Olen eronnut kohta 2 v sitten, kipeä ero, en olisi sitä itse toivonut.Monien tekijöiden summa ja rakkaus ex kohtaan elää omaa hiljaista eloaan sydämessäni.Saanko tähän rauhan?
Olen yrittänyt mennä eteen päin.Olen kivikkoisen taipaleen käynyt.Pettynyt monesti. Kysynkin onko koskaan minun vuoro onneen? tuntuu että aina kun kuvittelen jotain hyvää ja löydän jotain potentiaalista niin se valo sammuu tunnelin päästä..:/ Nyt tapailen uutta ihmistä. Onko meillä mitään mahdollisuutta edes? Olenko noiduttu kirottu iäksi? Onko minulla edes mahdollisuutta löytää harmonia ja elämänkumppani?
Olen yrittänyt mennä eteen päin.Olen kivikkoisen taipaleen käynyt.Pettynyt monesti. Kysynkin onko koskaan minun vuoro onneen? tuntuu että aina kun kuvittelen jotain hyvää ja löydän jotain potentiaalista niin se valo sammuu tunnelin päästä..:/ Nyt tapailen uutta ihmistä. Onko meillä mitään mahdollisuutta edes? Olenko noiduttu kirottu iäksi? Onko minulla edes mahdollisuutta löytää harmonia ja elämänkumppani?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sinun täytyy päästää irti entinen,vain siten voit antaa uudelle tilaa.Olet todella kokenut kovia,mutta tilanne muuttuu paremaksi hitaasti ja se sopiikin paremmin Sinulle. Ole luottavainen,kesällä on olosi ja tilanne jo paljon parempi.Voimia!! Fee