Voisiko joku kuvailla stokerin toimintaa kattilassa. Onko se jonkinlainen palopää, jossa hakettta, turvetta tai brikettiä myös esikuumennetaan? Miten palamistapahtuma varmistetaan?
Miten varmoja ovat hakkeella syöttölaitteet?
Miten varmoja ovat hakkeella syöttölaitteet?
Vastaukset 23
Vanhimmat
säiliössä polttoaine jonka putken sisällä oleva ruuvi ( halk. n. 70 -80 mm ) siirtää polttomaljaan , joka nykyään on reitetty putki ( sisähalk. 100 - 130 mm ) , joka on toisen putken sisällä , välitilaan puhalletaan ilmaa .
Termostaatti ohjaa ja liekkivahti varmistaa . Varmuus riippuu pa:n tasalaatuisuudesta , veljeni polttanut turvetta 15 v , ei ongelmia . Polttoaineena hake , turve ( palaturve tai pelletti ) , puupelletti ( öljyn hintainen ) . Palaturve ylivoimaisesti halvin ostopolttoaine .
Ruuvien mitat voivat vaihdella kovastikkin valmistajasta ja polttimen tehosta riippuen. Samoin polttimemn mitat.
Hakkeella toimivia stokereita ei vielä ole varmatoimisia,koska hakkeen laatu on heikentynyt(haketetaan risut ja neulaset samalla) saman aikaisesti kun stokerit on kehittyneet. Ainoa varmatoiminen poltin on pellettipoltin, kaikki muut vaativt päivittäistä seurantaa.
Polton varmistusta on toteutettu monella menetelmällä, erikoisimpia ovat esim. pyörivä palopää, leijupeti arina .Hakepoltin ei toimi ilman varaajaa ,ainakaan pienkiinteistössä.
leijupeti arina? tiettääkseni semmoista ei ole... ylensäkkään leijupetikattiloissa ei ole mitään arinaa, vaan hakke/turve palaan kuuman petihiekan seassa... koko luokka 1,5-200 MW eli toimitaan voimalaitosluokassa...
Tarkoittaa varmaankin arinaa, jota liikutellaan, jotta ei tuhkat kasaudu. Mutta on aivan eri juttu. Leijupeti on voimalaitsostekniikkaa.
Hake stokerikäytössä toimii siinä kuin pellettipoltinkin ja mitään varaaja se ei tarvii , sehän on termostaattiohjattu . Tämän olen itse todennut 5-6 v sitten poltettuani haketta , poltin öljyä välillä eikä sekään toiminut 100 prosenttisesti , nyt olen siirtynyt palaturpeeseen hinnan ja varastoinnin takia .
Mikä erinomaanen laitos on " pyörivä palopää " ?? On tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin .
Aivan oikein ymmärretty palopää (paikka mihinkä kierukkakuljetin työntää polttoainetta)pyörii, systeemi on patentoitu Suomessa. Samoin pyörivä tulipesä on patentoitu tässä patentin osti Ahlström Oy (viimem. olin itse "kasaamassa" suunnilleen 1972)
Olet oikeassa, voimalaitoskattiloissa ei ole tietääkseni arinoita, sen jälkeen kun Salmisaaresta ja Turun voimalaitoksilta viimeiset telaketjuarinat poistettiin. (Turun voimalaitoksen kattiloista ja niiden yksityiskohdista on taiteilija Erkki Nurmela maalannut hienon kuvasarjan)
Leijupolttoarinasta on kyllä rakennettu Suomessakin "pienikokoisia " kattiloita ainakin koekäyttöön.
Terve,
Se on totta että hakkeen laadulla on suuri merkitys toimintavarmuuteen. Eli mitä tasalaatuisempaa hake on niin sitä varmemmin systeemi toimii.
Olisin sitä mieltä (3v kokemus vasta kylläkin) että hakepoltin toimii ilman varaajaa myös pienkiinteistössä 15 asteen ulkolämpötilasta eteenpäin.
Ainoaksi ongelmaksi muodostuu kesä koska silloin lämpimän veden kulutus on niin pientä että laitteisto ylikuumenee.
Leijupedit ovat voimalaitostekniikkaa, mutta jos ollaan oikein tarkkoja niin myös niiden pohjalla on arina. Leijupetikattilan alaosassa oleva arina jakaa leijutusilman tasaisesti. (Arinassa on suuttimia)
Onko jossain netissä vaikka kokoonpanokuvaa jostain stokerista? Siis onko jollain tiedossa osoitetta?
http://www.thermia.fi/pdf/biolampo.pdf
Tuolla on kahdenlaista stokeripalopäätä. Lisäksi löytyy liikkuvalla arinalla olevia joita tarvitaan palaturpeen poltossa.
On hyvää tietoa asiasta. Tx.
Onko noissa sytyttämiseen jotain automaatteja? Olkipolttimilla käytetään kuumailmapuhallusta. Olen lukenut jostain.
tietääkseni sytytys on hyvin manuaalinen toimenpide : polttomaljaan tavaraa , sytysnestettä perään , annetaan imeytyä ja tulta . Sitä harvoin tarvii sytyttää , turve kytee kaksikin tuntia . Liekkivahti on nykyään vakiovaruste .
kokemusta on reilun vuoden 60kw heizomatin hakekattilasta maatilakäytössä
http://www.finnmammut.fi/files/8275.pdf
Siinä on hehkutulppasytytys joka sytyttää automaattisesti esim. sähkökatkon jälkeen. Automaattinuohous nuohoaa tuubit määrävälein ja tuo tuhkat astiaan.
Lambda-anturi ohjaa palamista ja säätää ensiö- ja toisiopuhaltimia sekä savukaasupuhallinta. Kattilan perässä on varaaja mutta sitä se ei välttämättä tarvitsisi koska toimii muutenkin hyvin. Minulla se on aurinkokeräimien takia.
Olen säätänyt kattilan 80asteeseen ja lämmön laskiessa 5astetta halutusta niin se nostaa tehoportaita ylläpitotilasta pikkuhiljaa 1-6.tasoon joka on täysteho. Kun haluttu lämpötila saavutetaan niin kattila menee ylläpitotilaan jossa se sammuttaa puhaltimet. Määrävälein se pitää puhaltimia päällä ja syöttää hieman haketta että hiillos pysyy yllä.
Paloturvallisuudesta huolehtii ensinnäkin nousevat ruuvit koska tulipalo menee huonosti alamäkeen. Sitten on lokerosyötin joka katkaisee yhteyden siirtoruuviin ja siten estää tulipalon. Vielä on siirtoruuvissa vesisammutin joka syöttää vettä ruuviin jos lämpötila nousee liikaa.
Kattila on toiminut erinomaisesti koko ajan vaikka hake on ollut aika kosteaa. Minulla on siinä gsm-hälytin joka hälyttää jos jotain ongelmia. Muutaman kerran tullut hälytys kun hake päässyt loppumaan ja kerran hakkeen seassa oli metallivanteen palanen joka jumitti lokerosyöttimen.
Tuolla näyttäs olevan aika paljon juttua hakkeesta ja stokereista.http://www.bioenergianeuvoja.fi/biolampolaitos/laite-valinnat/
Osaisiko joku sanoa, että minkälaiseen arvoon tuo liekkivahdin säätö kannattaa laittaa? Mulla menee palopäähän sellainen rautalanka mikä haistelee lämpötilaa.
Kesäksi kannattaa asentaa 100 l vesiboileri kuumaa käyttövettä varten.
Stokeri saa levätä kesällä.
lisätietoja: www.ala-talkkari.fi
Stokeri on eria asia kuin poltin. Stokeri työntää tulipesään hiilipölyä.
"Osaisiko joku sanoa, että minkälaiseen arvoon tuo liekkivahdin säätö kannattaa laittaa? Mulla menee palopäähän sellainen rautalanka mikä haistelee lämpötilaa."
Liekkivahdin säätö kannattaa laittaa noin 70 -100 .
Sen tehtävä on haistella lämpöä palopäässä. Eli, jos laitos sammuu ja lämpö alittaa vaikka sen 70 astetta, lakkaa syöttö toimimasta ja pannu ei ole täynnä pellettiä, turvetta tai haketta.
Korjaustoimenpiteenä yleensä, on laittaa ylläpitoa vähän suuremmalleen. Näin stokerin "ikuinen tuli" toimii moitteettomasti.
Stokeri ja pelletti on hyvä yhdistelmä
Siisti ja varmatoiminen.
Toimii tietysti myös hakkeella ja turpeella.