liityttiin EU:n jäseneksi viljelijöiden tulot pudotettiin noin puoleen ja korvattiin tuella jo tällöin tukitaso jäi alle menetysten, eikä sitä ole korjattu vaan tuki polkee paikallaan ja muu yhteiskunta karkaa tavoittamottamiin.
http://lotta.yle.fi/rsweboul.nsf/sivut/tastapuhuimme?opendocument&pageid=ContentB350B
http://lotta.yle.fi/rsweboul.nsf/sivut/tastapuhuimme?opendocument&pageid=ContentB350B
Vastaukset 9
Vanhimmat
Suuret yritykset saivat viime vuonna paljon EU:n maataloustukia. Isoja tuensaajia olivat muun muassa sokeriyritys Sucros, HK Foods, Vapon Suo Oy ja Valio.
Joidenkin yritysten tuet nousivat useisiin miljooniin euroihin. Yksityishenkilöt saivat enimmillään useita satoja tuhansia.
Sampo-konsernin pääjohtaja ja suuromistaja Björn Wahlroos sai viime vuonna yli kaksi kertaa enemmän viljelijätukea kuin 2000-luvun alussa.
Pääasiassa EU:lta tulleet tuet olivat vuonna 2002 noin 131 000 euroa, mutta viime vuonna tukisumma oli jo 302 000 euroa.
Wahlroosin viljelijätuet ovat nousseet kuudessa vuodessa melko tasaisesti noin kymmenen prosentin vuosivauhtia, mutta viime vuonna tuet hypähtivät 35 prosenttia. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että Wahlroosin Joensuun-kartanossa Halikossa lopetettiin sokerijuurikkaan viljely. Lopettamista tuetaan enemmän kuin itse viljelyä.
Suurin henkilötuensaaja oli viime vuonna hollolalainen Matti Vuorinen, joka viljelee pääosin viljaa 700–800 hehtaarin pelloilla. Suomen suurimman viljatilan isäntä sai EU:lta tukea 355 000 euroa ja Suomelta noin 90 000 euroa.
Myöskään kaupunkilaiset eivät jääneet ilman maataloustukia: saajien joukossa oli pari sataa henkeä Turusta, Helsingistä ja Tampereelta. Espoolaisia EU-tuen saajia oli 125, ja Kauniaisissakin asustaa yhdeksän maataloustuen saajaa.
Osa viljelijöistä on sivutoimisia ja jotkut suurtilallisetkin asuvat mieluummin kaupunkien keskustassa kuin itse tilalla.
Koneen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin kuitenkin asuu ja hoitaa karjaansa Kirkkonummen tilalla.
Koska maataloustuki perustuu paljolti hehtaareihin, suurten kartanoiden isännät ja emännät ovat EU-tuensaajien kärjessä. Sama syy nostaa vankiloita tuensaajien kärkeen.
Vankiloissa maanviljelys on ennen kaikkea työllistävää toimintaa, minkä vuoksi ne kaikki ovat luomutiloja. Tiloilla pidetään lisäksi alkuperäiskarjaa, millä yhdistelmällä vankilat saavat hyvät tuet EU:sta.
Pakkolaitoksista suurimmat tuet saivat Pelso, 266 000 euroa, Konnunsuo, 209 000 euroa sekä Sukeva 190 000 euroa.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Wahlroosin viljelijätuki yli kaksinkertaistui 2000-luvulla/1135243867476
EU:ssa olo ajan, eivät Nallet ja kumppanit tukia taskuunsa saa, niillä tuotetaan ruokaa, tämän yksinkertaisen perustavaa laatua olevan asian käsittäminen tuntuu olevan ylivoimaista. Kertoo kyllä listojen laatijoistaan paljonkin, vanhassa kotimaisessa elokuvassa oli sopiva luonnehdinta asiasta, jonka jätän nyt kuitenkin kirjoittamatta. Tuloero viljelijöiden ja muun yhteiskunnan välillä on revennyt kestämättömäksi ja siitä maksetaan vielä kova hinta.
todelliset tuet yritetään vyöryttää muitten syyksi 7000000000 € tuet joten turhaa paskan jauhamista kaikki tuet julkisiksi ja puolueettomat tekeen listat ei maajussien omat tekemät pirä paikkaansa niistä on suurin osa jätetty julkistamatta ,.,.,jos maataloustoimistot eivät anna tuki tietoja julkisiksi uhkasakko 100 tuhatta € jotenkin laittais toimiin oikein,.,.,
pienet tuensaajat.
Työmiestä tekee töitä Walhroosille , tuki ainakin työllistää ja suoraan.
-
Heikki Haavisto ollut neuvottelemassa EU sopimuksista älkää syytelkö muita tukiasioista
-
-