oli mielenkiintoista juttua. Nyt satasataan aikaa ja energiaa kaupunkien keskeisille paikalle rakennettaviin tai korjattaviin taloyhtiöihin (kortteli) tai vuokra-asuntoihin, joissa alaikäraja asumiselle on 55 vuotta. Tuettu ja itsenäinen asuminen tai kavennettu yhteisöllisyys.
Kavennettu yhteisöllisyys tarkoittaa laajoja yhteisiä harrastetiloja, olohuonetta yhteisine kirjastoineen ja tietokoneineen ja mahdollisuutta ruokailla yhdessä säännöllisen tiheästi, mutta riittävän harvaan. Asukkaat tuntevat toisensa ja kunkin ammatillista osaamista ja taitoja hyödynnetään yhteiseksi hyväksi.
Kavennettu yhteisöllisyys tarkoittaa laajoja yhteisiä harrastetiloja, olohuonetta yhteisine kirjastoineen ja tietokoneineen ja mahdollisuutta ruokailla yhdessä säännöllisen tiheästi, mutta riittävän harvaan. Asukkaat tuntevat toisensa ja kunkin ammatillista osaamista ja taitoja hyödynnetään yhteiseksi hyväksi.
Vastaukset 28
Vanhimmat
sen siunaamaa rauhaa!
Kiitos, mutta ei kiitos moiselle kolhoosille!
terv. Ranttu
asua ihan omissa oloissaan, omassa asunnossaan, ihan kuin muissakin kerrostaloissa.
Palveluja saa, jos tarvitsee ja haluaa.
Ei ne talot mitään kolhooseja ole. Olen käynyt ja nähnyt, ihan tavallisia kerrostaloja ne on.
Tarkoituksena, että Sitten kun ja jos tarvitsee, ei heti tarvi muuttaa muualle, ainakaan laitoksiin.
tosi hienolta idealta.
Pyrkimys tietenkin, että voi asua omassa kodissaan, mieluiten kuolemaansa asti.
Siinä on sekin hyvä puoli, että kun ajoissa jo muuttaa ja tutustuu naapureihin, saa luotua sosiaaliset suhteet, kun vielä pääsee liikkumaan ja järki pelaa, niin on sitä tukiverkkoa siinä ihan lähellä, eikä tarvi olla yksin.
Monelle onkin se hyvin vaikeaa, kun olosuhteiden pakosta jo hyvinkin vanhana joutuu muuttamaan palvelutaloon.
Pakko tilanteessa ei voi kuin joustaa ja venytä, mutta kyllä se muutto vanhemmalla iällä vanhasta totutusta ympäristöstä on rankka juttu.
Tällaisessa asumisessa niin ei tarvi tapahtua, vaan ollaan jo valmiiksi kaikkien palveluiden äärellä.
Tosi järkevä juttu.
Vielä kun saisi valita naapurinsa, että olisi saman henkistä porukkaa, niin se vasta mukavaa olisi.
Tiedän monia vanhuksia, jotka ovat kyllä muuten palvelutaloihin tyytyväisiä, mutta saman henkisiä ihmisiä ei vain tahdo löytyä ja joutuvat kokemaan yksinäisyyttä suuren joukon keskellä.
Ei se kontaktin ottaminen ole helppoa, jos monet ovat jo täysin dementoituneita, tai halvaantuneita, etteivät pysty puhumaan, tai sitten ollaan aivan eri maailmoista, ettei ole juurikaan mitään yhteistä puhuttavaa.
Ei niitä ilmojakaan jaksa montaa kertaa päivässä päivitellä.
otetaanko tietsikat mukaan :)- ja sättäillään sitten tuolla hieman vanhempien palstoilla..
tuolla asumistavalla varmasti pyritäänkin.
Monestihan vaikka huonosti suunnitellut pesutilat pakottavat vanhuksen muuttamaan pois pitkäaikaisesta kodistaan.
Kun ihan tavalliset asunnot varustetaan mahdollisimman hyvin vanhuuttakin silmälläpitäen, ja kun talossa on saatavilla ruokapalveluita, sairaanhoitoa, ja vaikkapa kosmetologin palveluita, ynnä yhteistiloja niitä käyttäville, voi elää turvassa omassa kotonaan niin pitkälle kuin mahdollista.
Ajan myötä voi varmasti tutustua naapureihinkin, Jos haluaa.
tahansa!
Kun vaan pysyis kunnossa ettei tartte muuttaa moiseen, edelleenkin sitä mieltä!
T. Ranttu-erakko!
kukaan sinne voi pakottaa, mutta antaa kuitenkin ihmisille valinnan mahdollisuuden, sellaisille, jotka haluavat jo ennakoida tulevaa ja turvata taustansa.
Minusta se ei ole vanhainkoti, vaan ikäihmisten talo, jossa jokaisella on ihan oma kotinsa.
Erona vain se, että tarvittaessa on mahdollisuus saada eril. palveluita.
Ties mitä kaikkea palvelumuotoa on jo tarjolla siinä vaiheessa, kun niitä rupeaa tarviimaan.
Mieleeni tulee ensimmäisenä yhteisesti tilattava, vaikka miesstrippari, tai jotain muuta mukavaa, hahaaa, vai mitä tytöt.
viel vaaditaan, et siellä soi BEatlesit ym. meidän mielimusat, eiks niin Pirre?
ja kiikkutuolit heiluu tahissa :))
jäädä, vaan twistaamaan minkä keretään.
Tanssi pitää mielen ja kehon terveenä, katso vaikka
Tätä eilen 82 vuotta täyttänyttä Aira Samulinia.
Taisi olla just tänä aamuna aamuteeveessä.
Ei voi kuin ihailla, miten ihminen voikin olla pirteä ja nuorekas.
Kallion kirkossa järjestetyssä konsertissa, Ekku oli järjestänyt Airalle yllätyksen: piti kauniin puheen ja Airalle omistamansa valoshown. Aira oli aidosti yllättynyt ja iloinen. On tosi kiva, että on Airan kaltaisia upeita iäkkäitä ihmisiä jo Suomessakin. Ekku sanoi onnittelupuheessaan mm. että, Aira voi kulkea minihameessa vielä 100-vuotiaanakin.;))
joku luonnonoikku, harvinaisuus..en tarkoita ulkomuotoa, sillä onhan hänen kasvojaankin retusoitu varmaan uuteen kuosiin useita kertoja, mutta sehän on tässä sivuseikka.
Hänen luonteensa on ihmeellisen valoisa, hän on pysynyt elämässä kiinni, uteliaana, ja uusista asioista innostuvana, iloisena ja aktiivisena liikkujana..
Musiikilla on ihmeellinen voima, - niin mie ajattelen, että hänen rakkautensa tanssiin ja musiikkiin on pitänyt hänet "elossa".- henkisesti. Ja mikä ihmeellisintä, hän uskaltaa laittaa surutta itsensä likoon, sillä varmaan on vaikka minkä sanojaa..esim. mitä sinä vanha ihminen..jne. Hän on aito itsensä, aina.
aivan niin..hi.
EI IKINÄ!
Jaksaisitko sinä kuunnella kaiket päivät toisten sairauksia ja siitä kuinka kaikki oli niin hienosti ennen "vanhaan".Itse en takuu varmasti pyri moiseen asumiseen,jossa päivän suurin uutinen on usein se että kuka on soittanut viimeisen Mantovaanin ja siirtynyt oikosääristen joukkoon.
Niin kauan kun ihminen on vireä ja hän elää osallistuvana jäsenenä monisukupolvisessa yhteiskunnassa,ja saa elää sitä uutta aikaa ja päivää,joka on aina uusi ja mielenkiintoinen odottamuudellaan,hän säilyttää vireytensä ja ei hukkaa elämäänsä menneisyyden vartiointiin.
sellainen yhteisö, missä asuu paljon saman ikäisiä tai mikä tahansa asumisyhteisö, on asukkaidensa näköinen.
Tällasessa erityisesti voi pitkälti vaikuttaa miten siellä elämä etenee.
En minä ainakaan tyytyisi vain surkuttelemaan sairauksiani, en niistä kovin paljon jaksaisi edes mainita.
Onhan mahdollista valita keskustelun aiheet ja kaikki muukin toiminta, kun itse sen suunnittelee.
Ei siellä kait ole tarkoituskaan olla mitään ohjattua toimintaa, vain apulaisia asukeille, tarvittaessa.
Siellä varmaan lapset ja lastenlapset käyvät vierailulla ja tapaa paljon sellaisia, joita ei omassa kodissaan yksin asuessa ehkä tapaisikaan.
Sitäpaitsi, jokainen tietenkin matkustelee, harrastaa tapaa tuttaviaan, kute missä tahansa kerrostalossa asuessaan. Näet liian negatiivisesti ton, ikäänkuin joutuisit asumaan vankilassa. Minä taas näen sen mahdollisuuksien asumismuotona.
Nythän meillä on esikoulut ja pitäisikö meidät varttuneet ohjata nyt esivanhainkotiin.
Ymmärrän kontrolli yhteiskunnan tärkeyden,mutta kyllä vanhuudesta tulee pirun pitkä jos joutuu elämään 55 vuotiaasta vanhustentalossa.
Ei sovi minulle.
oikein ymmärtänyt.
Ideana on vain, et asutaan palveluiden ulottuvilla.
Siis ihan kuin tavallisessa kerrostalossa, mutta siellä on vain laajemmat palvelut, kuin vain sauna ja pesutupa ja isommat asukkaiden kokoontumistilat.
Muuten ei mitenkään leimallisesti sen enempää vanhusten talo, kuin mikään muukaan.
Kukaan ei sinua siellä valvo, ellei sitten uteliaat naapurit, mutta ihan itse saat elää miten haluat. Erona vain se, että jos jotain tarviit, niin palvelut on samassa talossa ja apu lähellä.
Kaikesta extrasta joudut tietysti maksamaan ylimääräistä.
juju on siinä, että juurtuu jo aikaisin kotiinsa, tavalliseen taloon, jossa vain sattuu olemaan kaikki tarpeellinen tulevaakin varten.
Voi valita silloin, kun on vielä varaa valita.
Muutamia kertoja olen vieraillut jossain vanhusten sairaskodissa, jossa lähes kaikki ihmiset olivat niin huonokuntoisia, ettei oikeaa vuorovaikutusta oikein voinutkaan syntyä. Itselleni se tuntuisi varmaan melko nopeasti kuolemaa paljon kamalammalta vaihtoehdolta, jos ajatukset vielä liikkuisivat ja kaipaisi virikkeitä. Ellei parantumisesta olisi toivoa, saisivat mieluummin viedä navetan taakse ja lopettaa.
Miksi h-tissa sellaisetkin vanhat ihmiset, joiden järki vielä toimii eristetään maailmasta tuollaiseen ympäristöön vain odottamaan kuolemaa, elleivät omaiset pidä huolta ja pysty järjestämään jotain kalliimpaa, yksityistä ja inhimillisempää vaihtoehtoa?
"myyntimies", joka ei huomaa kuunnella asiakkaan tarpeita.;))
Toivottavasti meille jokaiselle riittäisi mieleisiä vaihtoehtoja vielä vanhoilla päivilläkin. Esim. Helsingissä 400-vuotissäätiön vanhusten vuokrataloissa tarjotaan asukkaille sekä yksityinen asunto että yhteisiä tiloja ja palveluja. Ensimmäiset rakennettiin Maunulaan luultavasti jo 50-luvulla ja Puotinharjuun vähän myöhemmin. Luulen molempien vielä toimivan. Ainakin talot ovat paikoillaan. Välillä palvelutaloasumisesta puhutaan kuin uudesta asiasta.
ymmärtänyt mitä tarkoitit.
Mitä mun olis pitänyt myydä, tai miten ja missä se vanhanaikaisuus näkyy?
yksityinenkään takaa inhimillisempiä oloja.
tyttäreni oli harjoittelemassa sellaisessa kalliissa ns. parempien ihmisten vanhusten hoitolaitoksessa.
Tytär kertoi, että rahan jälki kyllä näkyi sisustuksessa ja kalliissa astiastoissa jne. mutta hoito vanhuksilla aivan samaa luokkaa, ellei huonompaa, kuin kunnallisella puolellakin.
Eivät vanhukset saaneet rahoilleen hoidon osalta mitään vastinetta.
Olivat ahdistuneita ja apaattisia, lähes kaikki.
Ei heitä mitenkään aktivoitu, eikä ohjelmaa järjestetty.
Puhuteltiin miten sattuu jne, et ei edes rahalla välttämättä saa.
koko juttu. Huono vitsi ei selittelemällä parane.
Hyviä öitä ja aurinkoista viikkoa sinulle.
samoin.
sellaiseen taloyhtiöön, jossa olisi kaikenlaisia eri kokoisia asuntoja ja erilaisia asujia. Nuoria, vanhoja, perheitä, sinkkuja ja käytettävissä olisi yhteisiä tiloja ja palveluita niitä haluaville. Sellainen hanke on ainakin Helsingissä käynnistymässä parhaillaan.
Senioriasuntoja on ollut jo jonkin aikaa ainakin pääkaupungin seudulla. Luultavasti sellaisiin pitää ilmoittautua jonoon hyvissä ajoin, jos haluaa päästä vielä aktiivivuosina muuttamaan.
nuorten kanssa samaan taloon.
Syystä, että ne haluaa kuunnella musiikkia niin kovaa, että kuuluu ihan toiseen päähän taloa, ainakin basso, saatikka jos sellanen naapuri sattuis seinän taakse.
Mun vanhempien naapurissa asui aikanaan sellanen soittovehkeitten huudattaja ja se oli aivan kamalaa, kun ei voinut vanhempien kotona keskustella, kun meteli oli niin mahtava.
Sama ongelma on meillä kotona, kun nuoriso huudattaa noita vehkeitä.
Olen jo saanut sellaisen rautaisannoksen, että olen niin yliherkkä jo sille metelille, et en mitenkään voisi sitä sietää/kestää enää yhtään.
Ärsytyskynnys sen metelin suhteen on tosi matala.
Toinen olisi, mitä en voisi kuunnella, puuttumatta asioihin, lapsen itku.
Sellanen mikä jatkuu ja jatkuu, eikä kukaan ainakaan lohduta.
Välillä vain joku vanhempi karjuu jotain väliin.
Sellaisessa "seka"asumisessa on omat riskinsä.
Muuten ei minulla ole mitään nuoria eikä lapsia vastaan.
Sellainen kaiken ikäisten talo, onnistuneella asukasvalinnalla olisi tietysti ihanteellisin.
Yksikin epäsosiaalinen asukas voi kuitenkin pilata koko homman.
ohjelmassa oli viimeksi rouva, joka kertoi Helsinkiin suunnitellusta yhteisöasumistakin tavoittelevasta talohankkeesta.
Ohjelma on nähtävissä Yle Areenassa.
Olin jo aikaisemmin suunnitellut käyväni tutustumassa hankkeeseen ja sen puuhajoukkoon tänään pidetyssä kokouksessa. Paikalla oli reilut 60 ihmistä. Seniorit olivat pieni vähemmistö. Hanke saattaa tulla melko kalliiksi, jos se toteutetaan yksityisenä asunto-osakeyhtiönä. Jokainen joutuu maksamaan rakennusvaiheessa arviolta vähintään 10 m2:n hinnan osuutenaan yhteistilojen kustannuksista.
Ensimmäisen vinkin yhdistyksestä sain joskus aikaisemmin naapuripalstalla käydystä keskustelusta. Minusta asumismuoto olisi ihanteellinen ja saatan kukaties hyvinkin pyrkiä mukaan. ;))