niin,elikkä kummasta olisi kannattavampi rakentaa?
ps. en tarvitse muita vaihtoehtoja.
ps. en tarvitse muita vaihtoehtoja.
HB EH-380 vs. Leca Design 380
jepulis
274332
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
...tarvikkeineen. Olen siinä käsityksessä, että Leca-designin tikasraudoitteet nostaa neliöhintaa - itse en ole tuota selvittänyt, mutta yksi muurari lyttäsi designia tuolla.
ratkaisuun, vaan tavalliset RUH-harkot.
Mikäli et itse ruiskuttele pystysaumoihin uretaania tai levittele vaakaan villasuikaleita, on yks hailee, kummalla harkolla apumiehesi sinua puijaavat jättämällä eristävimmät osat paljaaksi.
Ota Halvin Ratkaisu ja sen tarjouksen saat rautakaupasta. Erikoisteräkset ja lisäpiirteet tekevät ratkaisuista kalliin.
Kysy vertailun vuoksi myös sipo-tarjous. Harkkomenekki on pienempi, hukka olematon, koska jokaisen palasen voi hyödyntää ja vain joka 4. saumaan kutistumateräkset.
sinne minne ei aurinko paistele.
vai melooneja, kun näkyy noin kovasti raastavan.
Vertailulaskelmia on aina hyvä tehdä päätöksenteon tueksi mieluummin kuin moittia muita alatyylillä.
tossa hb:ssa olis parempi u-arvo 0,14-0,15,ku designissa 0,18.
vouhottako niistä u-arvoista. käytännössä talo vuotaa yläpohjasta, ellei ole kova yläpohja esim sipo.
pyytelin tarjoukset kivitoimittajilta (tai papu sipo) niin hinnat oli papusissa aika samoja oli tikakset tai ei.
mut mullakin ois sama ongelma eli kellari pitäs tehdä mut taloon tulee tiiliverhous jonka vois ulottaa alasasti. saahan sen tehtyä harkko eriste ratkaisullakin (ei siis eristeharkolla) mut miten tosiaan toi sipo soveltuis kun kellari on toisarvoista tilaa jossa ei asuinhuoneita.
...ollut mainintaa kellarista, mutta jos sellainen tulee, niin tietysti maanpaineosuudet tehdään RUH-380 harkosta noissa.
...juuri noita sipotaloja tullut tehtyä, mutta käsittääkseni sipotalojen kellarit tehdään yleisimmin tavallisista "papuharkoista" tms.
että alkuperäinen nimenomaan huomautti ettei tarvitse sipovinkkejä tähän ketjuun..
Mä luulen että tuo sun spammauksesi alkaa jo kääntyä itseään vastaan.
leviää. En myy mitään herkkuja eli en tyrkytäkään mitään, vaan ihmettelen henkilöiden intoa raksata kalliita taloja kehätien ulkopuolelle kokonaisuutta edes maistelematta.
Kehätien sisäpuolinen jengi ne kulut kuitenkin aikanaan kuittaa;-
yhteisellä asialla. Niinpä tietysti.
m.o.t.
"aivan sama kunhan siporexuskonto leviää"
täysin valjennut. Jos haet TTKK:n tekemän vertailun ok-talojen ilmanpitävyys yms testistä, oli oma taloni harrkotalojen paras ja se on Leca-Desing ilman mitään välivilloja yms. Huolella tehtynä kaikki on hyvää. Yläpohjaan kun on monesti viitattu, niin mulla on ontelolaatta. Em tutkimuksessa valuharkko ja betonielementtitalot saivat parhaimmat arvot, mutta en tiedä, onko sillä erolla enää käytännössä yhtikäs merkitystä. Itse en valuharkosta rakentaisi, koska käytännössä kaikki sähköputkitukset yms. muotoutuivat vielä silloin, kun runko oli jo pystyssä.
tehnyt ja yhden papuharkoista. Myymään en ole vielä päässyt yhtään, kun ovat kysyttyjä perheen asuntoina. Kevytbetonitaloja pidän parempana sekä lämmityskustannuksiltaan kuin äänen eristävyydeltäänkin. Ehkä siinä jotain oppi matkalla, kun ensin tuli tehtyä paputalo.
lahkosta, avaudu kun tiedät, lusikkapoika.
niin hyvä vaihtoehto kellarin seiniin ovat sipon maanpaine-elementit. Anturan päältä saat alle 2 päivässä koko kellaritilat tehtyä ja välipohjan ladottua. Käy suunnittelijan oppaasta tsekkaamassa vaihtoehtoja. Tiedät, kyllä mistä, h h ...
Rakennusteknisesti saat yhtä hyvät kellarin maanpaineseinät puuelementeistä tai sipon maanpaine elementeistä. Molemmat imevät vettä kuin sienet ja vain kosteuseristys pitää ne kuivana tuossa.
Tekee kukaan noita puusta? Ei tietenkään. Tekeekö kukaan siposta - toivottavasti ei!
Yleensä kaikki harkkotalot vuotaa seinän ja katon välisestä liitoksesta. Sulla on siinä ontelolaatta ;)
Itse tiivistin hyvin huolella ko. liitoksen. Samainen katon höyrysulun ja seinäharkon liitos on myös hyvin potentiaalinen homepaikka tulevina vuosina matalaenergia ja passiivitaloissa.
Designiin saa paremman U-arvon kun laittaa villat saumoihin. Yleensä sitä ei tehdä, kun se ei millään kannata laskennallisesti.
U-arvon parannus noiden hb/design harkkojen välillä säästää yhden hampurilaisaterian verran rahaa kuussa normitalossa ;)
päivänä tulisikaan kuin ontelolaattaa yläpohjassa. Tiivistäminen ei ollut ongelma, ontelohan on jo itsessään sikäli höyrytiivis, ettei höyrynsulle ole käytännössä muuta tarvetta kuin saumapaikat. Ne taas voi tehdä luotettavasti bitumi yms. eristein, jolloin rikkoutumisen vaara on pieni vesikattoa rakennetaessa.
Sitten on vielä yksi, Luja, joka tekee myös samanlaista kamaa..
loppusuoralla ja tehtiin designista.. harkoissa ei ollut hintaeroa mutta ne rosterit tosiaan maksaa paljon ja kannattaa huomioida laskelmissa. Toisaalta raudat jää helposti huolimattomalta muuurarilta joissain kohti ilman kanssa kosketuksiin, ja silloin on rosteri paikallaan.
Designissa on mukavaa se, että ohutsaumaan menee vähän laastia (muistaakseni kolmannes siitä mitä tavalliseen) joten kantamista on vähemmän ja se auttaa tietysti erityissesti silloin kun ollaan ylävarveilla. Kivissäkin on tarpeeksi kantamista..
Valitset tietenkin HB PEH-380... uusin hb harkko.. eli paranneltu versio tuosta EH-380 harkosta...
REI luokitus =kantavuus,
eristävyys, tiiveys
Liitetiedostona.
REI luokitus =kantavuus, eristävyys, tiiveys
Kantavalle rakenteelle tulee olla vähintään
30 min/MINIMI palonkestoaika ja silloin pitää harkon vahvuus olla vähintään
100 mm HB EH380 on, mutta leca desing 380 on toinen puoli 90mm -ei täytä normeja -
Sama koskee nurjahtamisen suhteen, jos alle 100 mm pitää olla
erillinen tyyppihyväksyntä VVT:ltä.
Suomen rakentamismääräys kokoelma osa B 5 v.2007
Leca designissä on sisäkuori paksumpi, joten se kantaa isommat aukotukset kuin kilpailijansa ilman teräsrakenteita.
Ruostumattomien terästen eduista en oikein tiedä.. Lecassa laastia menee puolet verrattuna tohon toiseen, mutta se taas on tuplahintaista.
Huonona puolena lecassa on että pystysaumaa ei muurata - voi tulla vesi sisään. Tyypillisestihän kivitalo on sisältä valmis ennenkuin se rapataan ulkoa, joten riski on ihan todellinen joissain kattomalleissa.
Itse valitsin viisi vuotta sitten HB:n. Laskin harkko- ja tikasraudote/harjateräs - ja laastimenekit todella tarkkaan exelillä. HB-harkkokokonaisuus oli edullisempi, koska harjateräs ja normaali harkkolaasti on halvempaa kuin leca design -tuotteet (tikasraudoite ja ohutmuurauslaasti). Kilpailutin HB:n vielä useilla toimittajilla ja lopulta tilasin paikallisesta pikkurautakaupasta - oli selvästi edullisempi kuin esim. Isot ketjut, joilla HB- oli edustuksessa. HB:ssa raudoitustyö tulee tehdä erityisen hyvin, jotta harjateräs on laastin sisällä ruostumisen estämiseksi - tätä ei varmaan kaikki ammattilaisetkaan viitsi tehdä tarpeeksi hyvin koska vie aikaa (silloin rosteri voi olla paremi ja kalliimpi). Samoin villoitusten jättäminen pois on muurarille houkutus, koska sen kanssa touhuaminen vie aikaa. Joka tapauksessa kaikki muuraustyö tulisi tehdä huolellisesti jotta rakenne olisi tiivis. Itse muurasin alakerran vaimon kanssa > pystysaumauretaanit ja villat tuli laitettua todella huolellisesti ja aikaa meni kuukausi. Raudottotteiden huolelliseen laittamiseen (laastittamiseen) menee aikaa ja enkä tiedä miten tärkeää se sitten lopulta on. Ammattilaiset tekivät yläkerran - ei varmasti niin huolellisesti kuin me itse ja aikaa meni kaksi viikkoa. Tyytyväinen kokonaisuuteen ja tyytyväinen HB-valintaan, teen toistekin todennäköisesti saman ratkaisun jos rakennan. Hukkapaloja jäi puoli kiveä (kyllä harkot voi käyttää myös hyvin tehokkaasti verrattuna sipoon).