Rakkauden reiteillä
puolimatkassa taivaita hipovilla
vuoren rinteillä...
Sieltä jo sydän näkee kauas
kaikkiin tuleviin myrskyihin
jotka kuin kohtalona
aloittavat matkansa tunteiden vyörynä
kovana ja lujana
täyttäen edeltä käsin
sydämesi äärimmilleen...
Rakkaudestako?
Yksin
kun on elämän jyrkillä seinämillä
huipun kuin rakkauden
piiloutuessa vielä sydämeltä
niin ei tarvita kuin otteen lipsuminen
jolloin usko hylkää hetkessä
toivon ollessa jotain kulunutta
ja rakkaus vain hiipuva kaikuva sana
pudotessa tyhjyyteen...
Kaksin
jos on tunne juhlavin sydämessä
ja tunteen kohde varmistamassa
niin uskoa ja toivoa ei tarvitakkaan
kun rakkaus kaiken sisällään pitää...
Nousu huipulle
elämän jyrkillä seinämillä
sujuu yhteisvoimin melkein kuin tyhjää vaan.
Huipulla selviytyjät kruunataan
tähtien varistaessa kultansa sydämiin
kun suudelmiin yhtyy suut
rakkauden voittoisasta yhteispelistä.
puolimatkassa taivaita hipovilla
vuoren rinteillä...
Sieltä jo sydän näkee kauas
kaikkiin tuleviin myrskyihin
jotka kuin kohtalona
aloittavat matkansa tunteiden vyörynä
kovana ja lujana
täyttäen edeltä käsin
sydämesi äärimmilleen...
Rakkaudestako?
Yksin
kun on elämän jyrkillä seinämillä
huipun kuin rakkauden
piiloutuessa vielä sydämeltä
niin ei tarvita kuin otteen lipsuminen
jolloin usko hylkää hetkessä
toivon ollessa jotain kulunutta
ja rakkaus vain hiipuva kaikuva sana
pudotessa tyhjyyteen...
Kaksin
jos on tunne juhlavin sydämessä
ja tunteen kohde varmistamassa
niin uskoa ja toivoa ei tarvitakkaan
kun rakkaus kaiken sisällään pitää...
Nousu huipulle
elämän jyrkillä seinämillä
sujuu yhteisvoimin melkein kuin tyhjää vaan.
Huipulla selviytyjät kruunataan
tähtien varistaessa kultansa sydämiin
kun suudelmiin yhtyy suut
rakkauden voittoisasta yhteispelistä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
..heti aamutuimaan. Olit niin kovin kolkoksi kuvannut tuon yksin olemisen, että jokainen lukija varmaan toivoo olevansa kaksin, jollei jo ole.
Hienoja sanontoja olet taas löytänyt, joista pidin, niinkuin nyt:
" rakkaus vain hiipuva kaikuva sana
pudotessa tyhjyyteen... "
Entäs sitten ihanat suudelmat lopussa *aaahhhh* ne kruunaavat tämän pohdiskelevan runosi.
Kiitos aamuisesta lukuhetkestä : )
...se on yksin kolkko paikka
ja jos ei onnistu pitämään itseään koossa
niin kaikki on murenevaa....
no rakentelin tämän entisen harrastuksen varaan
tai ei niinkään entisen jos näkee sopivan
paikan niin tuttu polte iskee...
rakkaus tarvii kahta ja silloin on turvallisempi
olotila seinämilläkin.
kiitän vierailustasi ja pikkulauantai päivääsi
kaikenlaista hyvää ja kaunista,
lämmöllä.
Mä tunnen yhden holtittoman ja poikamaisen typsyn, joka sai jonkin kilahduksen Kebnekaisen jäätikköseinällä raudoissa ja köysissään, ja suostui pienen taivuttelun jälkeen kiipeämään kahden vuoden kuluttua heinäkuussa Mont Blanckille.
Tää typsy kertoi, että huipulle päästyään kehon valtasi kummallinen tunne - sanon kehon, sillä hän ei tuntenut mielensä olleen ollenkaan mukana. Kuvitellaan, että siellä tuntisi jonkinlaisen rauhan tai seesteisyyden, valon ja saavuttamisen riemun, mutta tämä typsy kertoi joutuneensa ensimmäistä kertaa vastakkain hirvittävien kasvojen eteen. Nämä kasvot olivat kasvot avuttomuuden, pienuuden ja kasvot hyytävän kuolemanpelon.
Se ei kuitenkaan ollut - kuulema - musertava kokemus, vaan avaava. Se ei ollut paniikki, vaan jotain muuta. Kuitenkaan sillä ei ollut hänen mukaansa mitään tekemistä minkään maan päällä koetun kanssa.
Onneksi hänen köytensä ovat kestäneet ja saamme nauttia yhä hänen suloisesta seurastaan.
:)
...riippuu siitä millaisin odotuksin
lähtee tavoittelemaan huippuaan
ja onnistuminen avaa aina silti toisenlaisen oven
mitä on toivonut...
no ompa ihmeelliset ystäväsi tuntemukset,
ehkä joutui perimmäisten kysymyksien eteen
ja kaikki kun loksahti paikoilleen
niin oliko totuus niin musertavaa...
no aina pään pitää olla kunnossa kun lähtee
ja sinne ei auta ottaa mukaan mitään turhaa
kannettavaa...
no olipa suurenmoinen palaute sinulta
josta kiitän
mutta jäi vielä paljon pohdihtavaa takiasi.
toivon päivääsi kaikkea hyvää ja mukavaa,
lämmöllä!!!
miten löydät aina ja aina vaan uusia alueita
valloittamaan meidät näillä runoillasi. Eilenkös
sitä nyt oltiin huvipuistossa, ja tänään kiipeil-
lään sitten jo vuorilla, wauh.
Sydän näkee kauas. Tuleviin myrskyihin, tunne-
vyöryihin ja siihen, kuinka rakkaus on enää vain
hiipuva, kaikuva sana pudotessaan tyhjyyteen.
En tiedä, luen uudelleen ja uudelleen runoasi.
Jos vuoren huipulla kruunataankin selviytyjät,
niin Sinäkin olet omalla tavallasi
runojen vuorikiipeilijä. Sinua ei kyllä fyysises-
ti täällä kukaan kruunaa, mutta moni varmasti ke-
rallani sellaisen Sinun hiuksillesi laskisi.
Hienoa, hienoa työskentelyä !
...tämä oli pahimman luokan puupäinen pähkäily
siis ppp hihii.
no oli myös väkisin puurtamista,
hyvästä ajatuksesta huolimatta joten kuten
sain rämmittyä loppuun.
no joskus on tullut kiivettyä.
kyllä taas sanallinen maljasi läikkyy
mutta tuntuuhan rakkaan mestarin sanat
aina hyviltä joista lämmin kiitos
ja toivon sydämestäni hyvää elämänpuun päivää,
lämpimin halauksin.
Sinun runnallasi jaksan näillä
poluilla ja teillä. Vaikka välillä
on vaikeaa ja Rakkaus tuntuu
astuvan tyhjään. Enkä jaksa
olla se sama Rakkastaja sinulle.
Sama sytyttäjä ja innostaja
yöhösi. Vaikka tiedän, että
kaipaat sitä ja öljyät itsesi
sitä varten. Olet valmis ja katsot
minua naaraan silmin.
Olen silti vierelläsi ja Rakkauteni
on syvällä minussa niinäkin
hetkinä. Kuljen samaa polkua.
Olen vain tänäin romanttisissa
efekteissä ja käsiraudat saa olla.
Ei tänäin sidontaa kultaseni, vaikka
rajuus asuukin sydämessäni. Tänäin
olen seesteinen virta Rakkaani,
huomenna taas nousemme ja
näemme huipulla tähtiä silmissämme.
En päästä sinua helpolla ja kannustan
itseni hurjaan laukkaan ja kupeeni
vaahtoavat. Ja tunnen taas kyntesi ja
hampaasi huulillani. Kuuma huohotuksesi
komentaa huimaan uupumukseen.
Mutta tänäin olen eri polulla ja Rakastan
voimiani keräten sinua.
http://www.youtube.com/watch?v=UD5aSXXEMuI
Kiitos runostasi.
Rakkaus vaatii samaa uskoa
kuin kiipeilijältä, rohkeutta,
mutta myös älyllisyyttä.
Rakkaudessa pitää olla
viisautta ja rohkeutta.
Mutta ei uhkarohkeutta.
Komeaa ja hienoa
Rakkausrunoa sinulta.
Upea tarina ja hienot
säkeet.
Tätä oli nautinto lukea
ja sisäistää.
Todella viihdyttävää tekstiä,
josta nautti.
Kiitos!
T%äällä Alfred makailee
selkullaan ja pahimmat
lemmensairauden oireet
purettu.
Eli edelleen kaksi poikuutensa
säilyttänyttä kollia täällä.
Iloa ja voimia päivääsi.
...rakkauden intohimoista,
kehojen ja välineiden huoltopäivä hihii.
rakkauskin tarvii elpymistä,seesteisyyttä
hetkiseksi.
sinun runolliselta liukuhihnalta tulee hyviä kertomuksia rakkaudesta.
hyvä ystävä hyvä.
no pitihän tämäkin asia käsitellä pois
päiväjärjestyksestä,
kai tämä oli kaipuun synnyttämää vanhoihin
harrasteisiin.
tuossa uhkarohkeudesta olen kyllä vähän
eri linjoilla kanssasi,
pitää uskaltaa-voittaakseen.
kiitän vierailustasi ystävä hyvä
ja tuntuu että siellä ollaan suurissa tunteissa
tai niiden kynnyksellä,
joten hyvää jatkoa päivää ja onnea
että kaikki menee parhain päin.
Olen myöhässä,mutta runo on hieno.Luin sen parikertaa ääneen,saa oikeat painotteet sanoille..
Upealta kuulosti,juuri sellainen ,jonka voi lausua.
Hienoja sanakuvioita,oikeaa tunnelmaa,upea runo.
Siinä on hyviä kysymyksiä.,täyttyykö sydän rakkaudesta,millaista on olla yksin ja miten kaikki voipaa on,kun rakkaan kanssa taivaltaa elämän vuorenseinämää ylös huipulle.Runossa on ihana
loppu,tähtien varistessa kultaansa rakastavaisten ylle..Kiitos,oli mukava lukuhetki ja siinä oli voimaa...No niin,mukavaa,tulevaa iltaa..terveisiä täältä..Iloa t.Irkku
...symppikset!!! ja iltaaurinko!!!
no vähän hienoja sanoja käytät
mutta iloiseksi minut teet
ja kiven rinnaltain poistat kun olin
jo vähän huolissani...
kiitos vierailustasi ja toivotan symppiksien
iltaan kaikkea lupsakan leppoisaa,
lämmöllä sydämestäni.
on kaksin, vaikka kiivetäkin, ei ole ihmistä yksin luotu olemaan, Mukavan analyyttinen tämä runosi.
...ainahan se eteenpäin on kaksin mukavampi
mennä ja vaihtoehtoja kaksin kappalein yritin
räpeltää...
no sinua ei olekkaan vähään aikaan näkynyt,
ja joten vierailusi on merkki tapaus
josta kiitän
iloni ollessa on suunnaton ja saamastani
ilosta osan pidän ja loput lähetän sinun
ilastaasi ilahduttamaan ystävä hyvä,
lämmöllä sydämestäni.
Urhoollinen vuorikiipeilijä tavoittelee runossasi korkeinta huippua ja kun sen saavuttaa, on palkkio oleva ylenpalttinen: sydämentäysi rakkautta.
Yksin kun noilla rakkauden vuorilla kiipeilee, on ilma ohutta eikä kukaan ole varmistamassa.
Mutta kahden...on sentään joku antamassa lisähappea (hmmm...tekohengitystä :-)) ja varmistamassa, että kiinnitykset kestävät.
Pidän tästäkin runostasi, jälleen olet löytänyt uuden tavan käsitellä rakkauden kaipuuta ja täyttyvää toivetta.
...tämä oli kuin;tosi pöllöt pähkäilyt hihii
mutta piti sekin asia käsitellä pois
vaivaamasta
vaikka tuli tämä turhan pitkäksi tekeleeksi.
pitäisi käsitellä sekin liikkuva liikkeessä
mutta miten rakentaisi rakkauden kiemuroita
siihen kun sen kapteenia tavallaan kosto ajoi
eteenpäin.
kiitos rakas ystäväin vierailustasi
kuin sanoistasi ja toivotan päiväsi täyteen
mitä parhainta-torstain toivoa,
lämmöllä sydämestäni.