Minkäs teet? Kumpikin erittäin ujoja etenkin toistensa seurassa, molemmat kilttejä ja kauniita. Kumpikin on huono tekemään aloitteita. Kumpikin odottaa varmistusta siltä toiselta osapuolelta, että tykkäähän se musta, välittäähän se musta ja kumpikaan ei sitä varmistusta saa. Kädet tärisee, ääni värisee ja paniikkitila iskee: on helpompaa jättää leikki kesken, häipyä. Entiset pettymyksen ja hylätyksi tulemisen kokemukset nousevat pintaan. Ja silti ikävä on niin suuri, joka hetki on toinen ajatuksissa. Mutta joku rohkeampi tulee ja vie sen toisen mennessään. Joku joka omaa niitä kuuluisia viettelytaitoja. Mutta se joku tulee aina olemaan vain Se Joku sen yhden rinnalla. Ei se joku koskaan opi tuntemaan sinua samalla tavalla kuin se yksi tuntee. Ei se joku ole koskaan samanlainen ystävä kuin se yksi olisi. Se joku näkee vain kauniin kuoren, mutta se ei näe sisältöä: samalla tavalla kuin se yksi näkisi. Se joku näkee sinussa vain naisen tai miehen, mutta se yksi näkee sinussa niin paljon muuta.
Joku tietysti sanoo, että ottakaa itseänne niskasta kiinni-tehkää jotain. Totta, niinhän se pitäisikin tehdä. Halusin vain kirjoittaa palasen elämästäni tänne, kuulla onko muilla samanlaisia kokemuksia. Tiedän, mikä olisi järkevintä, tiedän mitä pitäisi tehdä, joten neuvoja en kaipaa. En myöskään kommentointia siitä, että oletko varma, että se yksi ajattelee samalla tavalla kuin minä. Haluan vain jakaa ajatuksia ujojen välisestä rakkaudesta, palasia siitä arkisesta pelosta, jonka takia kaksi ihmistä kärsii kommunikointiongelmista.
Nimimerkki: Henkilö, joka kykenisi olemaan miljoonienkin ihmisten edessä itsevarmana, mutta joka ei kykene olemaan samassa tilassa erään henkilön kanssa ilman hyperventilointia tai pyörtymistä tai muita mahdollisia oireita. Joka tosipaikan tulleen syytää vain typeriä sammakoita suustaan.
Joku tietysti sanoo, että ottakaa itseänne niskasta kiinni-tehkää jotain. Totta, niinhän se pitäisikin tehdä. Halusin vain kirjoittaa palasen elämästäni tänne, kuulla onko muilla samanlaisia kokemuksia. Tiedän, mikä olisi järkevintä, tiedän mitä pitäisi tehdä, joten neuvoja en kaipaa. En myöskään kommentointia siitä, että oletko varma, että se yksi ajattelee samalla tavalla kuin minä. Haluan vain jakaa ajatuksia ujojen välisestä rakkaudesta, palasia siitä arkisesta pelosta, jonka takia kaksi ihmistä kärsii kommunikointiongelmista.
Nimimerkki: Henkilö, joka kykenisi olemaan miljoonienkin ihmisten edessä itsevarmana, mutta joka ei kykene olemaan samassa tilassa erään henkilön kanssa ilman hyperventilointia tai pyörtymistä tai muita mahdollisia oireita. Joka tosipaikan tulleen syytää vain typeriä sammakoita suustaan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
tää.On.
Mä olen tuijotellut yhtä kaunista vaaleaa naista salilla.Ja mä tiedän hänen olevan jollain tasolla kiinnostunut minusta.
Minä olen vähemmän ujo kuin hän.Mutta hän ei tee lähestymistä mitenkään helpoksi.
On tullut yritettyä.(asiallisesti)
nyt pääsin juttelemaan!!!!!
ihan hiljaa sen toisen kanssa ja katsella silmiin ihan rauhassa. Kyllä se siitä lähtis.. Parin tunnin sisällä...
ajateltu ..:)
vetoavaa tekstiä.. saa kyllä miettimään..
Mitä paskanjauhantaa koko aloitus. Ei kuuule kukaan vaan ole niin tahdoton aasi, että vois mennä ja vetäistä lenkin kaulaan, että sä nyt alat jotain muuta, jos se toinen ei ITSE suostu mielellään siihen hommaan mukaan.
Sellasta tyyppiä ei ole syntynytkään, joka ei osais kieltäytyä, jos ei todella tahtois alkaa styylaamaan jonkun kanssa, jos tosissaan olis kiinnostunut toisesta. Tekosyitä ja selityksiä ja vähättelyjä riittää, mut yksinkertaisesti sitä joko aletaan tai ei aleta, ja se on siinä sitten kenen kanssa ollaan, ei siinä sit enää ole mitään merkitystä haikailiko joku pienessä päässään jonnekin muualle, kun on omasta tahdosta ja halusta jo toisen kanssa.
Ketäänhän ei viedä väkisin. Eikä tulla viemään.
Ihan turhaa itsepetosta kuvitella, että ei joku sitä halunnut, sellasta nyt vaan ei tehdä vasten haluja.
vaan rauhallisia tilanteita. Tilaisuuksia olemiseen sen toisen kanssa. Järjestä niitä koska sinulla on kaikki mahdollisuus maailmassa tehdä niin.
sitä, että kun minusta se olisi vähän söpöäkin jos toisen kädet tärisisi ja niin edelleen. Se tuntuisi hassulta, että minun seurassa kävisi niin. Ja ehkä se toinenkaan ei pitäisi sitä, että minunkin kädet tärisisi niin kamalana asiana kuin päässä kuvittelen. Kysehän on siitä että ei itse hyväksy itseään ja omaa inhimillisyyttään. Etenkin kun haluaisi olla täydellinen sen ihmisen lähellä.
Ehkä sitä sitten pitäisi vaan ajatella vaikka vertaistukena, jos molemmat tärisee :)
Ihan samanlaisia tuntemuksia minulla siis. En usko, että tällaisen tilanteen hankaluutta ymmärtää koskaan kunnolla sellainen, joka ei ole mitään tämänkaltaista kokenut itse. Tällaisiin viesteihin tosiaan tulee niitä yksinkertaistavia vastauksia yleensä paljon.
Mutta se ainakin on positiivinen asia, että jos asian molemmat osapuolet kokevat samoin, niin ainakin tietävät jollain tasolla, että ei toinen pakene loukatakseen eikä toinen ole ilkeä ihminen. Asiat ovat vaan vaikeita. Vaikka tiedän myös, että niihin ajatuksiin on joskus vaikea luottaa, mutta kyllä sisällään ne tietää. Ainakin minä tiedän sen, että sillä rakastuksella on herkkä sydän, joka on tainnut saada pahoja kolhuja ja se pelkää että minä rikon sen sydämen kokonaan.
Minusta se on vaan niin koskettavaa ja kaunista, että vaikka sen sydän on saanut haavoja ja siihen on sattunut pahasti ja maailma on ehkä aika ajoin näyttänyt kylmän puolensa sille, niin se haluaa silti rakastaa ja tuntee lämpöisiä tunteita toisia kohtaan.
Ja vaikka se ei koskaan pystyisi olemaan lähempänä minua, niin rakkaus ja halu olla aina sen lähellä pysyvät silti sydämessä elämän loppuun asti.
juuri niin kuin omia ajatuksiani ja kuvasit tämänhetkisiä tunteitani erittäin hyvin, itkukin tuli... :)
Yllättävän vaikealtahan se tuntuu heittäytyä tunteidensa vietäväksi ja näyttää toiselle heikkoutensa... Ja sitten vielä pitäisi yrittää käsittää, että toinen ehkä kykenee rakastamaan sinua kaikista niistä heikkouksista huolimassa..!
miks tarvii olla näin herkkä möf. Itketkö sä joskus?
kaunis kirjotus. Kai tä on hyvää itkua sitten.
paljon kauniita sanoja ja ajattelemisen aiheisia asioita. Se on ihan totta, että siinä on jotain järjettömän kaunista kun huomaa, että sitä toistakin jännittää, että se ottaa asian niin tunteella ja tosissaan. Usein ihmiset eivät uskalla tuntea enää niin rajusti. Pitäisi olla järjettömän itsevarma, aina tilanne hallussa jne. Liekö tuo treffikulttuuri yms. tullut Yhdysvalloista. Luultavasti 50 vuotta sitten ne Veikko ja Hilma ujostelivat toisiaan paljonkin ja se oli silloin normaalia, odotettuakin. Koska se oli normaalia, sitä ei kuitenkaan tarvinnut hävetä. Nykyään me kai häpeämme sitä, että ihmiset näkevät, ettemme olekaan niin vahvoja kuin "pitäisi olla".
kirjoittanut.
niin hän siinä kävi.?
Kyynelet valuvat poskiapitkin kun lukee kirjoituksen jonka tuntee niin tutuksi. Niin paljon jäi sanomatta niin monta tunnetta jakamatta.
Aina kohdatessa elämä hymyilee sisällä ja suru silmät kostuu kyynelistä.-olet tärkeä hänelle