Järjestelmäkameroiden eniten puhutut ominaisuudet ovat
a) kuvanlaatu
b) optiikan laaja valikoima
Kumpikaan näistä ei tarjoa harrastelijalle mitään sellaista, jota ei pystyisi nykypokkarilla korvaamaan.
Harrastelija haluaa järkkärin seuraavista alitajuisista syistä:
a) pokkarien huono maine, joka juontaa juurensa filmiaikaan
b) järkkäri on iso
c) järkkäri pitää kivaa ääntä
d) kuviin saadaan tarvittaessa hieno, ohut syvyysterävyys isoilla aukoilla (näyttää ammattimaiselta)
e) sisäänpääsy "merkkiklubiin", lahkoon, kullakin merkillä omanlaisensa
f) järkkäri näyttää maskuliiniselta mainoksissa
a) kuvanlaatu
b) optiikan laaja valikoima
Kumpikaan näistä ei tarjoa harrastelijalle mitään sellaista, jota ei pystyisi nykypokkarilla korvaamaan.
Harrastelija haluaa järkkärin seuraavista alitajuisista syistä:
a) pokkarien huono maine, joka juontaa juurensa filmiaikaan
b) järkkäri on iso
c) järkkäri pitää kivaa ääntä
d) kuviin saadaan tarvittaessa hieno, ohut syvyysterävyys isoilla aukoilla (näyttää ammattimaiselta)
e) sisäänpääsy "merkkiklubiin", lahkoon, kullakin merkillä omanlaisensa
f) järkkäri näyttää maskuliiniselta mainoksissa
Vastaukset 44
Vanhimmat
Järkkärissä yksi painava tekijä on kameran, nopeus; ergonomia ja objektiivien vaihdettavuus. Periaatteessa hyvällä pokkarilla saa moneen tarpeeseen riittävän hyviä kuvia - A4 tai A3 tulosteen syntyvät helposti.
Kalliimmat pokkari maksavat enemmän kun halvat perusjärkkärit, joten hintojen ero hämärtyy. Kuljetettavuus/ominaisuudet/kuvan laatu, tässä hyvä pokkari pesee järkkärit 6:0.
Loppu on teinilätinää joka tuskin alan tuntevaa harrastajaa hetkauttaa. Jokainen valitsee välineet tarpeisiinsa/kukkarolleen sopivasta merkistä tai malleista - merkillä ei ole väliä.
Olen jonkun verran lueskellut näitä kirjoituksia täällä. Olen samaa mieltä siinä, että varmasti yli 90 %:lle riittäisi kohtuullisen laadukas pokkari vaikka miten hyvin. Harva teettää edes noita A3-kokoisia suurennoksia otoksistaan, laadukkaan 10-kuvan lomareissusta saa satasen pokkarillakin. Kameran tai muistikortin nopeudella ei ole mitään merkitystä edes ammattilaiselle muuta kuin harvoissa tapauksissa.
Kun harrastus näyttää olevan sillä tasolla, että kuvataan 1000 laukausta kuukaudessa, niin voi melkein arvata, että varsinaiseen valokuvaukseen ei ole perehdytty pätkääkään. Yritetään valtavasta massasta, etten sanoisi mössöstä, sitten epätoivoisesti katsella, missä ruudussa se aamu-usva on kaikkein idyllisimmillään.
Aika lapselliselta kuulostaa, lopeta valokuvaus jos et osaa tuon kypsemmin ajatella.
Mielestäni järkkärin pokkarin kennoa isomman kennon pienempi lämpökohina on myös merkittävä tekijä hämärässä kuvattaessa.
Järkkäri tarjoaa myös paremman jatkuvuuden kuin jatkuvasti elävä pokkarimallisto. Pokkarit ovat kertakäyttösälää, järkkäri kestokulutushyödyke.
Olisi kiva saada tilastoja vaikkapa Rajalalta siitä, miten usein pokkareita ja järkkäreitä vaihdetaan.
Kestävyydeltään pokkarit ovat samaa luokkaa kuin järkkärit. Luulenpa, että pokkari-ihmiset vaihtavat harvemmin.
Veikkaan että harvalla pokkarilla kuvataan yli 10000 kuvaa vuodessa.
Tämä on kuitenkin varsin tavallinen kuvausmäärä järkkärillä. Haarukka on tosin todella iso, jotkut kuvaa 1500 vuodessa ja toiset 50000. Tuohon jälkimmäiseen ei taida pokkarilla edes päästä. Taitaa osien kestävyys loppua jo ennen?
Mitättömän pienet, metalliset lehtisulkimet kestävät varmasti miljoonia otoksia. Pokkarista saattaa hajota esim. optiikan moottorit, mutta toisaalta: osat ovat paljon pienempiä, joten ne kestänevät kauemmin kuin järkkärioptiikan tarkennusmoottorit (hajoavat muutaman kymmenen tuhannen otoksen jälkeen). Aivan tavallinenkin objektiivi maksaa moninkertaisesti peruspokkariin verrattuna.
Perusjärkkärien suljin hajoaa yleensä 10 000 - 50 000 välillä. Takuu korjaa iästä riippuen.
Luin muuten kerran Dpreviewin sivuilta eräästä tytöstä, jolla sattui olemaan rahaa ja joka osti itselleen Nikonin ammattilaiskameran (7000 euroa). Hän otti koirastaan niin paljon kuvia päivittäin, että kulutti vuodessa pari-kolme suljinta. Kaiken kaikkiaan kuvia oli kertyi koirasta yli miljoona.
No, kuinkahan moni pokkari edes toimii tuon 50000 laukausta?
Lamellisulkimet pikeentyvät (kuten filmiaikana) kompaktikameroissa.
Järkkäreitä on monenlaisia, ei kait nykyisin sulkimen kesto niissä ole enää ongelma. Alkuaikana halvemmissa Canoneissa oli kyllä ongelmia.
Järkkärin sulkimesta, Nikonin F5:n sulkimella tiedetään kuvatun yli miljoona valotusta ilman ongelmia.
Mutta kuten toisaalla kirjoitin niin jokainen tietysti valkkaa omien tarpeiden mukaan. Aika tarpeetonta arvostella muiden valintoja, mielestäni.
"Luin muuten kerran Dpreviewin sivuilta eräästä tytöstä, jolla sattui olemaan rahaa ja joka osti itselleen Nikonin ammattilaiskameran (7000 euroa). Hän otti koirastaan niin paljon kuvia päivittäin, että kulutti vuodessa pari-kolme suljinta. Kaiken kaikkiaan kuvia oli kertyi koirasta yli miljoona. "
Tuohon hintaan ei Nikonilla ole ikinä ollut kuin D3X jota on ollut myynnissä pari kuukautta. Pari kuukautta on reilu 5 miljoonaa sekuntia, eli kuva olisi pitänyt ottaa joka viides sekunti yötä päivää.
Ei ihan uskottava juttu. Laitatko linkin keskusteluun, olisi mukavaa lukaista, kijroittelen välillä sillekkin foorumille.
Kerran tuon tarinan googlettamalla sattumalta löysin, mutten enää.
Voi hyvin olla urbaani legenda. Ja kun päälle lisätään omat lapinlisäni, niin eipä se kovin varma tieto voi olla.
Äsken löysin Nikonin D2H-keskustelun, jossa ihmiset etsivät suljinennätyksiä. Paras oli 1,3 miljoonaa.
Netistä löytyy sulkimien kestoista monenlaisia tietoja. Toisilla hajoaa kymmenen tuhannen jälkeen, mutta tavallinen Canonin 300D:kin saattaa kestää hyvinkin 300 000 laukausta.
Eräs väitti suljintilastoissa, että hänen Canoninsa (40D) toimii vielä 2,6 miljoonan laukauksen jälkeen...
Miten näkee kokonaislaukaisumäärän?
Paitsi huollossa.
Itse en ole moista ominaisuutta mistään kamerasta löytänyt, vaikka olen ladannut kaikki mainostetut exifviewerit.
Kuvalaskurikin pyörähtää ympäri kymmenessä tuhannessa.
Aikoinaan väittivät, että Canon 10D kesti keskimäärin 15 000 laukausta!
Hajonta on todella suurta. Eräs halpa Nikon hajosi testissä melkein ensilaukauksella.
Toisaalta hyvä yksilö ja puhtaissa tiloissa käytetty voi kestää todella pitkäänkin.
Onhan noita eroja.
Tärkein ero on ergonomia.
- Kunnon etsimestä näet mitä kuvaat.
- Toimintakytkimet ovat riittävän helposti käytettävissä vaikka hanskat kädessa.
- Kamera laukeaa kun haluat. Aina ilman mitään esivalmisteluja.
- tomintojen täsmällisyys ja nopeus.
Kuvanlaadusta,
- parhaat pokkarit ovat kuvanlaadullisesti hyviä kuvattaessa helpoissa olosuhteissa. Hämärässä, liikkuvaa kohdetta kuvattaessa yms alkaa järjestelmän paremmuus tulla esiin.
- Salamajärjestelmä
- Kapea syvätervävyys haluttaessa
- Tarkentaa juuri sinne minne haluat, tosin tässä tarvitsee ihan oikeasti hallita välineet. Ja vielä näkeekin mikä on terävää ja mikä ei (jos näkee)
Joillekkin tärkeitä ovat sarjakuvausnopeus ja puskurin pituus etc.
Jokainen tietysti ostaa omiin tarpeisiinsa sopivan pelin. On minulla pokkarikin, lojuu vain liki käyttämättömänä kun mieluummin yleensä silti otan järjestelmän mukaan.
Nuo mainitsemasi kohdat a,b,c,e,f, ovat vain kuvitelmaa. Ei kait niiden takia kukaan rahojaan järkkäriin laita, eihän?
Noistahan minunkin piti kirjoittaa, mutta siinähän se on jo sanottuna.
Toki tässä pitäisi ottaa huomioon myös, että pokkareitakin on monenlaisia, eikä niitä välttämättä voi käsitellä yhtenä ryhmänä. Esimerkiksi kaikissa ei ole edes optista tähtäintä ja toisissa on. Yksi hyvän pokkarin hyvä ominaisuus hyviin olosuhteisiin on sen äänettömyys kuvatessa.
sillä pokkarilla.Jos rupeaa kiinnostamaan miksi suuresta osasta kuviasta ei tule ihan sellaisia kun ajattelit,niin tutki valokuvauksen perusteita kunnolla.Jos et vieläkään saa pokkarillasi haluamaasi kuvaa tiettyjen ominaisuuksien puuttuessa,siirry järjestelmään.Jos taas olet tyytyväinen pokkarin epätasaiseen laatuun,niin asiahan on sillä selvä, mutta älä tule väittelemään asiasta, josta sinulla ei ole hajuakaan.
Tarkoitus oli herätellä itse kunkin perimmäisiä syitä. Tähän asti näyttää onnistuneen.
Ei kukaan kameroista oikeasti ymmärtävä kysy tuollaista asiaa ja vielä väitä että pokkari korvaa järkkärin. Pokkarilla ei ole pienintäkään saumaa pärjätä järkkärille kuvanlaadussa. Ehkä aloittelijalle saattaa se satasen pokkari tuntua maailman parhaimmalta kameralta, kun ei ole valokuvausta pahemmin harrastanut, mutta kun alkaa kuvata muutakin kuin maisemia kirkkaassa auringonpaisteessa, huomaa ettei sillä pokkarilla saa mitään kelvollista aikaiseksi. Hidas tarkennus, huono valovoima, ja kohina suuremmilla herkkyyksillä saa innostuksen nopeasti lopahtamaan.
Jos joku edelleen väittää että pokkari pärjää järkkärille niin lähdetään vaikka ensi yönä kuvaamaan eläimiä metsään. Verrataan aamulla otoksia, ja pokkarimies saa kertoa mielipiteensä asiasta uudelleen. Ensi juhannuksena on siskon häät. Pokkarimies voi tulla vierailevana tähtenä kuvaamaan häitä kirkkoon, verrataan häiden jälkeen tuloksia. Jos pokkari pärjää edes lähimainkaan noissa tilanteissa järkkärille, lupaan vaihtaa järkkärikalustoni pokkariin. Ostan tilalle vaikka satasen pokkarin ja laitan loput noin 3500 euroa pankkiin talteen.
Tarvitseeko niitä eläimiä kuvata yöllä metsässä, kun päivälläkin voi? Otsalampun kanssa valaisten saa sitäpaitsi pöllöistä ihan jänniä kuvia pokkarillakin. Haluaisin nähdä sen, joka kuvaa talviyönä eläimiä yöllä ilman lisävalaistusta huipputuloksin.
En ole kiinnostunut kenenkään siskon häistä.
Ainainen leimaaminen trolleiksi tai provoiksi on sitä internetin konsensusta. Jotkut eivät suostu keskustelemaan laisinkaan ilman valmiita ennakkoasetelmia.
Tarvitseeko niitä eläimiä kuvata metsässä, kun studiossakin voi? Kunnollisilla studiosalamoilla, heijastimilla ja sateenvarjoilla valaisten saa mistä vain ihan jänniä kuvia studiossakin.
En ole kuvannut eläimiä studiossa, joten en osaa sanoa yhtä varmasti kuin sinä.
Olisit voinut asiallisesti kommentoida edellistä vastausta.
Niin, ja studiossa muuten kuvataan poikkeuksetta järkkäreillä...
Tais olla huulenheitto/trollaus toi kommentti?
Useinko olet nähnyt kuvaajan taluttavan karhua studioon?? sen takia ne niitä valovoimasia isoja telejä pitääkin siellä metsässä mukana, että saa kepeän nuijanukutuksen aikaiseksi ja elukan aisoihin... sitten voi studiossa ottaa kaverikuvan kontiosta ja ilveksestä ihan perus 50mm:llä.
Nokkahuilulla kun suhautat oikeat sävelet, niin varmasti lähtee kauris emo vasoineen autosi takapenkille ja studiolle ottamaan parit pönökuvat.
On joitakin eläimiä jotka ei liiku päivällä. Ja mitä tuohon siskon häihin tulee, niin kiitän ettet tule sinne heilumaan sillä pokkarilla, ja varmasti sukulaisesikin kiittää jos et mene mitään perhetapahtumia pilaamaan. En ole nähnyt yhtään pokkarilla otettua hyvää hääkuvaa. Jos sellainen jollakin löytyy niin olis kiva nähdä. Taitaa olla yhtä harvinainen kuin levytanko teekkarilla.
Pöllöt eivät tosiaan liiku päivisin. Sen vuoksi ne mainitsinkin. (Paitsi että jotkut liikkuvat.) Meni tuo "opetuksellinen anti" tuosta isällisestä viestistäsi hukkaan muutenkin, elukoita olen nähnyt ja tiedän niiden tavat.
Jos jostain ihmeen syystä suostuisin edes omien sukulaisteni häitä kuvaamaan, ottaisin sinne järkkärin. Ja primen tai kolme. Muutenhan järkkärillä ei sielläkään tee mitään.
Mutta spekulointia kaikki tyynni, hyvä jos itse jaksaisin raahautua moisiin tilaisuuksiin (puhun nyt häistä ylipäätään ja kaikista muistakin jonninjotavista ihmisten kekkereistä). Joten en myöskään tarvitse katu-uskottavaa kameraa kaulaani häihin mennessäni.
...vaikka tässä vänkäänkin pokkareitten puolesta, niin kyllä välillä ottavat pannuun molemmat vempaimet.
Joskus on tehnyt mieli koristella metsässä väännetty aamutarvekasa 1D mk III:lla. Eipähän olisi moinen tekninen sälä häiritsemässä metsittymistäni.
En minäkään välitä perhejuhlista, enkä suostuisi kameraa sellaiseen ottamaan ilmaiseksi. Tähän asti homma on toiminut että etukäteen sovitaan hinta ja mitä sillä saa. Jos haluaa halvat kuvat, otan suoraan jpg:nä ja poltan ne sellaisenaan cd:le. Vähän kalliimmalla kuvaan rawina ja teen sitten tarvittavat säädöt ennen kuin poltan cd:lle. Jos haluavat kuvat ilmaiseksi niin tuokoot vaikka pokkarin sinne niin voin kuvata sillä.
Minusta järkkäreissä ei ole mitään katu-uskottavuutta nykyään. Niitä roikkuu sellaistenkin kaulassa jotka ei edes tiedä mitä tarkoittaa aukonsäätö, eivätkä osaa ottaa kuvia kuin sillä vihreällä automaattiohjelmalla, tiedän nimittäin sellaisiakin lähipiirissä.
Jos haluaisin lähteä katu-uskottavuutta hakemaan kadulta, kaivan laakafilmikameran vaatehuoneen nurkasta ja kuvaan sillä. Tällä palstalla korkeintaan yksi tuhannesta kävijästä edes tietää kuinka sellainen kamera pystytetään, laitetaan filmi paikoilleen ja pois, rikkomatta kameraa, ja saadaan kuvakin siinä välissä onnistumaan. Minusta katu-uskottavuutta lisää se kun osaa asiat, ei se että kaulassa roikkuu valtavirtamerkin uusin muotivillitys.
Yökuvaus antaa aivan oman säväyksensä luonto- ja maisemakuviin erilaisine valaistusolosuhteineen ym. Sellaisia ei missään Photoshopissa luoda (ainakaan kovin helposti, ja se olisi sitten jo manipulaatio eikä aito valokuva).
Toinen yökuvauksen alue on tähtikuvaus, jota harvemmin pystyy päivällä harjoittamaan (ellei nyt jotain Aurinkoa tai Kuuta oteta huomioon). Onhan siihenkin omat erityiskameransa, mutta niiden hinnat ovat sen verran korkealla, että järkkäri on erinomainen vaihtoehto.
Pokkari määrää sinä et. Pokkari on siis sinun herrasi, etkä sinä sen.
Löytyy halpoja pokkareita, joissa on manuaalisäädöt. Jos sen tapaisesta hallitsemisesta siis puhutaan.
Et ymmärtänyt asiaa oikein.
Säädettävänkin pokkarin hallintamahdollisuudet on rajalliset.
Pokkareissa on paljon harvemmin nk. kuumia pikseleitä kuin järkkäreissä. Järkkärin kun laittaa valottamaan kokeeksi puolen minuutin ajan tähtiä, niin johan on ruutu täynnä punaisia täpliä tähtien seassa.
Tämä on CMOS-kennojen ominaisuus. Toisaalta, pokkarit kohisevat suuremmilla arvoilla paljon enemmän. Kuitenkin, jos 70-luvun filmijärkkäristille olisi esitellyt nykyisten pokkareiden ISO 800-kohinaa, he olisivat ihastuneet saman tien.
Ainakaan minun järkkärissä ei näy pilkkuja edes parinkymmenen minuutin valotuksella. Mutta niissäkin on eroja, järkkäreissä ja Järkkäreissä.
Ihan vain mielenkiinnosta tässä sivussa kysäisisin, että minkä merkkinen vempain sinulla on?
Itse en ainakaan Canonilla ole vielä törmännyt punapilkuttomaan kennoon. Niitä löytyy aina kun etsii. Sama tilanne on esim. Nikonin D80 -mallissa.
Sitä on testattukin kymmenen minuutin valotuksilla, jolloin puolet ruudusta täyttyy "amp noisella", sellaisella purppuralla mössöllä.
Yleensä en kameramerkkejä mainosta mutta kamerani on Nikon D60. Pitkiä valotuksia olen käyttänyt vain ulkona kylmässä. Sitä en tiedä kuinka pilkullista sillä tulee kesällä tai lämpimässä pitkillä valotuksilla kun se on viime syksynä ostettu, mutta ainakin tänä talvena otetut kuvat on virheettömiä.
Sen ainakin tiedän että Canon 350d tekee pitkillä valotuksilla melkoista ilotulitusta.
En muista nähneeni yhtään pokkaria josta löytyy 15mm vastaava laajakulma, jos ei lasketa niitä piirtoa huonontavia lisäkkeitä. Lintukuvaajille löytyy sellaisia valovoimaisia telejä joista superzoomilaiset saa nähdä märkiä unia, turhaan.
Makrokuvauksessa järkkäriin on helppo laittaa loitot. Pokkarissa pitää ruuvata lähilinssejä, joiden piirto on vähän niin ja näin.
Manuaalitarkennus on pokkareissa todella mauton vitsi. Siksi se on jätetty joistakin pokkareista kokonaan pois.
Yhdessä asiassa pokkari on aivan huippu. Sillä saa suuremmilla herkkyyksillä sellaista kohinaa ettei järkkärillä saa kuin photosopilla jälkikäteen lisäämällä.
Lyhyt syväterävyys on tietyissä kuvissa ehdoton juttu. Ehkä se sinusta saattaa tuntua turhalta mutta minusta taas sellaiset potretti- ja makrokuvat, joissa on syväterävyyttä täältä helvettiin ja takaisin, on todella vastenmielistä katsottavaa.
Järkkärillä saa sellaisen kuvan kuin kuvaaja itse haluaa, pokkarilla sellaisen kuin sen ominaisuudet sallii.
Kannata lisätä.
Pokkari ja järjestelmä on niin erilaiset, ettei niistä kannattaisi samana päivänä puhuakaan.
Äärettömään otetut maisemakuvat näyttää kummallakin samalta, mutta siinä se yhteisyys melkein sitten onkin.
Järjestelmissäkin on eroa. Erikokoisella kennolla tai filmillä varustetut antaa erilaisen tuloksen.
Järjestelmän yksi erikoisuus on myös taipuvat ja siirtyvät objektiivit, joilla voidaan korjata perspektiiviä ja sätää terävyysalueen suuntaa.
Palkki on tietysti tuohon paras, mutta muuten kömpelö.
Vanhoissa valokuvakirjoissa kerrotaan, että eräs linssivirheistä on tarkennuspisteen ympärillä olevan alueen epäterävä kuva. Kun virhettä on kohta katsottu 200 vuotta, siitä on tullut ominaisuus, monelle jopa tärkeä ominaisuus. Pokkareissa tämä linssivirhe on paljon vähäisempi.
Elämäni Kamera on ilman muuta UZi. Olin aloittanut 40 vuotta aikaisemmin laatikkokameralla ja kuvannut pääosan elämästä järjestelmäkameralla (laiskasti). Ennen UZia oli 3 tai 4 digikameraa. UZi oli kamera, jossa tuntui olevan kaikki mitä kameralta saattoi toivoa: kuvanvakaaja, 38-380 kino-mm zoomi (minulla ei ollut aikaisemmin edes 200 mm linssiä), kuvaaminen ei maksanut mitään ja kortille mahtui 5 rullaa, käytössä oli kolme herkkyyttä (ISO 100-400), 2 Mpikseliä oli vähän 3 Mpikselin aikana, mutta se tuntui riittävän kaikkeen. Kamera oli hyvä makrokuvissa, siinä oli kohtuullinen laajakulma ja valtava zoomi. Pitkän zoomin ansiosta sillä onnistui perhosten kuvaaminen ja sai kapean terävyysalueen. En ole koskaan aikaisemmin enkä sen kesän jälkeen kuvannut niin paljoa.
Kun katson Uzilla otettuja kuvia, en ne minusta näytä huonoilta. Minulla oli kameraan ulkoinen salama, joka telineellä siirrettiin varsin kauas linssistä ja siksi salamalla otetuista kuvista on turha etsiä punaisia silmiä. Uzilla jaksoin leikkiä eri suodattimilla, lähteä aamulla kolmelta kuvamaan auringonnousua, sumua...
Nykyään käytän lähes yksinomaan järkkäriä. Suurin syy on mahdollisuus kuvata sisällä ilman salamaa ja pienempi kohina. Järkkäri toi ultrazoomin (7-14 eli kinokulmassa 14-28 mm), jonka ansiosta vähän aikaa maailma näytti erilaiselta. Varmasti elämä loppuu ennen kuin oppisi kaiken mitä pokkarilla voi tehdä.
Pokkari on paras ratkaisu, jos ei halua kuljettaa painavaa kameraa, haluaa monipuolisen kameran pienellä rahalla, ei halua herättää huomiota, ei kuvaa sisällä eikä tarvitse kunnollista sääsuojausta. Jos rahaa on vähän, pokkarissa sama ominaisuus (jos se on saatavissa) on yleensä halvempi ja huonompi.
Supezoomillakin onnistuus "sumea tausta", vaikka kennon koko on pieni.
Kompakteilla onnistuu koko kuvan sumentaminen jopa ihan vahingossakin.
Järkkäreillä onnistuu myös laajakulmaisella.
- Objektiivien vaihto mahdollisuus
- hyvä tukeva kuvausote
- lievä pöly ja sääsuojaus
- kuvausergonomia (säädöt nappien ei valikon takana)
- kenno (pieni pikselitiheys vs pokkarit)
- vähäinen laukaisuviive
- etsin
Hyvällä pokkarilla saa varmasti kelpo kuvia ja sillä saattaa olla jopa ihan mukava kuvata, mutta en pysty kuvittelemaan että itse kuvaisin enää pokkarilla koska järkkärin edut vaativassa käytössä ovat kiistattomat.
Itsellä käytössä Nikon D200
.... listaan akkukeston. Ymmärrän ettet sitä ajatellut kun sinulla on D200;-), mutta senkin akkukesto pesee järkiään pokkareiden akkukestot. Itselläni oli aikaisemmin D70 ja siinä ei meinannut saada akkua loppumaan millään. Taisi olla jotain 1200 -1300 laakia ja kun meikäläinen kuvaa keskimäärin 1000 kuvaa vuodessa ei akkua tarvinnut hyvin usein ladata.
Mitä järkeä on kuvata järkkärillä jos vuosikuvaus on 1000 kuvaa. Sen määrän minä helposti ylitän hyvänä kuvausviikkona. Niin ja kameranahan minulla on pokkari, mutta kunnon sellainen. Ja väitän kepittäväni todella suuren joukon järkkäreillä kuvaavia kuvien tasoa vertailtaessa.
nykyisesta alennustilasta!
Eli jos joku ennen digiaikaa kuvasi n.40 rullaa 24 kuvan filmiä vuodessa järjestelmäkameralla niin se oli hullun hommaa!?
Kuvien määrä siis päättää niiden arvon eikä laatu!?
Pokkarilla, varmasti hyvä on en toista väitä ja ei järkkäri yksistään tee hyvää kuvaa, kuvaaja tietty vaikuttaa. Jokaisella mieltymyksensä!
"Pokkari" hyvä moneen, hyvä/kevyt kuljettaa, jos tarttee jalustaa ei senkään iso tarvitse olla ja moneen saa ulkoisensalaman.
Järjestelmä osin hajoaa helpommin (tärähdys), on pölyongelmat ja kalliit huollot/korjaukset!
Pokkareissakin saa maksaa osin samasta kuin järkkäreissä!
Nämähän täydensivät toisiaan.
Aiheesta toiseen, mikä tahansa nykyrunko Tamron 70-300/4-5.6 verrokkina vaikka Panan fz-18 ym. vastaavat. Saakohan samoilla herkkyyksillä järkkärillä suljin nopeutta yhtään nopeammaksi kuin "superzoomeilla", koska valovoima kuitenkin noin heikko.
Mutta yksi juttu mihin toistaiseksi pystyy kunnolla vain järkkäri on noin 15mm polttoväli(->35mm suhteutettuna).
Itse tuskin tarvitsen pitkää polttoväliä ainakaan lähiaikoina ja vähän harmittaa kun ostin liian jämäkän kolmijalan! Voipahan käyttää vaikka teltan runkona?
... tietenkään mitään järkeä ole, mutta minä nyt vaan tykkään järkkärin kuvaustuntumasta ja se onkin ehkä tärkein syy tottumuksen lisäksi, miksi olen sen valinnut välineekseni.
Aktiivisimmillani kuvasin filmille parisenkymmentä rullaa vuodessa ja nykyisellään näyttää kuluvan tuommoinen reilu kymmenen rullaa vuodessa.
Mielestäni en kuvaa mitenkään erityisen vähän, mutta koitan koko ajan vähentää kuvien määrää. käytän enemmän aikaa kuvieni katseluun kuin niiden ottamiseen. Ihanteellisin tilanne olisi se, että saadakseni onnistuneen kuvan jostakin aiheesta, minun tarvitsisi ottaa vain yksi kuva. Jätän aktiivisesti kuvia ottamatta ja hyvänä viikkona saatan hyvinkin jättää tuhannen kuvaa ottamatta;-) Se johtuu siitä, että koitan aina perustella miksi otan kuvan ennen kuin painan suljinta. Vaikka kuvia ei tuhatmäärin tulisikaan, niin ajattelen kuvia ja kuvaamista ihan kaiken aikaa.
Kyllä sinä varmaan kepität minunkin kuvani laadussa ihan mennen tullen. en pidä itseäni minään kovin kaksisena kuvaajana. Olen itseasiassa tavannut valokuvausta harrastamattomia ihmisiä jotka ottavat niin loistavia kuvia etten kehtaa paljoa omiani esitellä. Enkä kyllä muutenkaan tykkää näyttää kuviani kenellekään. olen tosin viimeaikoina alkanut harkitsemaan josko jotakin nettigalleriaa alkaisin pitää kaikkein parhaista kuvistani, mutta aika iso kynnys siihen vielä on.