että kuntoutumiseni oli sillä tasolla että olisin jo kykenevä ottamaan, aikoivat vaan laittaa toiselle puolen suomea lapsen asumaan jotta näkisin vaan kerran kk lastani. sanottiin ettei ole mahdollisuutta sijoittaa toiseen perheeseen toiselle paikkakunnalle koska selvittelyyn menisi seuraavat 6kk. eikö jokin tässä tunnu mättävän? toimintasuunnitelmia ei ole tehty, koko aikana olen saanut kaksi soittoa, nekin lyhkäsiä, tietoja on jätetty kertomatta ja minua ei ole otettu vakavasti. voiko näin mielivaltaiseksi mennä asiat? pelkään että jään jalkoihin enkä tule saamaan lastani vuosikausiin. kumminkin olen käsittänyt näin että ensisijainen toimi on selvittää vanhempien ja sukulaisten mahdollisuudet hoitaa lasta, NÄIN EI OLE KÄYNYT. Ja olen vain kuullut että päätös tehdään muutaman päivän sisällä. En voi käsittää tätä. Asianajaja kertoi olevansa voimaton tässä asiassa koska hänellä ei ole tarpeeksi resusseja tutkia näiden sosiaalitoimen tekemisä virheitä. Tämä siis tarkoittaa toisin sanottuna että olen yksin tässä enkä tiedä mistään mitään! pelkään vaan pahinta ja toivon etten olisi ikinä maininnut itse olevani väsynyt. Voisiko joku auttaa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
sosiaalihuoltolain perusteella kodinhoitajaa.
_____________
Eli ensimmäiseksi pitäisi varmaankin saada sinua hoitavalta lääkäriltä lausunto
että missä kunnossa olet ja oletko esimerkiksi jaksava hoitamaan lastasi.
Joko jo yksin tai esimerkiksi kodinhoitajan, siis kodinhoitajan ei minkään mitään tekemättömän perhetyöntekijän, avustamana.
Jos lääkäri on sitä mieltä ja itsekin
että olet kuntoutunut tarpeeksi jaksaakseesi jatkaa lapsen kanssa eloa
niin sitten on toimittava ja otettava päämääräksi se että lapsen kotiinpaluu toteutuu.
Kodinhoitajasta teet siis kirjallisen anomuksen kunnan sosiaalihuoltoon ja kirjaat jonkin noista sosiaalihuoltolaissa mainituista syistä anomukseesi.
Laitat kodinhoitaja anomukseen aikamääräksi esimerkiksi
että joka päivä aamupäivä ja toistaiseksi.
Sinun on saatava anomukseesi kodinhoitajasta valituskelpoinen päätös
ja jos päätös on kielteinen teet valituksen lääniin.
Lääni tekee tarvittavat toimenpiteet (huomautus, uhkasakko tms) ja kodinhoitajan pitäisi olla käytettävissäsi viimeistään sen jälkeen.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710
Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710
.....
20 §
Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.
21 §
Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista......
____________________
Onko sinulle tehty asiakassuunnitelmaa?
Oletko saanut asiakaspaperisi lastensuojelusta käyttöösi?
Vaihdat asianajajaa ja kyselet vaihtaessasi että onko kokemusta viranomaisten kanssa asioimisesta. Lastensuojelun viranomaisasiat vaativat ehdottomasti asianajajaltakin omaa erikoisosaamista.
___________________
Ota yhteyttä ministeri Paula Risikkoon. Kerro lyhyesti pääpiirteittäin millaista kohtelua lapsesi ja sinä olette saaneet tässä suomalaisessa lastensuojelussa.
Auttaa hän ei varmaankaan voi mutta onpahan taas tietoinen miten tämä huostasirkus tässä maassa edelleen pyörii ja jos ottaisi asiaa esille enmmänkin kun ei lastensuojelusirkustelulle näköjään loppua näy.
________
Tässä jotain ajatusta ensihätään.
Tiedoksi teille.Teitä tullaan juoksuttamaan papereinenne vuodesta toiseen.
Koko pompottelu on sovittu viranomaisten kesken.
He leikkivät tyhmää ja antavat teidän juosta sinne tänne auttamatta teitä vaikka laki velvoittaa.
Tämän lisäksi täällä s 24-palstalla on yksinkertaisia ihmisiä ,jotka jopa ohjaavat teitä juoksemaan luukulta toiselle.
He itse ovat pyörineet täällä vuosia ja ovat ikään kuin komerossa ja vetävät sinne myös kaikki ne jotka jäävät kuuntelemaan ..eli opastavat juokse sinne juokse tänne käy lääkärissä saat pillerit.. Heillä on itsellä lääkitys päällä ja aivot hanurissa.
Ainoa mitä voit tehdä on pysy raittiina ja käy tapaamassa lapsia ja ole olevinas hyvin kiinostunut viranomaisten hei hei maailmasta.
sijaishoitaja, joka purkaa pahaaoloaan biovanhempiin.
Jos tekstin viitsit lukea niin luulisi että osaisit päätellä että olen ihan vanhemman roolissa, ja kyse todellakin on omasta lapsestani. Miksi ylipäätänsä sijaishoitaja tänne tällaista kirjottaisi? En tajua..huh huh.
joka väitti tämän palstan kirjoittajista tosi rumia asioita.
Sain jotenkin väärinkäsityksen. Olen kyllä jo jotenkin sekaisin kaikesta mitä kuulee ettei tiedä enää mihin tarttua ja miten. Tämäkin päivä on mennyt yrittäessä soittaa jos sais vaikka vahingossa jonkun kiinni että saisi asiaa eteenpäin, vaan ei. Pidetään vaan joka puolella pellenä joka saa mielen menemään nurinkurin..
kaikki teitä koskevat asiakirjat.
Sitten älä suostu huostaanottoon, eli älä suostu allekirjoittamaan minkäänlaisia papereita ilman asianajajaa.
Sillon huostaanotto menee hallinto-oikeuden käsiteltäväksi ja muutaman kuukauden kuluttua tulee päätös. Siitä asiasta saat varmaan huomenna lisäneuvoja. Voit myös katsoa tuota toista ketjua, jossa perhe on huostaanottouhan alla. Jaksamista, asioilla on tapana järjestyä, älä masennu uudelleen.
olet lapsesi paras hoitaja ja kasvattaja.
Jos viranomaiset muulle tielle lähtevät (esimerkiksi huostaanotto)
niin he ovat todella väärällä tiellä.
Esimerkiksi vanhemman sairaus ei ole mikään huostaanoton syy.
Sosiaaliviranomaisten on aina ensin käytettävä muut keinot ja tarvittavat toimenpiteet (mm. juuri tämä kodinhoitaja tms)
ennenkuin lapsen huostaanottoa esimerkiksi vanhemman sairauden varjolla aletaan ehdottelemaan saatika valmistelemaan.
Viranomaisia on moneen lähtöön
ja osalla kuntien viranomaisista ei valitettavasti riitä edes koulutus eikä ammattitaitoakaan hoitamaan
vaativia lastensuojeluvirnaomaisen tehtäviä.
miten paljon tahansa. Sen he nimittäin kyllä osaavat. Sinä olet yhtä arvokas ihmisenä aina, piti sossu miten pellenä tahansa. Ei sinun arvosi ole kiinni siitä, mitä joku toinen sanoo tai miten hän sinua kohtelee.
kuin sijaisperhe: laitoksista pääsee oman käsitykseni mukaan joka viikonloppu kotilomille parhaimmillaan.
Edessä on siis huostaanotto. Älä suostu siihen, niin asia käsitellään hallinto-oikeudessa. Silloin ehdit hakea itsellesi asianajajan, yksin et tuosta selviä.
Etkö voi pyytää hoitavalta lääkäriltäsi lausunnon, että olet jo kunnossa? Tämän sitä hallinto-oikeus käsittelyä varten.
Voisivathan ne sijoittaa väliaikaisesti jonnekin kotisi lähelle ja etsiä sitä uutta paikkaa. Tosin oman kokemukseni mukaan sossu ei tee mitään, mitä asiakas haluaa, vaan toimii kuten parhaakseen näkee.
ei siihen ole mitään tarvetta! Olit sairastunut masennukseen, sinulla oli oikeus lepoon ja toipumiseen, mutta yhteiskunnalla ei todellisuudessa ollut mitään oikeutta silti huostaanottaa lasta! Ei ainakaan tuollaisin toimin, virhepäätelmin ja väärin arvioiduin sijoituispaikoin, kuten lapsesi kohdalla on tapahtunut.
En ole ikinä tätä ymmärtänyt, että miksi tuollaisessa tilanteessa ei vanhempi saa ihan omin avuin sopia lapsen hoidosta sukulaisten kanssa? Niin ennen vanhaan ja läpi koko entisen Suomen historian on tuollaisessa tilanteessa tehty, tämä on ihan uusi villitys, että sossun on työnnettävä nokkansa joka tilanteeseen. Sossun ansiokkaan sekoilun takia lapsi on reilussa vuodessa ollut siis:
perheessä
isällä
sukulaisella
säästyikö lastenkodilta?
Sossun arvostelukyvyttömyyttä osoittaa tuokin, että ainoa vaihtoehto muka olisi ollut lastenkoti 2-vuotiaalle!
Ota yhteyttä sinne, missä olit hoidossa ja pyydä heiltä lausunto tämän hetkisestä terveydentilastasi. Jos olet toipunut, sinulla ei ole hoitokäyntejä, eikä lääkitystä, niin sossulla ei ole mitään aihetta pitää lasta huostassa! Toisaalta kyllä jotkut saavat avun masennukseen ja ovat toimintakykyisiä lääkityksenkin avulla, että älä nyt ota liian kirjaimellisesti tuota, että "jos sinulla ei ole lääkkeitä ja hoitokäyntejä". Mutta joka tapauksessa sossujen pitäisi uskoa lääkärin antamaa arviota tilanteesta. Arvioijana voi olla myös muu psykiatri, jos entiseen hoitavaan lääkäriin on vaikea saada yhteyttä.
Toivon sinulle joka tapauksessa voimia, koska sossun kanssa on oltava lujana.
"toimintasuunnitelmia ei ole tehty, koko aikana olen saanut kaksi soittoa, nekin lyhkäsiä, tietoja on jätetty kertomatta ja minua ei ole otettu vakavasti. voiko näin mielivaltaiseksi mennä asiat?"
Että mulla verenpaine nousee aina, kun kuulen tällaisesta! Asiakassuunnitelma on oltava lain mukaan, sossut rikkovat lakia kun eivät sitä tee! Se olisi pitänyt tehdä HETI 1:n sijoituksen yhteydessä ja muuttaa sitä mukaa kun sossu pölvästelyjään keksi harjoittaa.
Ja mitä henkistä väkivaltaa JÄTTÄÄ VASTAAMATTA kun kerrot olevasi parantunut! Eivät mitään välittäneet itseään koskevasta sosiaalialan asiakaspalvelulaista, että sinä olit oikeutettu YSTÄVÄLLISEEN JA HYVÄÄN asiakaspalveluun. On myös nykylain vastaista sijoittaa kauas sinusta.
Saako sossuille lähettää sähköpostia? Se olisi yksinkertaisin tapa yhteydenpitoon, mutta jos ei onnistu, niin soita ja kerro, että
-et hyväksy koko huostaanottoa, koska siihen ei ole enää perusteita
-jos vänkäys jatkuu, kerro vieväsi asia joka tapauksessa as.ajajan avustuksella oikeuteen, ja jos lapsi määrätään siinä vaiheessa kotiutettavaksi, ovat sossut onnistuneet saamaan lapselle vain yhden turhan sijoituksen lisää. Eikö niitä ole 2-vuotiaalle jo riittävästi?
Oik.aputoimistosta voi käsittääkseni saada maksusitoumuksen myös yksityiseen asianajajaan.
Voimia ja pidetään peukkuja!
Vetoavat mielellään tietoturvasyihin. Kannattaa muotoilla viesti niin, että siitä selviää tarkkaan, että vaadit sinuun otettavan yhteyttä, ja painota aikataulua. Jos et ole pyytänyt vielä papereita, niin nyt olisi viimeinen hetki tehdä sekin.
Sosiaalitoimessa on vielä vallassa tosi outoja käytäntöjä, ja he tietävät itsekin. Saman kunnan samassa virastossa on toisistaan täysin poikkeavia käytäntöjä, ja on vain tuurista kiinni, sattuuko kohdalle asiallinen työntekijä. Mitään kirjallista on vaikea saada, mitäs ne antaisivat, kun eivät tee edes kirjauksia. Kun ne pyydät muistutuksen avulla ja lakipykäliin vedoten, niin meille ainakin tuli sellaiset, jotka oli tehty vasta seuraavana päivänä siitä, kun se virallinen muistutus oli mennyt. Meillä ei ollut lastensuojeluasia, mutta sama henkilö hoitaa niitäkin. On hyvin vaikea kuvitella, että hän hoitaisi noitakaan asioita sen paremmin.
Ole yhteydessä myöskin sosiaaliasiamieheen.
Tuolla ylhäällä arvostelin ruikuttavia biovanhempia, mutta tämä sinun kohtalosi, jos kirjoittamasi on totta eikä taustalla ole päihteitä ja väkivaltaa tms. on masentava.
Olen itse sos. puolella töissä ja tässä sinulle pari vinkkiä (voi olla, että joku on jo samat vinkit antanut. En lukenut ketjua läpi).
Ihan ensimmäisenä vaadit sos. huollosta ajan, että pääset keskustelemaan tilanteestasi. Ja seuraava neuvo on nyt tärkeä: ÄLÄ MENE SINNE YKSIN. ÄLÄ MENE ENÄÄ MIHINKÄÄN TAPAAMISEEN YKSIN. Ota mukaasi joku mahdollisimman asiallisen näköinen ja oloinen tuttu. Anna sos.tädeille kuva, että tämä tyyppi on vähän joku tärkeämpi tyyppi kuin vaan joku naapurin Pena. Vaadi kaikki raportit, päätökset, haastattelut... ihan kaikki kirjallisena.
Hanki se lääkärintodistus. Vaadi saada lapsesi kotiin. Hanki tarvittaessa oikeusaputoimistosta apua. Ota yhteys iltapäivälehteen. Ole ihan helvetin sitkeä.
Sosiaalitädit kun ovat ihan oikeasti nähneet niin paljon paskaa, että heistä on tullut kyynisiä ja ylireagoivia. Tämä on valitettavaa, mutta he ovat ihmisiä myöskin.
Toivin kaikkea hyvää sinulle ja lapsellesi :)