Metsäteollisuuden rakennemuutos voi toteutua vain uusien innovaatioiden ja investointien kautta.
Metsien täysmittainen hyödyntäminen vaatii lisäpanostuksia niin tutkimukseen kuin tuotantoonkin.
Valtio voi selvitä koulutuksen,tutkimuksen ja niihin liittyvien rahoitusten osalta,mutta itse teollisuus joutuu turvautumaan markkinaehtoiseen rahoitukseen.
Osakeannit tuskin tuottavat tarvittavia pääomia,ellei todellista läpimurtoa metsien hyödyntämisessä kaupallisesti löydy.
Lisäpaineita tuottavat entiset velat ,sekä luottoluokitukset.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/02/19398&sort=false
Metsien täysmittainen hyödyntäminen vaatii lisäpanostuksia niin tutkimukseen kuin tuotantoonkin.
Valtio voi selvitä koulutuksen,tutkimuksen ja niihin liittyvien rahoitusten osalta,mutta itse teollisuus joutuu turvautumaan markkinaehtoiseen rahoitukseen.
Osakeannit tuskin tuottavat tarvittavia pääomia,ellei todellista läpimurtoa metsien hyödyntämisessä kaupallisesti löydy.
Lisäpaineita tuottavat entiset velat ,sekä luottoluokitukset.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/02/19398&sort=false
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oliskohan ollut tarpeen maksella suomailaisille metsänomistajille oikeaa markkinahintaa(vrt.venäjän puu)ja sallittu pääomien kerryttäminen vähän pienimmillekin tekijöille?
Näistä olisi sitten lohjennut takaisin massia teollisuuden pääomahuoltoonkiin.
Nyt sitten on jäljellä tyhjät lompsat joka miehellä ja verotuksella imetään loputkin pois mitä löytyy.
Firmojen johtoon pesiytyneet kateelliset demarit eivät muuhun ole pystyneet kuin ruikuttamaan kovaa puun hintaa ja odottelemaan devalvaatiota jota ei nyt vähään aikaan ole tarjolla ollut.
jarrutti juuri demarivetoinen ohjailu niin yritysten sisällä kuin valtionjohdossakin.
http://www.talouselama.fi/uutiset/article169586.ece?v=t
Ainakin edellisen perusteella käy ilmi mihin johtaa voimavarojen keskittäminen yhden sektorin pönkittämisessä.
Tuolloin esim. Saksassa puututtiin liialliseen informaatioteknologian suosimiseen muiden alojen kustannuksella,Suomessa poliittiset päättäjät eivät nähneet tarvetta ja metsäteollisuuden asemaa talouden tukipilarina ei pidetty enään merkittävänä.
Syntyi ns Suomi riski,eli metsäteollisuuden investointien pääpainon oli pakko kääntyä ulkomaille.
http://www.talouselama.fi/uutiset/article163366.ece