Arvon hirsitalon rakentajat

=>Rakenna hengittävä hirsi talo hengittävyys. Hengittävä rakenne=ilmainen kosteudentasaaja:

Kun puhutaan hengittävästä rakenteesta/hengittävästä rakennusmateriaalista, niin se ei tarkoita fyysistä hengittävyyttä, vaan se tarkoittaa materiaalin kykyä sitoa kosteutta ja kykyä luovuttaa sitomansa kosteus.

Kun hengittävän materiaalin hengittävyyttä ei katkaista hengittämättömällä materiaalilla; Muovi, maali, jne, niin silloin hengittävä materiaali toimii huoneilman kosteuden tasaajana(vertaa ilman kostutin). Kun huoneilman kosteus on suurempi kuin hengittävän materiaalin, esimerkiksi hirsi, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi sitoo kosteutta niin kauan kun huoneilman ja hirren kosteus ovat yhtä suuret. Kun huoneilman kosteus on kuivempi(=pienempi) kuin hirren kosteus, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi luovuttaa nyt sitomaansa kosteutta niin kauan että hirren kosteus ja huoneen kosteus ovat samat.

Huomaa että puu on paras, mutta vain yksi hengittävistä materiaaleista. Betonikin on hengittävä materiaali tasan tarkkaan niin kauan, kunnes se pinnoitetaan hengittämättömällä materiaalilla!

Kun tämä luonnollinen hengittävyys katkaistaan, niin seuraus on => Kosteusvaurio => Kosteusvaurio homeet ja aktino-bakteerit => Laho-sieni => Terveyshaitta, tai vakava terveyshaitta => Oireilu ja sairastuminen!
---

-Suunnittelu-

Kun aloitat hengittävän talon suunnittelun, niin huomioi seuraavat seikat:

Rakennukseen käytettävä puutavara on kaadettava metsästä tammikuussa-helmikuussa, jolloin puun solukko on lepotilassa ja solukon sisältämä vesi- ja sokeri-määrä on vähimmillään. Puut sahataan/kuoritaan tarvittavaksi rakennusmateriaaliksi kaadon jälkeen ja taapeloidaan ilmavasti, jolloin puun lopullinen kuivaminen alkaa. Ja tehokkain kuivaminen tapahtuu kesäkuun loppuun mennessä, jonka jälkeen kuivaminen hidastuu. Puutavara on riittävän kuivaa yleensä elokuulla-syyskuun alussa ilmasto-olosuhteet huomioiden. Eli rakennus-puutavaran saanti pystystä => valmiiksi rakennus-puutavaraksi vie aikaa noin 8-9 kuukautta, joka pitää huomioida.
---

-Pohja ja lisälämmitys-

Tee varaavan leivin-uunin/takan pohja perustuksen alkaessa maasta asti.

Rakenna talo pilareiden varaan siten, että etäisyys maasta pohjan alapintaan on 600mm....800mm. Miksi näin? Taloa uhkaa kosteus ja kaasumaiset epäpuhtaudet tasan neljältä suunnalta:
1. Ylhäältä päin,
2. Ulkoa päin,
3. Sisältä päin,
4. Alhaalta(maasta) päin, myöskin jyrsijät kannattaa huomioida.

Betonilaatalla, johon nestekiertoinen lattialämmitys siten, että jakotukilta voidaan säätää peruslämpö (+15 C-astetta.......+18 C-astetta) huonekohtaisesti, tai rossipohjalla+osalaatalla, huomioiden mahdolliset vesivahingot kodinkoneissa:

Laatalle tai osalaatalle kuiva lattiakaivo niille kodinkoneille:

A. Jolle tuodaan vesipiste: Astianpesukone, jne.
B. Jossa muodostuu vettä: Jääkaappi, säiliöpakastin, jne.

Pinnoita laatta lasittamalla ja tarvittaessa värjäämällä(pinta betonimassa).
---

-Runko-

Esimerkiksi 230mm hirrestä, mutta muista, että hengittävyyttä ei saa katkaista, joten lamelli-hirressä liimasauman on oltava vaakasuorassa hirren päästä katsottuna! Hirttä ei pinnoiteta mitenkään kummaltakaan puolelta hengittävyyden säilyttämiseksi.

Mikäli haluat pinnoittaa hirsitalon, niin laita pystykoolaus 1"x 2", tai 2"x 2" lankku, jonka päälle voit asentaa pinnoitettavan verhouksen, mutta muista että hirsiseinä painuu(=pitää painua!) ajankuluessa, joka on huomioitava!
---


-Yläpohjan tuuletus-

A. Toiseen päätyyn alhaalle, molemmille puolille vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot ja toiseen päätyyn mahdollisimman lähelle harjaa vähintään 200mmx200mm tuuletus aukko.
Tai-
B. Jätä molemmin puolin räystään aluset auki ja tee molempiin päätyihin vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot mahdollisimman lähelle harjaa.

-Yläpohja-

Ylhäältä päin lukien:
1. Lankkukoolaus 2"x 4", jonka väliin/päälle kutterinpuru lämmön-eriste 40-50cm (puuta),
2. Pinkopahvi (puuta),
3. Sisäverhous-paneli (puuta), jota ei saa pinnoittaa.
Jos haluat pinnoittaa sisäkatto-panelin, niin huomioi, että pinnoitus katkaisee hengittävyyden, joten pinnoitettavan pinnan alle on järjestettävä tuulettuva ilmaväli(=vähintään 25mm), joten lisää sisäpintaan:

4. 2"x 1" lautakoolaus, varmistaen, että ilma pääsee kiertämään lautakoolauksen suuntaisesti, liitettynä yhden seinän ilmavälin ilman kiertoon siten, että ilman kierto alkaa lattian rajasta ja päättyy katon ilmavälin toiseen päähän, josta poistuva jäteilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa jäteilmasta otetaan lämpö huoneiden tuloilmaan.

5. Sisäverhous, joka voidaan pinnoittaa huoneen puolelta.
---


-Vesikatto-

Tee ensin aluskate ja sitten vesikate mahdollisimman raskaasta(!) materiaalista, esimerkiksi kattotiilestä. 200m2 tiili-katto painaa yli 8000kg. Tällä varmistetaan hirsien riittävä painuminen.
---


-Ilmanvaihto-

Hengittävässä rakennuksessa ei saa olla ylipaineista, eikä alipaineista ilmanvaihtoa! Paino(veto)voimainen ilmanvaihto riittää, huomioiden, että sekä korvaus-ilma aukot lattian rajassa, että poistoilma aukot katon rajassa on löydyttävä joka huoneesta. Poistoilma aukot sijoitetaan tulopuolen vastakkaiselle seinälle katon rajaan, josta käytetty jäteilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa jäteilmasta otetaan lämpö huoneiden tuloilmaan.

>>>>>>>>>>>>>>Lämmön talteen-oton toteuttaminen:

Tee pannuhuone "reppuun", jonne johdetaan poisto(jäte)ilma kanava siten, että kanava nousee 5-10mm/jm, huomioiden että kanavassa saa olla sivusuunnassa olevia mutkia, mutta kanavassa Ei saa olla ylöspäin, tai alaspäin suuntautuvia mutkia. Pannuhuoneessa poistoilma kanavaan asennetaan nestekiertoinen lämmönvaihdin, joka kytketään sarjaan liesituulettimen erillisen poistoilma kanavan lämmönvaihtimeen.

Tulo(=hengittävän tilan korvaus)ilma kanava asennetaan siten, että kanava nousee huoneisiin päin 5-10mm/jm, huomioiden että kanavassa saa olla sivusuunnassa olevia mutkia, mutta kanavassa Ei saa olla ylöspäin, tai alaspäin suuntautuvia mutkia. Pannuhuoneessa tuloilma kanavaan asennetaan nestekiertoinen lämmönvaihdin.

Lämpö poistoilma kanavasta ja liesituulettimen poistoilma kanavasta otetaan tulo(=korvaus)ilma kanavaan erillisellä nestekierrolla, jonka laitejärjestys on: 1. Liesituulettimen poistoilman lämmönvaihdin => 2. Poistoilman lämmönvaihdin => 3. Kiertovesi-pumppu => 4. Tuloilman lämmönvaihdin.

- Laitejärjestyksen määrittäminen: 1. ja 2. Lämmön lähde, 3. Kiertovesi-pumppu, 4. Lämmön kohde.

Tilassa missä on paino(veto)voimainen ilmanvaihto, ruoka pitää tehdä liesituulettimen alla, huomioiden että kun liesituuletin kytketään päälle, niin samalla sulkeutuu paino(veto)voimaisen ilmanvaihdon poistoilma kanava, jolloin korvaus-ilma tulee edelleen, mutta poistoa tapahtuu vain ja ainoastaan liesituulettimen kautta. Tällä varmistetaan se, että käryt eivät pääse leviämään ympäri huoneistoa. Ja lämpö kerätään edelleen tuloilmaan myöskin liesituuletin kanavasta. Liesituulettimen käyttö on kokonais käyttöajasta sen verran pieni, että vaikutus paino(veto)voimaiseen ilmanvaihtoon jää häviävän pieneksi.
---


*Tee kosteat tilat reppuna(pack) talon päätyyn, tai kylkeen:


-Repun pohja ja lämmitys-

Maanvaraisella betonilaatalla, johon asennat lattialämmityksen(peruslämpö +15`C-astetta......+18 C-astetta). Käsittele pinta-betonimassa lasittamalla ja tarvittaessa värjäämällä.
---


-Repun runko-

Seinän rakenne ulkoapäin lukien:
1. Paneli, joka voidaan pinnoittaa ulkopuolelta, mutta jota ei pinnoiteta harkon puolelta,
2. Tuulettuva ilmaväli pystykoolauksella 2"x 2"....4" lankku, huomioiden että lankku jää 3mm harkon pinnasta irti,
3. Kevytsoraharkko 100mm polyuretaani-eristeellä, jota ei pinnoiteta ulkopuolelta, mutta harkko pinnoitetaan sisäpuolelta lasitetulla ja tarvittessa värjätyllä betonimassalla.

Tarvittaessa:
4. Tuulettuva ilmaväli pystykoolauksella 2"x 2".....4" lankku kalusteet huomioiden, sekä huomioiden että lankku jää 3mm harkon pinnasta irti, varmistaen että ilma pääsee kiertämään alhaalta-ylös.

5. Sisäpaneli, joka voidaan pinnoittaa huoneen puolelta, mutta ei pinnoiteta harkon puolelta.
---


-Repun yläpohjan tuuletus-

1. Toiseen päätyyn alhaalle molemmille puolille vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot ja toiseen päätyyn mahdollisimman lähelle harjaa vähintään 200mmx200mm tuuletus aukko.
Tai-
2.Jätä molemmin puolin räystään aluset auki ja tee molempiin päätyihin vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot mahdollisimman lähelle harjaa.
---

-Repun yläpohja-

Ontelolaatalla, jonka päälle 200mm polyuretaani-eristys siten, että polyuretaani-eriste harkon eriste jatkaa katkeamattomana ontelolaatan yläpuoliseen polyuretaani-eristeeseen.
---


-Repun ilmanvaihto-

Runsaan kosteuden vuoksi näissä tiloissa on oltava alipaineinen ilmanvaihto, huomioiden että tuloilma aukkojen lattian rajassa on oltava 10% suurempia, kuin poistoilma aukkojen katon rajassa. Tulevan ilman on oltava vähintään +18 C-astetta lämpöistä. Poistoilma aukot sijoitetaan tulopuolen vastakkaiselle seinälle katon rajaan, josta käytetty jäteilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa jäteilmasta otetaan lämpö huoneiden tuloilmaan.
---


-Repun vesikatto-

Tee vesikatto esimerkiksi tiili-profiloidusta kattopellistä aluskatteella.
---


-Yleistä-

Kostean tilan huoneiden ontelolaatoista tehdyt sisäkatot pinnoitetaan lasitetulla ja tarvittaessa värjätyllä betonimassalla.

Lähde:
http://perssonal.inet.fi/koti/haistahome

kun joku viitsisi hiukan pa... kirjoitti:

=>Rakenna hengittävä hirsi talo hengittävyys. Hengittävä rakenne=ilmainen kosteudentasaaja:

Kun puhutaan hengittävästä rakenteesta/hengittävästä rakennusmateriaalista, niin se ei tarkoita fyysistä hengittävyyttä, vaan se tarkoittaa materiaalin kykyä sitoa kosteutta ja kykyä luovuttaa sitomansa kosteus.

Kun hengittävän materiaalin hengittävyyttä ei katkaista hengittämättömällä materiaalilla; Muovi, maali, jne, niin silloin hengittävä materiaali toimii huoneilman kosteuden tasaajana(vertaa ilman kostutin). Kun huoneilman kosteus on suurempi kuin hengittävän materiaalin, esimerkiksi hirsi, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi sitoo kosteutta niin kauan kun huoneilman ja hirren kosteus ovat yhtä suuret. Kun huoneilman kosteus on kuivempi(=pienempi) kuin hirren kosteus, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi luovuttaa nyt sitomaansa kosteutta niin kauan että hirren kosteus ja huoneen kosteus ovat samat.

Huomaa että puu on paras, mutta vain yksi hengittävistä materiaaleista. Betonikin on hengittävä materiaali tasan tarkkaan niin kauan, kunnes se pinnoitetaan hengittämättömällä materiaalilla!

Kun tämä luonnollinen hengittävyys katkaistaan, niin seuraus on => Kosteusvaurio => Kosteusvaurio homeet ja aktino-bakteerit => Laho-sieni => Terveyshaitta, tai vakava terveyshaitta => Oireilu ja sairastuminen!
---

-Suunnittelu-

Kun aloitat hengittävän talon suunnittelun, niin huomioi seuraavat seikat:

Rakennukseen käytettävä puutavara on kaadettava metsästä tammikuussa-helmikuussa, jolloin puun solukko on lepotilassa ja solukon sisältämä vesi- ja sokeri-määrä on vähimmillään. Puut sahataan/kuoritaan tarvittavaksi rakennusmateriaaliksi kaadon jälkeen ja taapeloidaan ilmavasti, jolloin puun lopullinen kuivaminen alkaa. Ja tehokkain kuivaminen tapahtuu kesäkuun loppuun mennessä, jonka jälkeen kuivaminen hidastuu. Puutavara on riittävän kuivaa yleensä elokuulla-syyskuun alussa ilmasto-olosuhteet huomioiden. Eli rakennus-puutavaran saanti pystystä => valmiiksi rakennus-puutavaraksi vie aikaa noin 8-9 kuukautta, joka pitää huomioida.
---

-Pohja ja lisälämmitys-

Tee varaavan leivin-uunin/takan pohja perustuksen alkaessa maasta asti.

Rakenna talo pilareiden varaan siten, että etäisyys maasta pohjan alapintaan on 600mm....800mm. Miksi näin? Taloa uhkaa kosteus ja kaasumaiset epäpuhtaudet tasan neljältä suunnalta:
1. Ylhäältä päin,
2. Ulkoa päin,
3. Sisältä päin,
4. Alhaalta(maasta) päin, myöskin jyrsijät kannattaa huomioida.

Betonilaatalla, johon nestekiertoinen lattialämmitys siten, että jakotukilta voidaan säätää peruslämpö (+15 C-astetta.......+18 C-astetta) huonekohtaisesti, tai rossipohjalla+osalaatalla, huomioiden mahdolliset vesivahingot kodinkoneissa:

Laatalle tai osalaatalle kuiva lattiakaivo niille kodinkoneille:

A. Jolle tuodaan vesipiste: Astianpesukone, jne.
B. Jossa muodostuu vettä: Jääkaappi, säiliöpakastin, jne.

Pinnoita laatta lasittamalla ja tarvittaessa värjäämällä(pinta betonimassa).
---

-Runko-

Esimerkiksi 230mm hirrestä, mutta muista, että hengittävyyttä ei saa katkaista, joten lamelli-hirressä liimasauman on oltava vaakasuorassa hirren päästä katsottuna! Hirttä ei pinnoiteta mitenkään kummaltakaan puolelta hengittävyyden säilyttämiseksi.

Mikäli haluat pinnoittaa hirsitalon, niin laita pystykoolaus 1"x 2", tai 2"x 2" lankku, jonka päälle voit asentaa pinnoitettavan verhouksen, mutta muista että hirsiseinä painuu(=pitää painua!) ajankuluessa, joka on huomioitava!
---


-Yläpohjan tuuletus-

A. Toiseen päätyyn alhaalle, molemmille puolille vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot ja toiseen päätyyn mahdollisimman lähelle harjaa vähintään 200mmx200mm tuuletus aukko.
Tai-
B. Jätä molemmin puolin räystään aluset auki ja tee molempiin päätyihin vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot mahdollisimman lähelle harjaa.

-Yläpohja-

Ylhäältä päin lukien:
1. Lankkukoolaus 2"x 4", jonka väliin/päälle kutterinpuru lämmön-eriste 40-50cm (puuta),
2. Pinkopahvi (puuta),
3. Sisäverhous-paneli (puuta), jota ei saa pinnoittaa.
Jos haluat pinnoittaa sisäkatto-panelin, niin huomioi, että pinnoitus katkaisee hengittävyyden, joten pinnoitettavan pinnan alle on järjestettävä tuulettuva ilmaväli(=vähintään 25mm), joten lisää sisäpintaan:

4. 2"x 1" lautakoolaus, varmistaen, että ilma pääsee kiertämään lautakoolauksen suuntaisesti, liitettynä yhden seinän ilmavälin ilman kiertoon siten, että ilman kierto alkaa lattian rajasta ja päättyy katon ilmavälin toiseen päähän, josta poistuva jäteilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa jäteilmasta otetaan lämpö huoneiden tuloilmaan.

5. Sisäverhous, joka voidaan pinnoittaa huoneen puolelta.
---


-Vesikatto-

Tee ensin aluskate ja sitten vesikate mahdollisimman raskaasta(!) materiaalista, esimerkiksi kattotiilestä. 200m2 tiili-katto painaa yli 8000kg. Tällä varmistetaan hirsien riittävä painuminen.
---


-Ilmanvaihto-

Hengittävässä rakennuksessa ei saa olla ylipaineista, eikä alipaineista ilmanvaihtoa! Paino(veto)voimainen ilmanvaihto riittää, huomioiden, että sekä korvaus-ilma aukot lattian rajassa, että poistoilma aukot katon rajassa on löydyttävä joka huoneesta. Poistoilma aukot sijoitetaan tulopuolen vastakkaiselle seinälle katon rajaan, josta käytetty jäteilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa jäteilmasta otetaan lämpö huoneiden tuloilmaan.

>>>>>>>>>>>>>>Lämmön talteen-oton toteuttaminen:

Tee pannuhuone "reppuun", jonne johdetaan poisto(jäte)ilma kanava siten, että kanava nousee 5-10mm/jm, huomioiden että kanavassa saa olla sivusuunnassa olevia mutkia, mutta kanavassa Ei saa olla ylöspäin, tai alaspäin suuntautuvia mutkia. Pannuhuoneessa poistoilma kanavaan asennetaan nestekiertoinen lämmönvaihdin, joka kytketään sarjaan liesituulettimen erillisen poistoilma kanavan lämmönvaihtimeen.

Tulo(=hengittävän tilan korvaus)ilma kanava asennetaan siten, että kanava nousee huoneisiin päin 5-10mm/jm, huomioiden että kanavassa saa olla sivusuunnassa olevia mutkia, mutta kanavassa Ei saa olla ylöspäin, tai alaspäin suuntautuvia mutkia. Pannuhuoneessa tuloilma kanavaan asennetaan nestekiertoinen lämmönvaihdin.

Lämpö poistoilma kanavasta ja liesituulettimen poistoilma kanavasta otetaan tulo(=korvaus)ilma kanavaan erillisellä nestekierrolla, jonka laitejärjestys on: 1. Liesituulettimen poistoilman lämmönvaihdin => 2. Poistoilman lämmönvaihdin => 3. Kiertovesi-pumppu => 4. Tuloilman lämmönvaihdin.

- Laitejärjestyksen määrittäminen: 1. ja 2. Lämmön lähde, 3. Kiertovesi-pumppu, 4. Lämmön kohde.

Tilassa missä on paino(veto)voimainen ilmanvaihto, ruoka pitää tehdä liesituulettimen alla, huomioiden että kun liesituuletin kytketään päälle, niin samalla sulkeutuu paino(veto)voimaisen ilmanvaihdon poistoilma kanava, jolloin korvaus-ilma tulee edelleen, mutta poistoa tapahtuu vain ja ainoastaan liesituulettimen kautta. Tällä varmistetaan se, että käryt eivät pääse leviämään ympäri huoneistoa. Ja lämpö kerätään edelleen tuloilmaan myöskin liesituuletin kanavasta. Liesituulettimen käyttö on kokonais käyttöajasta sen verran pieni, että vaikutus paino(veto)voimaiseen ilmanvaihtoon jää häviävän pieneksi.
---


*Tee kosteat tilat reppuna(pack) talon päätyyn, tai kylkeen:


-Repun pohja ja lämmitys-

Maanvaraisella betonilaatalla, johon asennat lattialämmityksen(peruslämpö +15`C-astetta......+18 C-astetta). Käsittele pinta-betonimassa lasittamalla ja tarvittaessa värjäämällä.
---


-Repun runko-

Seinän rakenne ulkoapäin lukien:
1. Paneli, joka voidaan pinnoittaa ulkopuolelta, mutta jota ei pinnoiteta harkon puolelta,
2. Tuulettuva ilmaväli pystykoolauksella 2"x 2"....4" lankku, huomioiden että lankku jää 3mm harkon pinnasta irti,
3. Kevytsoraharkko 100mm polyuretaani-eristeellä, jota ei pinnoiteta ulkopuolelta, mutta harkko pinnoitetaan sisäpuolelta lasitetulla ja tarvittessa värjätyllä betonimassalla.

Tarvittaessa:
4. Tuulettuva ilmaväli pystykoolauksella 2"x 2".....4" lankku kalusteet huomioiden, sekä huomioiden että lankku jää 3mm harkon pinnasta irti, varmistaen että ilma pääsee kiertämään alhaalta-ylös.

5. Sisäpaneli, joka voidaan pinnoittaa huoneen puolelta, mutta ei pinnoiteta harkon puolelta.
---


-Repun yläpohjan tuuletus-

1. Toiseen päätyyn alhaalle molemmille puolille vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot ja toiseen päätyyn mahdollisimman lähelle harjaa vähintään 200mmx200mm tuuletus aukko.
Tai-
2.Jätä molemmin puolin räystään aluset auki ja tee molempiin päätyihin vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot mahdollisimman lähelle harjaa.
---

-Repun yläpohja-

Ontelolaatalla, jonka päälle 200mm polyuretaani-eristys siten, että polyuretaani-eriste harkon eriste jatkaa katkeamattomana ontelolaatan yläpuoliseen polyuretaani-eristeeseen.
---


-Repun ilmanvaihto-

Runsaan kosteuden vuoksi näissä tiloissa on oltava alipaineinen ilmanvaihto, huomioiden että tuloilma aukkojen lattian rajassa on oltava 10% suurempia, kuin poistoilma aukkojen katon rajassa. Tulevan ilman on oltava vähintään +18 C-astetta lämpöistä. Poistoilma aukot sijoitetaan tulopuolen vastakkaiselle seinälle katon rajaan, josta käytetty jäteilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa jäteilmasta otetaan lämpö huoneiden tuloilmaan.
---


-Repun vesikatto-

Tee vesikatto esimerkiksi tiili-profiloidusta kattopellistä aluskatteella.
---


-Yleistä-

Kostean tilan huoneiden ontelolaatoista tehdyt sisäkatot pinnoitetaan lasitetulla ja tarvittaessa värjätyllä betonimassalla.

Lähde:
http://perssonal.inet.fi/koti/haistahome

http://personal.inet.fi/koti/haistahome

kun joku viitsisi hiukan pa... kirjoitti:

=>Rakenna hengittävä hirsi talo hengittävyys. Hengittävä rakenne=ilmainen kosteudentasaaja:

Kun puhutaan hengittävästä rakenteesta/hengittävästä rakennusmateriaalista, niin se ei tarkoita fyysistä hengittävyyttä, vaan se tarkoittaa materiaalin kykyä sitoa kosteutta ja kykyä luovuttaa sitomansa kosteus.

Kun hengittävän materiaalin hengittävyyttä ei katkaista hengittämättömällä materiaalilla; Muovi, maali, jne, niin silloin hengittävä materiaali toimii huoneilman kosteuden tasaajana(vertaa ilman kostutin). Kun huoneilman kosteus on suurempi kuin hengittävän materiaalin, esimerkiksi hirsi, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi sitoo kosteutta niin kauan kun huoneilman ja hirren kosteus ovat yhtä suuret. Kun huoneilman kosteus on kuivempi(=pienempi) kuin hirren kosteus, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi luovuttaa nyt sitomaansa kosteutta niin kauan että hirren kosteus ja huoneen kosteus ovat samat.

Huomaa että puu on paras, mutta vain yksi hengittävistä materiaaleista. Betonikin on hengittävä materiaali tasan tarkkaan niin kauan, kunnes se pinnoitetaan hengittämättömällä materiaalilla!

Kun tämä luonnollinen hengittävyys katkaistaan, niin seuraus on => Kosteusvaurio => Kosteusvaurio homeet ja aktino-bakteerit => Laho-sieni => Terveyshaitta, tai vakava terveyshaitta => Oireilu ja sairastuminen!
---

-Suunnittelu-

Kun aloitat hengittävän talon suunnittelun, niin huomioi seuraavat seikat:

Rakennukseen käytettävä puutavara on kaadettava metsästä tammikuussa-helmikuussa, jolloin puun solukko on lepotilassa ja solukon sisältämä vesi- ja sokeri-määrä on vähimmillään. Puut sahataan/kuoritaan tarvittavaksi rakennusmateriaaliksi kaadon jälkeen ja taapeloidaan ilmavasti, jolloin puun lopullinen kuivaminen alkaa. Ja tehokkain kuivaminen tapahtuu kesäkuun loppuun mennessä, jonka jälkeen kuivaminen hidastuu. Puutavara on riittävän kuivaa yleensä elokuulla-syyskuun alussa ilmasto-olosuhteet huomioiden. Eli rakennus-puutavaran saanti pystystä => valmiiksi rakennus-puutavaraksi vie aikaa noin 8-9 kuukautta, joka pitää huomioida.
---

-Pohja ja lisälämmitys-

Tee varaavan leivin-uunin/takan pohja perustuksen alkaessa maasta asti.

Rakenna talo pilareiden varaan siten, että etäisyys maasta pohjan alapintaan on 600mm....800mm. Miksi näin? Taloa uhkaa kosteus ja kaasumaiset epäpuhtaudet tasan neljältä suunnalta:
1. Ylhäältä päin,
2. Ulkoa päin,
3. Sisältä päin,
4. Alhaalta(maasta) päin, myöskin jyrsijät kannattaa huomioida.

Betonilaatalla, johon nestekiertoinen lattialämmitys siten, että jakotukilta voidaan säätää peruslämpö (+15 C-astetta.......+18 C-astetta) huonekohtaisesti, tai rossipohjalla+osalaatalla, huomioiden mahdolliset vesivahingot kodinkoneissa:

Laatalle tai osalaatalle kuiva lattiakaivo niille kodinkoneille:

A. Jolle tuodaan vesipiste: Astianpesukone, jne.
B. Jossa muodostuu vettä: Jääkaappi, säiliöpakastin, jne.

Pinnoita laatta lasittamalla ja tarvittaessa värjäämällä(pinta betonimassa).
---

-Runko-

Esimerkiksi 230mm hirrestä, mutta muista, että hengittävyyttä ei saa katkaista, joten lamelli-hirressä liimasauman on oltava vaakasuorassa hirren päästä katsottuna! Hirttä ei pinnoiteta mitenkään kummaltakaan puolelta hengittävyyden säilyttämiseksi.

Mikäli haluat pinnoittaa hirsitalon, niin laita pystykoolaus 1"x 2", tai 2"x 2" lankku, jonka päälle voit asentaa pinnoitettavan verhouksen, mutta muista että hirsiseinä painuu(=pitää painua!) ajankuluessa, joka on huomioitava!
---


-Yläpohjan tuuletus-

A. Toiseen päätyyn alhaalle, molemmille puolille vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot ja toiseen päätyyn mahdollisimman lähelle harjaa vähintään 200mmx200mm tuuletus aukko.
Tai-
B. Jätä molemmin puolin räystään aluset auki ja tee molempiin päätyihin vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot mahdollisimman lähelle harjaa.

-Yläpohja-

Ylhäältä päin lukien:
1. Lankkukoolaus 2"x 4", jonka väliin/päälle kutterinpuru lämmön-eriste 40-50cm (puuta),
2. Pinkopahvi (puuta),
3. Sisäverhous-paneli (puuta), jota ei saa pinnoittaa.
Jos haluat pinnoittaa sisäkatto-panelin, niin huomioi, että pinnoitus katkaisee hengittävyyden, joten pinnoitettavan pinnan alle on järjestettävä tuulettuva ilmaväli(=vähintään 25mm), joten lisää sisäpintaan:

4. 2"x 1" lautakoolaus, varmistaen, että ilma pääsee kiertämään lautakoolauksen suuntaisesti, liitettynä yhden seinän ilmavälin ilman kiertoon siten, että ilman kierto alkaa lattian rajasta ja päättyy katon ilmavälin toiseen päähän, josta poistuva jäteilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa jäteilmasta otetaan lämpö huoneiden tuloilmaan.

5. Sisäverhous, joka voidaan pinnoittaa huoneen puolelta.
---


-Vesikatto-

Tee ensin aluskate ja sitten vesikate mahdollisimman raskaasta(!) materiaalista, esimerkiksi kattotiilestä. 200m2 tiili-katto painaa yli 8000kg. Tällä varmistetaan hirsien riittävä painuminen.
---


-Ilmanvaihto-

Hengittävässä rakennuksessa ei saa olla ylipaineista, eikä alipaineista ilmanvaihtoa! Paino(veto)voimainen ilmanvaihto riittää, huomioiden, että sekä korvaus-ilma aukot lattian rajassa, että poistoilma aukot katon rajassa on löydyttävä joka huoneesta. Poistoilma aukot sijoitetaan tulopuolen vastakkaiselle seinälle katon rajaan, josta käytetty jäteilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa jäteilmasta otetaan lämpö huoneiden tuloilmaan.

>>>>>>>>>>>>>>Lämmön talteen-oton toteuttaminen:

Tee pannuhuone "reppuun", jonne johdetaan poisto(jäte)ilma kanava siten, että kanava nousee 5-10mm/jm, huomioiden että kanavassa saa olla sivusuunnassa olevia mutkia, mutta kanavassa Ei saa olla ylöspäin, tai alaspäin suuntautuvia mutkia. Pannuhuoneessa poistoilma kanavaan asennetaan nestekiertoinen lämmönvaihdin, joka kytketään sarjaan liesituulettimen erillisen poistoilma kanavan lämmönvaihtimeen.

Tulo(=hengittävän tilan korvaus)ilma kanava asennetaan siten, että kanava nousee huoneisiin päin 5-10mm/jm, huomioiden että kanavassa saa olla sivusuunnassa olevia mutkia, mutta kanavassa Ei saa olla ylöspäin, tai alaspäin suuntautuvia mutkia. Pannuhuoneessa tuloilma kanavaan asennetaan nestekiertoinen lämmönvaihdin.

Lämpö poistoilma kanavasta ja liesituulettimen poistoilma kanavasta otetaan tulo(=korvaus)ilma kanavaan erillisellä nestekierrolla, jonka laitejärjestys on: 1. Liesituulettimen poistoilman lämmönvaihdin => 2. Poistoilman lämmönvaihdin => 3. Kiertovesi-pumppu => 4. Tuloilman lämmönvaihdin.

- Laitejärjestyksen määrittäminen: 1. ja 2. Lämmön lähde, 3. Kiertovesi-pumppu, 4. Lämmön kohde.

Tilassa missä on paino(veto)voimainen ilmanvaihto, ruoka pitää tehdä liesituulettimen alla, huomioiden että kun liesituuletin kytketään päälle, niin samalla sulkeutuu paino(veto)voimaisen ilmanvaihdon poistoilma kanava, jolloin korvaus-ilma tulee edelleen, mutta poistoa tapahtuu vain ja ainoastaan liesituulettimen kautta. Tällä varmistetaan se, että käryt eivät pääse leviämään ympäri huoneistoa. Ja lämpö kerätään edelleen tuloilmaan myöskin liesituuletin kanavasta. Liesituulettimen käyttö on kokonais käyttöajasta sen verran pieni, että vaikutus paino(veto)voimaiseen ilmanvaihtoon jää häviävän pieneksi.
---


*Tee kosteat tilat reppuna(pack) talon päätyyn, tai kylkeen:


-Repun pohja ja lämmitys-

Maanvaraisella betonilaatalla, johon asennat lattialämmityksen(peruslämpö +15`C-astetta......+18 C-astetta). Käsittele pinta-betonimassa lasittamalla ja tarvittaessa värjäämällä.
---


-Repun runko-

Seinän rakenne ulkoapäin lukien:
1. Paneli, joka voidaan pinnoittaa ulkopuolelta, mutta jota ei pinnoiteta harkon puolelta,
2. Tuulettuva ilmaväli pystykoolauksella 2"x 2"....4" lankku, huomioiden että lankku jää 3mm harkon pinnasta irti,
3. Kevytsoraharkko 100mm polyuretaani-eristeellä, jota ei pinnoiteta ulkopuolelta, mutta harkko pinnoitetaan sisäpuolelta lasitetulla ja tarvittessa värjätyllä betonimassalla.

Tarvittaessa:
4. Tuulettuva ilmaväli pystykoolauksella 2"x 2".....4" lankku kalusteet huomioiden, sekä huomioiden että lankku jää 3mm harkon pinnasta irti, varmistaen että ilma pääsee kiertämään alhaalta-ylös.

5. Sisäpaneli, joka voidaan pinnoittaa huoneen puolelta, mutta ei pinnoiteta harkon puolelta.
---


-Repun yläpohjan tuuletus-

1. Toiseen päätyyn alhaalle molemmille puolille vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot ja toiseen päätyyn mahdollisimman lähelle harjaa vähintään 200mmx200mm tuuletus aukko.
Tai-
2.Jätä molemmin puolin räystään aluset auki ja tee molempiin päätyihin vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot mahdollisimman lähelle harjaa.
---

-Repun yläpohja-

Ontelolaatalla, jonka päälle 200mm polyuretaani-eristys siten, että polyuretaani-eriste harkon eriste jatkaa katkeamattomana ontelolaatan yläpuoliseen polyuretaani-eristeeseen.
---


-Repun ilmanvaihto-

Runsaan kosteuden vuoksi näissä tiloissa on oltava alipaineinen ilmanvaihto, huomioiden että tuloilma aukkojen lattian rajassa on oltava 10% suurempia, kuin poistoilma aukkojen katon rajassa. Tulevan ilman on oltava vähintään +18 C-astetta lämpöistä. Poistoilma aukot sijoitetaan tulopuolen vastakkaiselle seinälle katon rajaan, josta käytetty jäteilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa jäteilmasta otetaan lämpö huoneiden tuloilmaan.
---


-Repun vesikatto-

Tee vesikatto esimerkiksi tiili-profiloidusta kattopellistä aluskatteella.
---


-Yleistä-

Kostean tilan huoneiden ontelolaatoista tehdyt sisäkatot pinnoitetaan lasitetulla ja tarvittaessa värjätyllä betonimassalla.

Lähde:
http://perssonal.inet.fi/koti/haistahome

...ohjeilla mahdollisesti tehtyjä taloja tutkittu?

Meinaan, kun ensilukemalta vaikuttivat hieman eksoottisilta ratkaisut.

Rauno Kangas kirjoitti:

...ohjeilla mahdollisesti tehtyjä taloja tutkittu?

Meinaan, kun ensilukemalta vaikuttivat hieman eksoottisilta ratkaisut.

Tämä oli minun ensimmäinen ajatus. Onko siinä riittävä perusjoukko edes tutkia, miten homma toimii ...

völjari kirjoitti:

Tämä oli minun ensimmäinen ajatus. Onko siinä riittävä perusjoukko edes tutkia, miten homma toimii ...

Kaveri on palstoilla tuota reppujuttuaan sönköttänyt jo pidemmän aikaa. Taitaa olla näitä havukka-ahon ajattelijoita...

kun joku viitsisi hiukan pa... kirjoitti:

=>Rakenna hengittävä hirsi talo hengittävyys. Hengittävä rakenne=ilmainen kosteudentasaaja:

Kun puhutaan hengittävästä rakenteesta/hengittävästä rakennusmateriaalista, niin se ei tarkoita fyysistä hengittävyyttä, vaan se tarkoittaa materiaalin kykyä sitoa kosteutta ja kykyä luovuttaa sitomansa kosteus.

Kun hengittävän materiaalin hengittävyyttä ei katkaista hengittämättömällä materiaalilla; Muovi, maali, jne, niin silloin hengittävä materiaali toimii huoneilman kosteuden tasaajana(vertaa ilman kostutin). Kun huoneilman kosteus on suurempi kuin hengittävän materiaalin, esimerkiksi hirsi, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi sitoo kosteutta niin kauan kun huoneilman ja hirren kosteus ovat yhtä suuret. Kun huoneilman kosteus on kuivempi(=pienempi) kuin hirren kosteus, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi luovuttaa nyt sitomaansa kosteutta niin kauan että hirren kosteus ja huoneen kosteus ovat samat.

Huomaa että puu on paras, mutta vain yksi hengittävistä materiaaleista. Betonikin on hengittävä materiaali tasan tarkkaan niin kauan, kunnes se pinnoitetaan hengittämättömällä materiaalilla!

Kun tämä luonnollinen hengittävyys katkaistaan, niin seuraus on => Kosteusvaurio => Kosteusvaurio homeet ja aktino-bakteerit => Laho-sieni => Terveyshaitta, tai vakava terveyshaitta => Oireilu ja sairastuminen!
---

-Suunnittelu-

Kun aloitat hengittävän talon suunnittelun, niin huomioi seuraavat seikat:

Rakennukseen käytettävä puutavara on kaadettava metsästä tammikuussa-helmikuussa, jolloin puun solukko on lepotilassa ja solukon sisältämä vesi- ja sokeri-määrä on vähimmillään. Puut sahataan/kuoritaan tarvittavaksi rakennusmateriaaliksi kaadon jälkeen ja taapeloidaan ilmavasti, jolloin puun lopullinen kuivaminen alkaa. Ja tehokkain kuivaminen tapahtuu kesäkuun loppuun mennessä, jonka jälkeen kuivaminen hidastuu. Puutavara on riittävän kuivaa yleensä elokuulla-syyskuun alussa ilmasto-olosuhteet huomioiden. Eli rakennus-puutavaran saanti pystystä => valmiiksi rakennus-puutavaraksi vie aikaa noin 8-9 kuukautta, joka pitää huomioida.
---

-Pohja ja lisälämmitys-

Tee varaavan leivin-uunin/takan pohja perustuksen alkaessa maasta asti.

Rakenna talo pilareiden varaan siten, että etäisyys maasta pohjan alapintaan on 600mm....800mm. Miksi näin? Taloa uhkaa kosteus ja kaasumaiset epäpuhtaudet tasan neljältä suunnalta:
1. Ylhäältä päin,
2. Ulkoa päin,
3. Sisältä päin,
4. Alhaalta(maasta) päin, myöskin jyrsijät kannattaa huomioida.

Betonilaatalla, johon nestekiertoinen lattialämmitys siten, että jakotukilta voidaan säätää peruslämpö (+15 C-astetta.......+18 C-astetta) huonekohtaisesti, tai rossipohjalla+osalaatalla, huomioiden mahdolliset vesivahingot kodinkoneissa:

Laatalle tai osalaatalle kuiva lattiakaivo niille kodinkoneille:

A. Jolle tuodaan vesipiste: Astianpesukone, jne.
B. Jossa muodostuu vettä: Jääkaappi, säiliöpakastin, jne.

Pinnoita laatta lasittamalla ja tarvittaessa värjäämällä(pinta betonimassa).
---

-Runko-

Esimerkiksi 230mm hirrestä, mutta muista, että hengittävyyttä ei saa katkaista, joten lamelli-hirressä liimasauman on oltava vaakasuorassa hirren päästä katsottuna! Hirttä ei pinnoiteta mitenkään kummaltakaan puolelta hengittävyyden säilyttämiseksi.

Mikäli haluat pinnoittaa hirsitalon, niin laita pystykoolaus 1"x 2", tai 2"x 2" lankku, jonka päälle voit asentaa pinnoitettavan verhouksen, mutta muista että hirsiseinä painuu(=pitää painua!) ajankuluessa, joka on huomioitava!
---


-Yläpohjan tuuletus-

A. Toiseen päätyyn alhaalle, molemmille puolille vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot ja toiseen päätyyn mahdollisimman lähelle harjaa vähintään 200mmx200mm tuuletus aukko.
Tai-
B. Jätä molemmin puolin räystään aluset auki ja tee molempiin päätyihin vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot mahdollisimman lähelle harjaa.

-Yläpohja-

Ylhäältä päin lukien:
1. Lankkukoolaus 2"x 4", jonka väliin/päälle kutterinpuru lämmön-eriste 40-50cm (puuta),
2. Pinkopahvi (puuta),
3. Sisäverhous-paneli (puuta), jota ei saa pinnoittaa.
Jos haluat pinnoittaa sisäkatto-panelin, niin huomioi, että pinnoitus katkaisee hengittävyyden, joten pinnoitettavan pinnan alle on järjestettävä tuulettuva ilmaväli(=vähintään 25mm), joten lisää sisäpintaan:

4. 2"x 1" lautakoolaus, varmistaen, että ilma pääsee kiertämään lautakoolauksen suuntaisesti, liitettynä yhden seinän ilmavälin ilman kiertoon siten, että ilman kierto alkaa lattian rajasta ja päättyy katon ilmavälin toiseen päähän, josta poistuva jäteilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa jäteilmasta otetaan lämpö huoneiden tuloilmaan.

5. Sisäverhous, joka voidaan pinnoittaa huoneen puolelta.
---


-Vesikatto-

Tee ensin aluskate ja sitten vesikate mahdollisimman raskaasta(!) materiaalista, esimerkiksi kattotiilestä. 200m2 tiili-katto painaa yli 8000kg. Tällä varmistetaan hirsien riittävä painuminen.
---


-Ilmanvaihto-

Hengittävässä rakennuksessa ei saa olla ylipaineista, eikä alipaineista ilmanvaihtoa! Paino(veto)voimainen ilmanvaihto riittää, huomioiden, että sekä korvaus-ilma aukot lattian rajassa, että poistoilma aukot katon rajassa on löydyttävä joka huoneesta. Poistoilma aukot sijoitetaan tulopuolen vastakkaiselle seinälle katon rajaan, josta käytetty jäteilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa jäteilmasta otetaan lämpö huoneiden tuloilmaan.

>>>>>>>>>>>>>>Lämmön talteen-oton toteuttaminen:

Tee pannuhuone "reppuun", jonne johdetaan poisto(jäte)ilma kanava siten, että kanava nousee 5-10mm/jm, huomioiden että kanavassa saa olla sivusuunnassa olevia mutkia, mutta kanavassa Ei saa olla ylöspäin, tai alaspäin suuntautuvia mutkia. Pannuhuoneessa poistoilma kanavaan asennetaan nestekiertoinen lämmönvaihdin, joka kytketään sarjaan liesituulettimen erillisen poistoilma kanavan lämmönvaihtimeen.

Tulo(=hengittävän tilan korvaus)ilma kanava asennetaan siten, että kanava nousee huoneisiin päin 5-10mm/jm, huomioiden että kanavassa saa olla sivusuunnassa olevia mutkia, mutta kanavassa Ei saa olla ylöspäin, tai alaspäin suuntautuvia mutkia. Pannuhuoneessa tuloilma kanavaan asennetaan nestekiertoinen lämmönvaihdin.

Lämpö poistoilma kanavasta ja liesituulettimen poistoilma kanavasta otetaan tulo(=korvaus)ilma kanavaan erillisellä nestekierrolla, jonka laitejärjestys on: 1. Liesituulettimen poistoilman lämmönvaihdin => 2. Poistoilman lämmönvaihdin => 3. Kiertovesi-pumppu => 4. Tuloilman lämmönvaihdin.

- Laitejärjestyksen määrittäminen: 1. ja 2. Lämmön lähde, 3. Kiertovesi-pumppu, 4. Lämmön kohde.

Tilassa missä on paino(veto)voimainen ilmanvaihto, ruoka pitää tehdä liesituulettimen alla, huomioiden että kun liesituuletin kytketään päälle, niin samalla sulkeutuu paino(veto)voimaisen ilmanvaihdon poistoilma kanava, jolloin korvaus-ilma tulee edelleen, mutta poistoa tapahtuu vain ja ainoastaan liesituulettimen kautta. Tällä varmistetaan se, että käryt eivät pääse leviämään ympäri huoneistoa. Ja lämpö kerätään edelleen tuloilmaan myöskin liesituuletin kanavasta. Liesituulettimen käyttö on kokonais käyttöajasta sen verran pieni, että vaikutus paino(veto)voimaiseen ilmanvaihtoon jää häviävän pieneksi.
---


*Tee kosteat tilat reppuna(pack) talon päätyyn, tai kylkeen:


-Repun pohja ja lämmitys-

Maanvaraisella betonilaatalla, johon asennat lattialämmityksen(peruslämpö +15`C-astetta......+18 C-astetta). Käsittele pinta-betonimassa lasittamalla ja tarvittaessa värjäämällä.
---


-Repun runko-

Seinän rakenne ulkoapäin lukien:
1. Paneli, joka voidaan pinnoittaa ulkopuolelta, mutta jota ei pinnoiteta harkon puolelta,
2. Tuulettuva ilmaväli pystykoolauksella 2"x 2"....4" lankku, huomioiden että lankku jää 3mm harkon pinnasta irti,
3. Kevytsoraharkko 100mm polyuretaani-eristeellä, jota ei pinnoiteta ulkopuolelta, mutta harkko pinnoitetaan sisäpuolelta lasitetulla ja tarvittessa värjätyllä betonimassalla.

Tarvittaessa:
4. Tuulettuva ilmaväli pystykoolauksella 2"x 2".....4" lankku kalusteet huomioiden, sekä huomioiden että lankku jää 3mm harkon pinnasta irti, varmistaen että ilma pääsee kiertämään alhaalta-ylös.

5. Sisäpaneli, joka voidaan pinnoittaa huoneen puolelta, mutta ei pinnoiteta harkon puolelta.
---


-Repun yläpohjan tuuletus-

1. Toiseen päätyyn alhaalle molemmille puolille vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot ja toiseen päätyyn mahdollisimman lähelle harjaa vähintään 200mmx200mm tuuletus aukko.
Tai-
2.Jätä molemmin puolin räystään aluset auki ja tee molempiin päätyihin vähintään 100mmx200mm tuuletus aukot mahdollisimman lähelle harjaa.
---

-Repun yläpohja-

Ontelolaatalla, jonka päälle 200mm polyuretaani-eristys siten, että polyuretaani-eriste harkon eriste jatkaa katkeamattomana ontelolaatan yläpuoliseen polyuretaani-eristeeseen.
---


-Repun ilmanvaihto-

Runsaan kosteuden vuoksi näissä tiloissa on oltava alipaineinen ilmanvaihto, huomioiden että tuloilma aukkojen lattian rajassa on oltava 10% suurempia, kuin poistoilma aukkojen katon rajassa. Tulevan ilman on oltava vähintään +18 C-astetta lämpöistä. Poistoilma aukot sijoitetaan tulopuolen vastakkaiselle seinälle katon rajaan, josta käytetty jäteilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa jäteilmasta otetaan lämpö huoneiden tuloilmaan.
---


-Repun vesikatto-

Tee vesikatto esimerkiksi tiili-profiloidusta kattopellistä aluskatteella.
---


-Yleistä-

Kostean tilan huoneiden ontelolaatoista tehdyt sisäkatot pinnoitetaan lasitetulla ja tarvittaessa värjätyllä betonimassalla.

Lähde:
http://perssonal.inet.fi/koti/haistahome

Tuohon hengittävyyteen liittyen:

Jos rakentaa tavallisen puutalon, talopaketti tms. ja verhoilee sisältä tapetin sijaan puulla. Onko tämä verhous millään tavalla hengittävä edes jollain auttavalla tavalla? Tapetti ei hengit, sido kosteutta ja luovuta kuten hirsi. Entäs tavallinen puulauta seinissä?

Jos sitä hirsitaloa ei pysty rakentamaan, niin olisiko tämä köyhän miehen tekohengittävä rakenne?

Hieman humoristinen viesti, mutta voisiko siinä olla perää?

Miten lie kirjoitti:

Tuohon hengittävyyteen liittyen:

Jos rakentaa tavallisen puutalon, talopaketti tms. ja verhoilee sisältä tapetin sijaan puulla. Onko tämä verhous millään tavalla hengittävä edes jollain auttavalla tavalla? Tapetti ei hengit, sido kosteutta ja luovuta kuten hirsi. Entäs tavallinen puulauta seinissä?

Jos sitä hirsitaloa ei pysty rakentamaan, niin olisiko tämä köyhän miehen tekohengittävä rakenne?

Hieman humoristinen viesti, mutta voisiko siinä olla perää?

http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Rakenna_hengittavatalo_kappaletavarasta.html

Miten lie kirjoitti:

Tuohon hengittävyyteen liittyen:

Jos rakentaa tavallisen puutalon, talopaketti tms. ja verhoilee sisältä tapetin sijaan puulla. Onko tämä verhous millään tavalla hengittävä edes jollain auttavalla tavalla? Tapetti ei hengit, sido kosteutta ja luovuta kuten hirsi. Entäs tavallinen puulauta seinissä?

Jos sitä hirsitaloa ei pysty rakentamaan, niin olisiko tämä köyhän miehen tekohengittävä rakenne?

Hieman humoristinen viesti, mutta voisiko siinä olla perää?

kts. http://www.puuinfo.fi/fi/?__EVIA_WYSIWYG_FILE=1096&name=file

Hommaan on otettu ainakin kokeellinen ote eli ei perustu pelkästään havukka-ahon sinisiin ajatuksiin.

völjari kirjoitti:

kts. http://www.puuinfo.fi/fi/?__EVIA_WYSIWYG_FILE=1096&name=file

Hommaan on otettu ainakin kokeellinen ote eli ei perustu pelkästään havukka-ahon sinisiin ajatuksiin.

http://www.talotori.net/vinha.php

Sisältää tiivistetyn edut-haitat luettelon

Miten lie kirjoitti:

Tuohon hengittävyyteen liittyen:

Jos rakentaa tavallisen puutalon, talopaketti tms. ja verhoilee sisältä tapetin sijaan puulla. Onko tämä verhous millään tavalla hengittävä edes jollain auttavalla tavalla? Tapetti ei hengit, sido kosteutta ja luovuta kuten hirsi. Entäs tavallinen puulauta seinissä?

Jos sitä hirsitaloa ei pysty rakentamaan, niin olisiko tämä köyhän miehen tekohengittävä rakenne?

Hieman humoristinen viesti, mutta voisiko siinä olla perää?

...eli huoneilman kosteuden tasaaminen tapahtuu puuverhousken pintakerroksissa, eli pääosin toimii tuollainenkin, kunhan ne paneelit käsitellään hengittäviksi tai jätetään käsittelemättä.

völjari kirjoitti:

http://www.talotori.net/vinha.php

Sisältää tiivistetyn edut-haitat luettelon

...paljon aiheesta, niin voisitko referoida meille lukemaan laiskoille:

1) Tarviiko koko seinän hengittää vai riittääkö klassinen sisäpinnan käsittelemätön puu?

2) Pilaako lamellihirren pystyliimasauma hyvän hirren tukkimalla hengitystiet.

Noi on ne kaksi ikuisuuskysymystä.

Rauno Kangas kirjoitti:

...paljon aiheesta, niin voisitko referoida meille lukemaan laiskoille:

1) Tarviiko koko seinän hengittää vai riittääkö klassinen sisäpinnan käsittelemätön puu?

2) Pilaako lamellihirren pystyliimasauma hyvän hirren tukkimalla hengitystiet.

Noi on ne kaksi ikuisuuskysymystä.

"-Runko-

Esimerkiksi 230mm hirrestä, mutta muista, että hengittävyyttä ei saa katkaista, joten lamelli-hirressä liimasauman on oltava vaakasuorassa hirren päästä katsottuna! Hirttä ei pinnoiteta mitenkään kummaltakaan puolelta hengittävyyden säilyttämiseksi.

Mikäli haluat pinnoittaa hirsitalon, niin laita pystykoolaus 1"x 2", tai 2"x 2" lankku, jonka päälle voit asentaa pinnoitettavan verhouksen, mutta muista että hirsiseinä painuu(=pitää painua!) ajankuluessa, joka on huomioitava!"

Rauno Kangas kirjoitti:

...paljon aiheesta, niin voisitko referoida meille lukemaan laiskoille:

1) Tarviiko koko seinän hengittää vai riittääkö klassinen sisäpinnan käsittelemätön puu?

2) Pilaako lamellihirren pystyliimasauma hyvän hirren tukkimalla hengitystiet.

Noi on ne kaksi ikuisuuskysymystä.

No, liimahirttä ei tutkimuksissa mainittu, joten siihen osaan ei voi ottaa kantaa.

Puuinfon sivulla olevan tutkimuksen ydintavoite näyttää olleen suunnittelijoille tarkoitettujen välineiden ja normien luominen. Siinä mielessä tutkimus on ollut osin laadullinen, on selvitetty niiden käsitteiden joukkoa, jota tulee ottaa huomioon (ja jota voidaan mitata eli kvantisoida). Kokeita oli tehty paljon ja niistä on kerätty ilmeisen paljon dataa, jota tässä oli vain tiivistettynä. Minulla ei ole pohjatietoja fysiikasta, joten en pysty arvioimaan onko tehdyt koeasetelmat järkeviä (tilastollisen tutkimuksen näkökulmasta tuossa on kelvollista dataa, mutta jos lähtökohta on väärä siitä ei informaatiota / tietämystä lisätä).

Noin perusymmärrykseni tasolla näyttäisi siltä, että puupinta on tärkein tekijä, ei niinkään mitä siellä puupinnan takana on.

völjari kirjoitti:

No, liimahirttä ei tutkimuksissa mainittu, joten siihen osaan ei voi ottaa kantaa.

Puuinfon sivulla olevan tutkimuksen ydintavoite näyttää olleen suunnittelijoille tarkoitettujen välineiden ja normien luominen. Siinä mielessä tutkimus on ollut osin laadullinen, on selvitetty niiden käsitteiden joukkoa, jota tulee ottaa huomioon (ja jota voidaan mitata eli kvantisoida). Kokeita oli tehty paljon ja niistä on kerätty ilmeisen paljon dataa, jota tässä oli vain tiivistettynä. Minulla ei ole pohjatietoja fysiikasta, joten en pysty arvioimaan onko tehdyt koeasetelmat järkeviä (tilastollisen tutkimuksen näkökulmasta tuossa on kelvollista dataa, mutta jos lähtökohta on väärä siitä ei informaatiota / tietämystä lisätä).

Noin perusymmärrykseni tasolla näyttäisi siltä, että puupinta on tärkein tekijä, ei niinkään mitä siellä puupinnan takana on.

...että luit puolestani tuon. Minä väsyn aina lukemaan siinä kohtaa kun alkusivuilta ilmenee, että kirjoittaja on Erkki Kokko.

Ei mitään Erkki Kokkoa vastaan, mutta itse ei jaksa hänen juttujaan lukea, niissä kun aina käydään läpi samat vanhat jutut alussa: aistinvarainen ilmanlaatu ja niin edelleen...

Vinkkinä Erkille: laittaisitko jatkossa sisällysluetteloon vaakaviivan siihen kohtaan, jossa vanhan siteeraaminen muuttuu ennen lukemattomaksi... saattaisi luennoillasi muutaman kerran nukkuneet... eikun istuneet... osata lukea vain sen loppuosan ;-D

molemmat asiat. kirjoitti:

"-Runko-

Esimerkiksi 230mm hirrestä, mutta muista, että hengittävyyttä ei saa katkaista, joten lamelli-hirressä liimasauman on oltava vaakasuorassa hirren päästä katsottuna! Hirttä ei pinnoiteta mitenkään kummaltakaan puolelta hengittävyyden säilyttämiseksi.

Mikäli haluat pinnoittaa hirsitalon, niin laita pystykoolaus 1"x 2", tai 2"x 2" lankku, jonka päälle voit asentaa pinnoitettavan verhouksen, mutta muista että hirsiseinä painuu(=pitää painua!) ajankuluessa, joka on huomioitava!"

...vakuuta täysin tuo liimasaumojen vaakasuoruusargumentaatio. Se haisee ho... ...eikun erään hirsitalomerkin markkinointitekstiltä.

Sinällään mielenkiintoinen keksintö laittaa lamellit vaakaan, pääsee eroon muutamista lamellihirren perusongelmista, voi ilmeisesti käyttää huonompaa raaka-ainetta, mutta toisaalta joutuu luopumaan perinteisistä sydänpuun kuvioista ja pintaominaisuuksisata. Pelkästään se, ettei ole kovin voimakkaasti yleistynyt viittaa käyttökelpoisuuden heikkouksiin - jos olis fikukin idea, tuskin isot hirsitoimittajat jättäisivät koskematta (ainakaan kun viimeeksi selvitin, ei vaakalamellia saanut kuin yhdeltä valtakunnalliselta toimittajalta).

Rauno Kangas kirjoitti:

...että luit puolestani tuon. Minä väsyn aina lukemaan siinä kohtaa kun alkusivuilta ilmenee, että kirjoittaja on Erkki Kokko.

Ei mitään Erkki Kokkoa vastaan, mutta itse ei jaksa hänen juttujaan lukea, niissä kun aina käydään läpi samat vanhat jutut alussa: aistinvarainen ilmanlaatu ja niin edelleen...

Vinkkinä Erkille: laittaisitko jatkossa sisällysluetteloon vaakaviivan siihen kohtaan, jossa vanhan siteeraaminen muuttuu ennen lukemattomaksi... saattaisi luennoillasi muutaman kerran nukkuneet... eikun istuneet... osata lukea vain sen loppuosan ;-D

näyttää julkaisseen kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla, joten en uskolla hänen asiantuntemustaan epäillä. En pysty hänen vieraskielisiä papereitaan lukemaan. Tosin, tosiaankin, siinä Puuninfon artikkelissa ei ollut kelvollista yhteenvetoa tai johtopäätösosaa, josta olisi tiiviisti voinut sanoa mikä tutkimuksen tulema oli. Olen antanut itseni ymmärtää, että sellainen kelvolliseen tieteelliseen esittämiseen pitää kuulua! Tässä http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1946.pdf Kokon raportissa johtopäätökset on jo rajatummat.

Rauno Kangas kirjoitti:

...vakuuta täysin tuo liimasaumojen vaakasuoruusargumentaatio. Se haisee ho... ...eikun erään hirsitalomerkin markkinointitekstiltä.

Sinällään mielenkiintoinen keksintö laittaa lamellit vaakaan, pääsee eroon muutamista lamellihirren perusongelmista, voi ilmeisesti käyttää huonompaa raaka-ainetta, mutta toisaalta joutuu luopumaan perinteisistä sydänpuun kuvioista ja pintaominaisuuksisata. Pelkästään se, ettei ole kovin voimakkaasti yleistynyt viittaa käyttökelpoisuuden heikkouksiin - jos olis fikukin idea, tuskin isot hirsitoimittajat jättäisivät koskematta (ainakaan kun viimeeksi selvitin, ei vaakalamellia saanut kuin yhdeltä valtakunnalliselta toimittajalta).

Mietin ankarasti sitä liimahirren pystysaumakysymystä ja minun (vajavainen) kokemukseni ja näkemykseni sanoisi niin, että ei se ratkaise kaikkea. Jokaisen varvin välissä on sauma tiivisteineen ja tästä tiivisteestä huolimatta (tai jopa sen ansiosta) kosteutta siirtyy pystyliimauksen puoliskojen välillä.

Eikös nykyään ole myös "hirsiä" joissa on pystylamellit ulommaisina (sydämet ulos) ja keskellä vaakalamellit?

völjari kirjoitti:

näyttää julkaisseen kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla, joten en uskolla hänen asiantuntemustaan epäillä. En pysty hänen vieraskielisiä papereitaan lukemaan. Tosin, tosiaankin, siinä Puuninfon artikkelissa ei ollut kelvollista yhteenvetoa tai johtopäätösosaa, josta olisi tiiviisti voinut sanoa mikä tutkimuksen tulema oli. Olen antanut itseni ymmärtää, että sellainen kelvolliseen tieteelliseen esittämiseen pitää kuulua! Tässä http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1946.pdf Kokon raportissa johtopäätökset on jo rajatummat.

...hänen päevyyttään tai asiaan paneutumistaan kyseenalaista. Koko lienee aktiivisin heppu sellututkimuksen alalla - ja siksipä hänen esitelmiään joutuu kuuntelemaan aika ajoin, kun sellueristefirmat vuoron päältä kutsuvat häntä kuulemaan. Lähinnä koin rasitteena samojen juttujen toistumisen.

Tämä viimeisin tuli selattua läpi ja päätelmät jopa tarkemmin tavattua - ihan asiallinen juttu.

völjari kirjoitti:

Mietin ankarasti sitä liimahirren pystysaumakysymystä ja minun (vajavainen) kokemukseni ja näkemykseni sanoisi niin, että ei se ratkaise kaikkea. Jokaisen varvin välissä on sauma tiivisteineen ja tästä tiivisteestä huolimatta (tai jopa sen ansiosta) kosteutta siirtyy pystyliimauksen puoliskojen välillä.

Eikös nykyään ole myös "hirsiä" joissa on pystylamellit ulommaisina (sydämet ulos) ja keskellä vaakalamellit?

...juttuja selaillessa tuli mieleen, että vuorokautisen kosteusvaihtelun tasaaminen ei niin paljolti olisi kiinni höyrynsuluttomuudesta, mutta parempi tulos kuitenkin olisi ilman ylimääräisiä kalvoja.

Mitä taas tulee noihin lamelleihin, vaakalamellit on vielä kohtuullisen harvinaisia. Tällä hetkellä on tarjolla lähinnä kolmesta 75*225:sta ja kuudesta 75*150:stä tehtyjä - varmaan 80 % kaikista - ja tuo kolmen kappaleen hirsikin harvemmin tehdään keskimmäinen muutsra, koskapa tuo aihio kun lajitellaan ja huonoin kolmannes tungetaan sinne välikerrokseen - ei erityisemmin kaipaa muita dimenssioita.

völjari kirjoitti:

Tämä oli minun ensimmäinen ajatus. Onko siinä riittävä perusjoukko edes tutkia, miten homma toimii ...

mukaan näitä on tehty satoja vuosia.

teon alla ja perus-ohjeiden kirjoitti:

mukaan näitä on tehty satoja vuosia.

Pelkkä nettihörhö, joka asuu esikaupunkialueella kerrostalolähiössä ja yön yksinäisinä tunteina haaveilee vielä joskus rakentavansa...