Kuulin eilen,että tekninen lautakunta on pistänyt hetkeksi pöydälle Karhulan vastaanottokeskuksen peruskorjausremontin. Onko kukaan tullut ajatelleeksi,että nythän olisi oiva tilaisuus saada korjattua valtion rahoilla tämä rakennus!?!
Eihän näitä taloja nyt purkamaankaan kukaan ala. Eivät ne niin huonossa kunnossa ole. Nyt on mahdollisuus saada korjattua rakennus, niin että jokainen sentti korvataan jälkikäteen vuokrakuluina kaupungille. Jos näin ei tapahdu ja toiminta vaikka siirretään muihin tiloihin, jää rakennuksen peruskorjaus täysin kaupungin rahojen varaan.
Näytti olevan kyseisellä yksiköllä taas lisähenkilöstöä palkattavana. Tosi hienoa,että joku ala nykypäivänä tarjoaa töitä ja laajentaa toimintaansa. (Itsellä lomautus edessä).
Eihän näitä taloja nyt purkamaankaan kukaan ala. Eivät ne niin huonossa kunnossa ole. Nyt on mahdollisuus saada korjattua rakennus, niin että jokainen sentti korvataan jälkikäteen vuokrakuluina kaupungille. Jos näin ei tapahdu ja toiminta vaikka siirretään muihin tiloihin, jää rakennuksen peruskorjaus täysin kaupungin rahojen varaan.
Näytti olevan kyseisellä yksiköllä taas lisähenkilöstöä palkattavana. Tosi hienoa,että joku ala nykypäivänä tarjoaa töitä ja laajentaa toimintaansa. (Itsellä lomautus edessä).
Vastaukset 5
Vanhimmat
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen peruskorjauksen hankesuunnitelma
Tela 10.2.2009 § 17
Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Leila Hietala puh. 234 4369
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Kotkassa on toiminut vuodesta 1999 lähtien osoitteessa Sammonkatu 17. Rakennukset sijaitsevat Helilän kaupunginosassa korttelissa 65 tontilla 2. Rakennusoikeutta on 2 000 km2, joka on kaikki käytetty. Tontilla on asemakaavassa osoitettu erillinen paikoitusalue.
Vastaanottokeskus muodostuu kahdesta L-muotoisesta nelikerroksisesta luhtikäytävätalosta, jotka alun perin 1970-luvulla on rakennettu opiskelija-asunnoiksi. Rakennukset ovat teräsbetonianturoiden varaan perustettuja pesubetonipintaisia elementtitaloja. Vesikatot ovat sisään kallistettuja tasakattoja. Rakennusten pohjakerroksissa sijaitsee toimisto- ja yleisiä tiloja, talopesula, väestönsuoja sekä varastotiloja. Asuntoja on yhteensä 36 ja ne sijaitsevat 1. - 3. kerroksissa. Peruskorjauksessa asuintilat säilyvät entisellään, mutta kolmesta asunnosta rakennetaan esteetön. Toiseen rakennukseen asennetaan hissi. Toimistoissa tehdään pieniä toiminnan vaatimia tilamuutoksia.
Rakennusten kunto on välttävä ja ne ovat peruskorjauksen tarpeessa. Rakennuksessa on suoritettu seuraavat tutkimukset ja esiselvitykset: rakennustekninen kuntoarvio; LVI-rakennustapaselostus; sähkö rakennustapaselostus; asbesti-, PCB- ja lyijykartoitusraportti sekä rakennustekninen kuntotutkimus. Julkisivujen kuntotutkimus valmistuu kevään 2009 aikana.
Vastaanottokeskuksen käyttökulut korvataan kokonaisuudessaan valtion varoista. Sopimuksen mukainen neliömetrikohtainen vuokrakustannus sisältää mm. kiinteistönhoitokulut. Peruskorjauskustannukset sisällytetään vuokraan.
Kaupungin investointiohjelmassa hankkeelle on varattu suunnittelurahoitus 200.000 € vuodelle 2010 sekä rakentamisrahoitus 1 650 000 € vuodelle 2011 sekä 1 650 000 € vuodelle 2012. Peruskorjauksen tavoitehinta-arvio on 3 550 000 € alv 0 % ja tarkentuu suunnitelmien valmistuessa. Hankkeen suunnittelu ja urakka-asiakirjat valmistuvat syksyllä 2010 ja urakkalaskenta suoritetaan tammi-helmikuussa 2011. Rakennustyöt kohteessa käynnistyvät keväällä 2011 ja koko kohteen vastaanottotarkastus pidetään syksyllä 2012.
./. Hankesuunnitelma on liitteenä.
Esittelijä: Tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen
Ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy osaltaan hankesuunnitelman ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi.
Asian käsittely:
Roni Mänttäri teki seuraavan muutosehdotuksen:
1. ”Hankesuunnitelmaan tulee sisällyttää määräys, että nykyinen tasakattorakenne (vesikattorakenteet sisäänpäin kallistettuja kumibitumikermillä varustettuja vesikatteita) muutetaan harjakatteeksi, jonka kaltevuus olisi vähintään 1:6. Tämä on myös mahdollistettava tarvittaessa asemakaavan muutoksella (nykyisessä 24.3.1976 vahvistetussa on jo kylläkin maininta ”Akr-korttelissa rakennuksien on oltava joko tasakattoisia tai harjakattoisia kaltevuudeltaan 1:6.”). Tämä toimenpide tulisi ehdottomasti olemaan parempi ratkaisu, niin kunnossapidon, kuin rakennusteknillisienkin mahdollisuuksien osalta. Nykyinen kosteus- ja homevaurioita aihettanut vesikatto poistetaan ja sen tilalle suunnitellaan uusiksi niin LVI, kuin lämmöneritys mahdollisuudet. Tämä ei kuitenkaan tulisi vaikuttamaan suuressa määrin ulkonäöllisesti korttelin julkisivukuviin, mutta se täyttäisi rakennukselle kestävän kehityksen vaatimukset ja toisi sille mahdollisimman pitkän elinkaaren, koska nykyinen kosteusvaurioherkkä tasakattomalli tulisi uusia mahdollisesti jo n. 10 vuoden sisällä.
2. Hankkeelle tulisi kilpailuttaa ja suunnitella myös toinenkin vaihtoehto, joista Tekninen lautakunta päättäisi tulevaisuudessa mihin ratkaisuun tämä päätyisi ja lähettäisi sen edelleen kaupunginhallitukselle päätettäväksi. Itse ehdotan tuon keskuksen muuttamista kokonaan uuteen yksikköön/kerrostaloon, jonka voisi rakentaa esim. ”Raittien” (Sylvesterinraitin ja Aumakadun) päässä olevalle joutomaalle, joka on kaavoitettu/kaavoitettava asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tämän hankkeen varmistamiseksi tuon korttelinosan asemakaavaan on saatava tarvittaessa muutos. Tämän hankkeen kokonaiskustannuksien reunaehtoina olisi vähintään 150-paikkainen vastaanottokeskus toimisto- ja yleistiloineen ja sen rakennuskustannukset eivät saisi kuitenkaan nousta hankesuunnitelmassaan yli 3,5 miljoonan euron (ALV 0 %). Myös jonkin muun Kaupungin omistaman tilan voisi käyttää tähän tarkoitukseen. Myös tämän kohteen käyttö- ja rakennuskustannukset maksaisi valtio takaisin korotettuina vuokrina ja muina käyttökustannuksina.
Tämä olisi varmasti kannattavampi vaihtoehto, vaikka myöskin kalliimpi, kuin tuon nykyisen keskuksen peruskorjaus ja mahdollisien tulevien sijaistilojen vuokraus. Näin aikataulua voisi kiristää ja tuon hankkeen työllistävä ja verotulollinen vaikutus näkyisi kaupunkimme tämän hetkisessä taloudellisessa ahdingossa. Tämän hankesuunnitelman kerkeäisi hyvinkin tehdä, koska tällä ei ole vielä mikään kiire aikataulullisesti. Nykyisen vastaanottokeskuksenkin voisi silti vielä peruskorjata ensiasunnunnoiksi niin paikkakuntamme nuorisolle kuin turvapaikan saaneidenkin osalle, jotka sopeutuisivat kotouttamisohjelman piiriin. Myös nykyinen kotouttamis-koulutuslaitos (EKAMI) voisi edelleen tarjota näille turvapaikansaaneille/pakolaisille tarvittavaa koulutusta niin kuin ammatillisen koulutuksenkin osalta läheisistä nykyisistä tiloista.”
Jarkko Arpula esitti asian pöydälle jättämistä ja lisäksi hän esitti, että lautakunta järjestää katselmuksen vastaanottokeskuksessa, jolloin lautakunnan jäsenet voivat tutustua hankkeeseen.
Puheenjohtaja Aho tiedusteli, onko lautakunta yksimielinen asian pöydälle jättämisestä. Todettuaan lautakunnan olevan asiassa yksimielinen, puheenjohtaja päätti asian käsittelyn.
Päätös: Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle, ja lautakunnalle järjestetään katselmus vastaanottokeskuksessa hankkeeseen tutustumista varten.
Toimeenpano:
Ote: Tilapalvelu
Ei oikaisuvaatimusohjetta
Ei valtiolla ole rahaa! Valtio käyttää veronmaksajien rahoja, kuten kuntakin!
Pyöräilin tänään sattumalta talojen (Sammonkatu 17) ohitse. Koko paikka täysin autiona, molempien talojen kaikki ikkunat ja ovet peitetty vanerilevyillä. Purkukuntoon ovat uudisasukkaat ne laittaneet, mutta kaipa suomalaiset veronmaksajat senkin laskun kiltisti maksavat. Harvoin näkee autiokerrostaloja Suomen kaupungeissa, urbaaneille löytöretkeilijöille kiinnostava kohde.
olin aikoinaan siellä kyläilemässä 2000 luvun alussa ja sen voin sanoa että siellä asui värikästä porukkaa ja elämä oli siin paikassa sen mukaista :D siin asui eri maalaisia kosovalalaisii ukranalaisii ja albanialaisii jne.. toivottavasti jonakin päivä vielä nään heidät :D
Et sinä ainakaan työelämässä heitä näe.