Onko se jotenkin naurettavaa, että lukiossa on ainoastaan 2 pakollista kurssia esimerkiksi historiasta ja yhteiskuntaopista, mutta peräti 5 pakollista kurssia ruotsia, vai onko se teidän mielestä ihan OK?
Minua vaan ottaa vähän päähän se, että joudun viettämään aikaa lukiossa muita kauemmin kun en päässyt yhtä ruotsin kurssia läpi, siihen olisi ehdottomasti pitänyt panostaa enemmän niinkuin panostin kaikkiin muihin aineisiin, kuten fysiikkaan ja pitkään matematiikkaan.
Minua vaan ottaa vähän päähän se, että joudun viettämään aikaa lukiossa muita kauemmin kun en päässyt yhtä ruotsin kurssia läpi, siihen olisi ehdottomasti pitänyt panostaa enemmän niinkuin panostin kaikkiin muihin aineisiin, kuten fysiikkaan ja pitkään matematiikkaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kieliopinnot heti alkuun uudessa kotimaassa, on
Michael J. Baileyn mielipide HS 27.2.09. Tämä on järkevää ja kannatettavaa.
EU suunnittelee direktiiviä, että maahanmuuttajan pitäisi aloittaa maan pääkielen opinnot ja niiden jälkeen hänellä olisi kielikoe. Jos sitä ei läpäise, kieliopintoja pitäisi jatkaa omalla kustannuksella.
Kieliopintojen jälkeen kunnilla ja valtiolla ei olisi enää automaattista velvollisuutta järjestää ilmaisia tulkkipalveluja, vaan niitä voisi ostaa kaupallisilta toimijoilta.
Kieliopintojen suorittaminen olisi edellytys pysyvän oleskeluluvan/kansalaisuuden saavuttamiseksi (kuten nyt Ahvenanmaalla). Ne myös ilman muuta helpottaisivat työllistymistä ja kotoutumista.
"Kotoutuminen on paras rotuvihan estämiskeino.
Kielen hallinta on ehdottomasti tärkein integraation avain - mitä Suomen ruotsalaiset eivät voi hyväksyä. Ilman isäntämaan kieltä maahanmuuttaja ei voi kotoutua ja sama pätee hänen mahdolliseen perheeseensä".
"Monikulttuurisuus on rikkaus, mutta kielteinen vastakkainasettelu kieliryhmien välillä ei ole."
Kerrassaan järkevä mielipide.
meillä on historiasta 4 pakollista ja yhteiskuntaopista 2 pakollista kurssia....jeah!
ruotsi on perseestä!!! olen noil historian kursseilla tullu siihen tulokseen että voisi nuo ruotsalaiset painuu perseeseen täältä, ne sorti suomen kieltä 1700-1800 luvulla joten eiköhän me sorreta ruotsin kieltä 2000 luvulla!!!
Kuulostaa ihan järkevältä...
SUOMI ennen 1600-lukua
Ruotsi on aina pyrkinyt tuhoamaan jokaisen asemaansa heikentäneen asiakirjan tai näkemyksen (Linna, 1988: 132 ja 1997). Esimerkiksi 1528 Kustaa Vaasa hävitti Kuusiston piispanlinnan lukemattomine vanhoine suomalaisasiakirjoineen.
Suomi ilmestyy asiakirjoissa Ruotsin yhteyteen vasta 1253, jolloin ensimmäisen kerran mainitaan Suomen piispa Ruotsin piispojen joukossa. Ehkä saman kirjoittajan kynästä syntyneiden Eerikin ja Henrikin legendojen tarkoitus lienee myös ollut valtapoliittinen. Niissä haluttiin oikeuttaa Ruotsin määräämisvalta Suomeen nähden perustuvaksi vanhoihin valtasuhteisiin.
SUOMI 1600-1700-luvuilla
1600-1700-lukujen ruotsalaistuttamisaallossa tuhottiin vielä suuri määrä Suomen varhaishistoriaan liittyvää tietoutta (Lehtinen, 1961).
Suomessa 1600-luku oli Ruotsin harjoittaman todellisen sorron vuosisata. Silloin Ruotsi tapatti Suomen miehet lähes viimeiseen mieheen.
________________________
Nesseliuksen joukkotuhontaehdotus
Professori Nesselius vaati kirjoituksissaan 1708-11 Suomen lisäruotsalaistamista ja Suomen kansan ja kielen hävittämistä - vain Lappiin olisi Nesseliuksesta voinut jättää joitain suomalaisia alueita suomalaisten (elinkelvottomaksi) jäänteeksi.
Kansainvälinen joukkotuhonnan estävä sopimus määrittelee Nesseliuksen ehdotuksen kansan olemassaolon tuhoamiseksi, joukkotuhonnaksi. Kylmäverinen Nesselius ehdotti siis suomalaisten joukkotuhontaa.
1680 jälkeen ruotsalaiset keskustelivat suomalaisten joukkotuhonnasta. Sitä ei kuitenkaan pidetty tarpeellisena, koska suomalaisia pidettiin valtakunnan uskollisina alamaisina. Nesseliuksen rikollista ehdotusta siis ei torjuttu suinkaan moraalisin perustein.
Samaan aikaan oli meneillään Ruotsin valtakunnassa eteläisimmän alueen tanskalaisten hävitys, Keski-Ruotsin metsäsuomalaisten hävitys ja vuoristojen saamelaisten hävitys (molemmista jälkimmäisistä valtio maksoi tapporahan).
Moni näiden ryhmien jäsen joutui ruotsalaisten etnisen vihan uhriksi. Suinkaan suotta ei dynamiitin keksinyt Alfred Nobel antanut rauhanpalkintoa norjalaisten päätettäväksi, koska hänestä ruotsalaiset olivat olleet niin sotaisa kansa.
Omana aikana tuo ruotsi oli pakollinen kirjoittaa, joten ei nyt 4 kurssia ruotsia nyt niin kohtuuttomalta kuulosta. Ymmärrän toki, että harmittaa, jos kyseessä sinulle hankala aine. Kävitkö keskustelemassa kielen opettajan ja muiden kanssa tuosta. Sillä jos oikeasti noin paljon aine tuottaa hankaluuksia, niin niistä kannattaisi keskustella.
Itseäni olisi lähinnä harmittanut, jos peruskoulun ja yliopiston välissä (jossa myös pari pakollista kurssia oli) olisi päästetty kielitaito täysin ruostumaan. Moni kurssi voinut tuntua naurettavalta tai henkilökohtaisesti turhalta (minulle se oli liikunta lukiossa - harrastuksena pidän siitä, mutta en vaatimuksena lukiossa), mutta joskus vaan on tehtävä niitä naurettaviakin asioita. Tehdä ensin ja itkeä vasta sitten, jos vieläkin ketuttaa.
Ei tuntunut ruotsikurssit noin naurettavalta, pienenä pahana vain, vaikka itsekin jouduin pakertamaan niiden suhteen enemmän kuin muissa aineissa. Valinnaisissa aineissa annoin sitten omien mieltymysten enemmän vaikuttaa.
Ensinnäkin ruotsin pakollisia kursseja on 5.
Ja mikäli aikoo kirjoittaa ruotsin, ei nuo pakolliset kurssit kuulemma riitä kovin hyvään numeroon. Täytyy käydä vielä lisää ruotsin kursseja!
Ruotsin kirjoittaminen on nykyään "vapaaehtoista," mutta pakkohan se on kirjottaa jos ei enkkua tai matematiikkaa halua / osaa.
Ite en kirjota ruotsia.
Onhan tuo silloin vapaaehtoinen. Ja tuossahan ei erityisesti haluttu varmaan ruotsia kirjoittaa.
Sen voi välttää. Itselleni oli uusi juttu sekin, ettei nykyaikana tarvitse edes matematiikka tai englantia kirjoittaa jos ruotsin kirjoittaa!