Lueskelin päivänä muutamana kaverin apuna auki kivitalotarjouksia - monen vuoden tauon jälkeen - ja luetun perusteella vahvistyi käsitys, ettei kivitaloalan tarjoamismenettelyt ole yhtään kehittyneet viime vuosina, ja että edelleen on kivitalomiehillä pitkä matka "oikeaan talopakettitoimintaan".
Jopa paikkallarakentamisen ovat onnistuneet puutalopakettikauppiaat paketoimaan talopaketiksi. Merkittävin ero omatoimisen pitkästärakentamisen ja esimerkiksi. precut-talopakettien välillä syntyy kolmesta tekijästä:
* talotoimittajan tarjoamat suunnittelupalvelut
* talotoimittajan määrälaskentariski (tavaran riittävyys talotoimittajan vastuulla)
* talotoimittajan tarjoama asennus - ja nimenomaan osana pakettia
Yhdelläkään noista kolmesta tärkeästä kehitysurasta ei kivitalofirmat näytä merkittäviä harppauksia tehneen. Taapertavat edelleen bulkkituotekaupan (kiviä kappalehinnalla) ja pakettituotekaupan rajamailla - ja mielestäni selkeästi vielä bulkkituotekaupan puolella.
Paketttituotekaupan ideanahan on tuottaa asiakkaalle helppo ja varma ratkaisu sekä sitäkautta nostaa hieman hintaa (lisäarvosta kuuluukin maksaa). Kivitalokauppiaat ovat selvästikin kuvitelleet nostavansa hintaa ilman, että hoitaisivat nuo velvoitteensa (suunnittelu, määrälaskentariski, asennus) - ja sellainen hinnannostatushan toimii vain "valistumattoman" asiakkaan kohdalla. Jäin illalla pohtimaan, mitä ihmettä ostajat kivitalopaketeissaan näkee - ja mikä on se lisäarvo, josta he ovat valmiita maksamaan?
Kivitalokauppiaat kantavat määrälaskentariskiä hyvin vajavaisesti. Lukemissani tarjouksissa oli hyvin paljon viittausksia siihen, että lopulliset määrät tarkistetaan lopullisista kuvista ja tarjouksessa ilmoitettiin esimerkiksi tiilikaton pinta-aloja, yläpohjaeristeiden määriä jopa pakettitasolla. Ymmärtääköhän ostaja, että näiltä osin talopakettitoimittaja sanoutuu irti määrälaskentavastuusta - määrät/hinta varaudutaan tarkistamaan, jolloin tosiasiassa määrien riittävyysriski siirtyy asiakkaalle. Samalla tosin asiakkaalle syntyisi oikeus saada hyvitystä mahdollisesti liikaa tarjousvaiheessa kasetusta. Tutkailluissa tarjouksissa oli noitten tuotteiden osalta heittoa plus...miinus noin kymmenen prossaa. Jopa omien tuotteittensa osalta (kivet) muutamat määrätiedot oli julkaistu - eivätkö edes siltä osin ota määrien riittävyysriskiä?
Toisaalta tuo määrälaskentariskin välttely helpottaa huomattavasti tarjouksen "avaamista". Kivitalotarjouksen kilpailuttaminen ykksikköhintatasolla - vaikkapa täsmälleen samoja kiviä rautakaupan kautta ostaen - on kohtuullisen helppoa. Kivitalotoimittaja välttelee määrälaskentariskiä vaikkapa liittämällä ikkunatehtaan tarjouksen ikkunoista omaan kivitalotarjoukseensa, asiakas kiittää ja klähettää kaaviot fakxina jollekin ikkunatoimittajalle - ja, simsalabim, paketointihyöty siltä osin on tuhottu. Samoin tuollaiset neliömäärien ilmoittamiset vaikkapa maanpaineseinien kohdalla - puhelinsoitto rautakauppaan ja siellä jokainen rautakaupan myyjäkin osaa sanoa, montako RUH-200 harkkoa menee sadan neliön seinään, eikä laastin laskeminen paljon vaikeampaa ole. Hyvin pienellä harjoittelulla oppii, että noita harkkojahan menee neliölle 8,33 kpl ja laastia pitää varata 6,5 kg/harkko eli 833 (12 lavaa = 840) harkkoa ja 5400 kg laastia (6 * 1000 kg/sk) tarvii varata. Eilen illalla uteliaisuus voitti - kaveri pyysi mua vain vilkaisemaan, olivatko tarjoukset OK, ei perusteellisempaa selvitystä - mutta purin yhden tarjouksen atomeiksi. Laskin kaikki ne tuotteet, joille pöydältäni löytyi hintatietoa ja vähentelin tarjouksesta. Kahdelle tuotteelle en hintaa keksinyt - sille talopakettimerkin käyttöoikeudelle ja tiiveysmittaukselle, jonka talomyyjä oli luvannut kaupantekijäisiksi (ilmeisesti heillä menossa tiiveydenselvityskampanja). Ja noille kahdelle tuotteelle jäi sen kokonaispaketin hinnasta yli 15 % siivu - tavanomaisemmassakin talossa se tarkoittaa noin kymppitonnia.
Pariin kysymykseen toivoisin raadilta kommentteja:
1) Onko tosi, että talon suunnitelmien valmistumisen jälkeen tarjoukset tarkistetaan ja hinnat nousee?
2) Onko hintojen laskemisesta em. tapauksissa kokemusperäisiä tapauksia?
3) Jos kivitalo maksaa noin 10.000 euroa enemmän kuin samat kivet suoralla kaupalla, niin koettekos te, arvon kivitaloasiakkaat saaneenne tuolle rahalle vastinetta - onko niissä jotain piilotettua palvelua, jota ei tuotehinnoista saa laskettua?
Jopa paikkallarakentamisen ovat onnistuneet puutalopakettikauppiaat paketoimaan talopaketiksi. Merkittävin ero omatoimisen pitkästärakentamisen ja esimerkiksi. precut-talopakettien välillä syntyy kolmesta tekijästä:
* talotoimittajan tarjoamat suunnittelupalvelut
* talotoimittajan määrälaskentariski (tavaran riittävyys talotoimittajan vastuulla)
* talotoimittajan tarjoama asennus - ja nimenomaan osana pakettia
Yhdelläkään noista kolmesta tärkeästä kehitysurasta ei kivitalofirmat näytä merkittäviä harppauksia tehneen. Taapertavat edelleen bulkkituotekaupan (kiviä kappalehinnalla) ja pakettituotekaupan rajamailla - ja mielestäni selkeästi vielä bulkkituotekaupan puolella.
Paketttituotekaupan ideanahan on tuottaa asiakkaalle helppo ja varma ratkaisu sekä sitäkautta nostaa hieman hintaa (lisäarvosta kuuluukin maksaa). Kivitalokauppiaat ovat selvästikin kuvitelleet nostavansa hintaa ilman, että hoitaisivat nuo velvoitteensa (suunnittelu, määrälaskentariski, asennus) - ja sellainen hinnannostatushan toimii vain "valistumattoman" asiakkaan kohdalla. Jäin illalla pohtimaan, mitä ihmettä ostajat kivitalopaketeissaan näkee - ja mikä on se lisäarvo, josta he ovat valmiita maksamaan?
Kivitalokauppiaat kantavat määrälaskentariskiä hyvin vajavaisesti. Lukemissani tarjouksissa oli hyvin paljon viittausksia siihen, että lopulliset määrät tarkistetaan lopullisista kuvista ja tarjouksessa ilmoitettiin esimerkiksi tiilikaton pinta-aloja, yläpohjaeristeiden määriä jopa pakettitasolla. Ymmärtääköhän ostaja, että näiltä osin talopakettitoimittaja sanoutuu irti määrälaskentavastuusta - määrät/hinta varaudutaan tarkistamaan, jolloin tosiasiassa määrien riittävyysriski siirtyy asiakkaalle. Samalla tosin asiakkaalle syntyisi oikeus saada hyvitystä mahdollisesti liikaa tarjousvaiheessa kasetusta. Tutkailluissa tarjouksissa oli noitten tuotteiden osalta heittoa plus...miinus noin kymmenen prossaa. Jopa omien tuotteittensa osalta (kivet) muutamat määrätiedot oli julkaistu - eivätkö edes siltä osin ota määrien riittävyysriskiä?
Toisaalta tuo määrälaskentariskin välttely helpottaa huomattavasti tarjouksen "avaamista". Kivitalotarjouksen kilpailuttaminen ykksikköhintatasolla - vaikkapa täsmälleen samoja kiviä rautakaupan kautta ostaen - on kohtuullisen helppoa. Kivitalotoimittaja välttelee määrälaskentariskiä vaikkapa liittämällä ikkunatehtaan tarjouksen ikkunoista omaan kivitalotarjoukseensa, asiakas kiittää ja klähettää kaaviot fakxina jollekin ikkunatoimittajalle - ja, simsalabim, paketointihyöty siltä osin on tuhottu. Samoin tuollaiset neliömäärien ilmoittamiset vaikkapa maanpaineseinien kohdalla - puhelinsoitto rautakauppaan ja siellä jokainen rautakaupan myyjäkin osaa sanoa, montako RUH-200 harkkoa menee sadan neliön seinään, eikä laastin laskeminen paljon vaikeampaa ole. Hyvin pienellä harjoittelulla oppii, että noita harkkojahan menee neliölle 8,33 kpl ja laastia pitää varata 6,5 kg/harkko eli 833 (12 lavaa = 840) harkkoa ja 5400 kg laastia (6 * 1000 kg/sk) tarvii varata. Eilen illalla uteliaisuus voitti - kaveri pyysi mua vain vilkaisemaan, olivatko tarjoukset OK, ei perusteellisempaa selvitystä - mutta purin yhden tarjouksen atomeiksi. Laskin kaikki ne tuotteet, joille pöydältäni löytyi hintatietoa ja vähentelin tarjouksesta. Kahdelle tuotteelle en hintaa keksinyt - sille talopakettimerkin käyttöoikeudelle ja tiiveysmittaukselle, jonka talomyyjä oli luvannut kaupantekijäisiksi (ilmeisesti heillä menossa tiiveydenselvityskampanja). Ja noille kahdelle tuotteelle jäi sen kokonaispaketin hinnasta yli 15 % siivu - tavanomaisemmassakin talossa se tarkoittaa noin kymppitonnia.
Pariin kysymykseen toivoisin raadilta kommentteja:
1) Onko tosi, että talon suunnitelmien valmistumisen jälkeen tarjoukset tarkistetaan ja hinnat nousee?
2) Onko hintojen laskemisesta em. tapauksissa kokemusperäisiä tapauksia?
3) Jos kivitalo maksaa noin 10.000 euroa enemmän kuin samat kivet suoralla kaupalla, niin koettekos te, arvon kivitaloasiakkaat saaneenne tuolle rahalle vastinetta - onko niissä jotain piilotettua palvelua, jota ei tuotehinnoista saa laskettua?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eihän ne ole mitään talopaketteja nämä rautakaupasta ostettavat irtotavrasta tehtävät talotoimitukset. Talopakettinimellä saadaan kappaetavarsta kiskaistua lisähintaa. Kappaletavararakentajan kannatta palkata rakennusmestari, joka hoitaa tavaran kilpailuttamisen ja tilaukset. Säästää varmasti moninkerroin sen summan mitä vastaavan mestarin palkkaan menee.
Insinööreistä en oikein tiedä onnistuuko
homma :-)
Talopaketeissa mitään etua.
Olen pystyttänyt niitä työkseni, sekä ostanut ja tehnyt niistä myytäviä taloja.
Nykyään teen pitkästä ja tarvikkeet hankin sahalta ja rautakaupan välityksellä.
Määrälaskenta ei ole rakettitiedettä, lähes jokaisen materiaalin valmistajan sivuilla on laskuohjeet/laskentapalvelu.
Halvemmaksi tulee maksaa vaikka omalle valvojalle extraa laskennasta.
Työporukan saa talotehtaalta, mutta ei se ilmaiseksi tule sieltäkään.
Rakensin Saloon kivitalon ja pyysin tarjouksia usealta taholta. Leca-design tarjouksen pohjalta tilasin kaikki kivet kuitenkit erikseen ja säästin yli 6000e. Siis tuo säästö tuli pelkästään siitä kun laskit itse paljonko kiviä tarvitaan ja tilasin erikseen. Laskeminen oli helppoa ja kesti muutaman tunnin kokemattomalta.
Äläpä hauku kehitysvammaisia !
Mitä muutaman kymppitonnin perään itkemään. Kivitalon hankkivat ovat niitä raharikkaita, joilla on rahaa ja jotka eivät halua osallistua varsinaiseen likaiseen työhön, eikä heitä kiinnosta maksaako talo 300 vai 400k€.
Eri se on tavan köyhällä, jolle jo 500€ on sellanen summa, jonka perään pitää kitistä.
Kylläpä ne näyttää kivitalon tekijätkin poraavan rahojensa perän...
Veli vaimoineen rakentaa juuri kivitaloa ja kyllä kaikki säästetään mitä voidaan. Se vaan on joillekin ihmisille "se juttu". Itse en kivitalosta perusta, koska se on mielestäni kylmä ja persoonaton, eikä minulla ole tarvetta monumentille. Puutaloni kestää kyllä vielä lasten lapsille ja se siitä.
Kuitenkin esim ex-miehen kanssa teimme Lammi-talon, jonka kivet laskettiin Lammilla ja ostettiin rautakaupasta, kun säästä oli silloin -99 vuonna melkein 25%. Hulluahan se on...
mutta ei n kaikki "kivi"rakentajatkaan ole kädettömiä miljonäärejä tai ainakaan mijonäärejä :) .. Mun mökki nousi ihan puutalon hinnalla, no ainakin melkein.
Oma taloni valmistui loppuvuodesta 2007 joten tarjoukset pyydeltiin lähinnä 2005 aikana. Pyysin erinomaisilla kuvilla tarjoukset merkittävimmiltä "kivitalopaketti" toimittajilta. Se oli ilmeisesti sitten todella hyvää aikaa kun MUUTAMAT TOIMITTAJAT EIVÄT VIITSINEET EDES TARJOTA, no pyytelemällä aina toimitusjohtajatasolta saakka tarjouksia sentään tuli. Olisivat voineet kyllä siten jättää ne lähettämättä.
Kun purimme tarjoukset mestarin kanssa totesimme että ne menivät suurin piirtein näin: Rautakaupan OVH, siis se hyllynpäätyhinta jota ei maksa kuin maalipurkin ostava mummeli, kaikesta kamasta + n. 10 - 20 % + rahti. Tarkkoja hitoja ei nyt näin muista mutta muistaakseni esimerkiksi harkon OVH oli silloin noin 8,20 ja rautakaupan tarjoushinta 5,60 niin että aikas paljon oli ilmaa. Laskimme että yhteensä kutakuinkin 20 000 euroa. En ole koskaan tienannut niin niin hyvin kuin pyytämällä tarjoukset rautakaupoista ja tavarantoimittajilta itse suoraan.
Joku rikas kertoo ettei se 20 ke ollut kuin pieni osa budjetista, ei se ollutkaan mutta olen tyytyväinen että minulla on tämän verran vähemmän velkaa nyt.
Muutaman kivitalotarjouksen viime kuukausina läpikäyneenä, ei voi kun ihmetellä. Ketä voi olla niin poissa balanssista että tuollaisia summia makselee pelkästä perusperus pystytetystä taloaihiosta. katto asennettuna, mutta ei tuoteita eikä niiden materiaaleja, sama otsa- ja aluslautojen kanssa ym. ym.