Suomessa kaikki ammattioppilaitoksesta EVTEKiin valitut joutuivat käymään ruotsin tasokokeen ja sen perusteella sitten joko joutuivat käymään lisäkurssin tai eivät.
Itse olen aina ollut hyvä kielissä ja olinkin kirjoittanut laudaturin ruotsista lukiossa.
Yritin kysellä opettajalta, onko minun pakko osallistua pakolliseen ruotsin kurssille.
Armoa ei (tietenkään) annettu. Itse kurssi oli täysin vitsi.
Kurssilla käytiin perusasioita läpi kuten substantiivien sukuja ja määräistä ja epämääräistä muotoa.
Mielestäni kurssista olisi ollut jotakin hyötyäkin, jos aika olisi käytetty oman alan (sähkötekniikka) sanaston opetteluun. Opettaja ei osannut edes helppoja ammattisanoja, joten hukkaan meni koko kurssi.
Järkevän ammattisanaston opettelun sijaan, aika käytettiin ihan muuhun. Tästä hyvänä esimerkkinä oli pakollinen teatterikäynti Svenska Teaterniin. Näytelmästä Kaunotar ja hirviö tuli sitten kirjoittaa sivun mittainen raportti.
Kyselin useaan otteeseen miten voi olla mahdollista, että kurssin suorittamisen ehtona on maksullinen teatterikäynti, joka ei liity mielestäni kurssin sisältöön mitenkään. Vastauksena sain tylysti: "Tule ensi vuonna kurssille uudestaan!"
Asenne opettajalle oli muutenkin todella merkillinen. Esimerkiksi ruotsalaisuuden päivänä (kurssi pidettiin syyslukukaudella) opettaja oli kopioinut jokaiselle sivun HBL:stä joka käsitteli kyseistä päivää. "Siinä teille sivistystä", oli opettajan kommentti.
Kaikkein huvittavinta on se, että Ammattiruotsi-kurssi on sijoitettu opinto-oppaassa vapaavalintaisiin kursseihin, mutta se on tietysti pakollinen. Suomessa ei voi suorittaa sähköinsinöörin tutkintoa, jos ei ole käynyt 1 opintoviikon kurssia ruotsista.
Että näin!
Itse olen aina ollut hyvä kielissä ja olinkin kirjoittanut laudaturin ruotsista lukiossa.
Yritin kysellä opettajalta, onko minun pakko osallistua pakolliseen ruotsin kurssille.
Armoa ei (tietenkään) annettu. Itse kurssi oli täysin vitsi.
Kurssilla käytiin perusasioita läpi kuten substantiivien sukuja ja määräistä ja epämääräistä muotoa.
Mielestäni kurssista olisi ollut jotakin hyötyäkin, jos aika olisi käytetty oman alan (sähkötekniikka) sanaston opetteluun. Opettaja ei osannut edes helppoja ammattisanoja, joten hukkaan meni koko kurssi.
Järkevän ammattisanaston opettelun sijaan, aika käytettiin ihan muuhun. Tästä hyvänä esimerkkinä oli pakollinen teatterikäynti Svenska Teaterniin. Näytelmästä Kaunotar ja hirviö tuli sitten kirjoittaa sivun mittainen raportti.
Kyselin useaan otteeseen miten voi olla mahdollista, että kurssin suorittamisen ehtona on maksullinen teatterikäynti, joka ei liity mielestäni kurssin sisältöön mitenkään. Vastauksena sain tylysti: "Tule ensi vuonna kurssille uudestaan!"
Asenne opettajalle oli muutenkin todella merkillinen. Esimerkiksi ruotsalaisuuden päivänä (kurssi pidettiin syyslukukaudella) opettaja oli kopioinut jokaiselle sivun HBL:stä joka käsitteli kyseistä päivää. "Siinä teille sivistystä", oli opettajan kommentti.
Kaikkein huvittavinta on se, että Ammattiruotsi-kurssi on sijoitettu opinto-oppaassa vapaavalintaisiin kursseihin, mutta se on tietysti pakollinen. Suomessa ei voi suorittaa sähköinsinöörin tutkintoa, jos ei ole käynyt 1 opintoviikon kurssia ruotsista.
Että näin!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pistävät AMK:ssa laudaturin pitkästä englannista kirjoittaneetkin pakolliselle palikka-englannin kurssille. Mukamas oppimaan ammattisanastoa, mutta kyllähän tämä sanasto on oikeasti kieltä osaavilla hallussa ihan ilman palikkakurssejakin.
Panempa aiheesta postia uudelle opetusministerille.