Oletteko huomannut hormonien vaikuttavan (kuukautiset, raskaus yms) vaikuttavan kohtauksiin?
Minä: Vuosi sitten sain ekan kohtauksen, olin raskaana..
Puoli vuotta sitten laitoin hormonikierukan --> viikko siitä sain toisen kohtauksen (kierukan ei pitäisi vaikuttaa???)
Sen jälkeen pikkuhiljaa lopettelin imettämistä..ja kohtaus tuntemukset lisääntyivät.
Kohtausta en ole saanut mutta nyt minulla on eri lääkitys kuin alussa, joskaan en vieläkään ole täysin oireeton (kohtaus tuntemuksia päivittäin..mm: Puhe kyky menee päivittäin). Ennen toista kohtausta olin täysin oireeton.
Oho..tuliko vähän sekavaa..
Minä: Vuosi sitten sain ekan kohtauksen, olin raskaana..
Puoli vuotta sitten laitoin hormonikierukan --> viikko siitä sain toisen kohtauksen (kierukan ei pitäisi vaikuttaa???)
Sen jälkeen pikkuhiljaa lopettelin imettämistä..ja kohtaus tuntemukset lisääntyivät.
Kohtausta en ole saanut mutta nyt minulla on eri lääkitys kuin alussa, joskaan en vieläkään ole täysin oireeton (kohtaus tuntemuksia päivittäin..mm: Puhe kyky menee päivittäin). Ennen toista kohtausta olin täysin oireeton.
Oho..tuliko vähän sekavaa..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minä olen täysin tietoinen kuukauden hormoonivaihteluista. Ovulaatio ja kuukautisten alkamisaika ovat kaikkein pahimpia. Oikeastaan nuorempana vielä enemmän. Nyt, kun ikää on tullut lisää, kohtauksetkin on valitettavasti lisääntyneet. No, niihin vaikuttaa niin monet asiat. Lääkevaihteluja on ollut tosi paljon.
Minä en uskaltanut ottaa hormoonikierukkaa, vaikka sen pitäis vaikuttaa vain paikallisesti ja noista raskausajoista en muista mitään sen kummallisempaa, kuin loppupuolen kohtausten pahenemisen. Lääkettä lisättiin silloin. Terveitä mukuloita on tullut. Epilepsia ei todellakaan ole este hankkia lapsia.
Muuten, noin yleisesti kaikille kysymyksenä, kun itse olen miettinyt tosi paljon, että mikä on kohtaus? Siis se, joka pitää merkitä
kohtauskalenteriin. Merkitsettekö te selkeät kohtaustuntemukset, sekunnin pysähdykset,hetken tuijotukset... Mitä? Olen sairastanut jo 29v tätä sairautta ja tämä on muuttanut muotoaan. Olen vähän ymmälläni noista merkintätavoista.
Kun tuli ns. petit mal-kohtauksia eli parin sekunnin "poissaoloja", merkitsin ne omalla merkillään kohtauskalenteriin (pystyviiva) ja isot omallaan (rasti).
Yleensä petit mal loppui ennen kuin isot kohtaukset, mutta tulipa tarkempi tieto seuraavaa kontrollia varten.
Nyt lääkitys on ollut reilut 40 vuotta.
Ihan ensin noista hormoniasioista.Olen nyt 62-vuotias ja sairastanut epilepsiaa 11-vuotiaasta. Hormonit eivät ole vaikuttaneet kohtauksiin tai niiden määriin.Kohtauksia minulla kyllä on aina ollut melko paljon, pari joka kuukausi, onneksi lieviä. Minulla on kaksi tervettä lasta, vaikka lääkitys odotusaikana oli aika hurja, jouduin köäyttämään mm. barbituraatteja. Olen käyttänyt hormonikierukkaa ehkäisyssä. Sen sijaan tabletteja ei siihen aikaan suositeltu. Vaihdevuosina sain ja halusinkin hormonihoitoa, joka kesti n. 5 vuotta. Sekään ei vaikuttanut kohtaustilanteeseeni. Kun Lamictal ja Keppra tulivat markkinoille, kohtaukseni lievenivät ihan selvästi. Edelleenkin sain paljon lieviä kohtauksia ja useantyyppisiä, mille neurologien näkemyksen mukaan ei minun tapauksessani voi mitään ja lääkitykseni on nytkin runsas.Jäin eläkkeelle 2 v sitten. Ennen sitä kohtaukseni olivat pääasiassa 1-2 sekunnin häivähdyksiä, mutta muunlaisiakin oli. Minun piti kyllä merkitä kohtauspäiväkirjaan kaikki kohtaukset, myös häivähdykset/pienet tuntemukset, joita saattoi olla useita samana päivänä ja jopa 2-3 viikon putkessa. Neurologini luokittelivat myös nämä kohtauksiksi. Ymmärtäisin niin, että tietysti aivojen sähkötoiminnassa on silloinkin häiriöitä. Kun jäin työkyvyttömuuseläkkeelle 2 vuotta sitten oikeastaan kaikenlaiset kohtaukset jäivät heti pois, myös häivähdykset. Uskon, että työpaineitten pois jääminen on vaikuttanut aivan ratkaisevasti tilanteeseeni. Juuri eläkkeelle jäämiseni aikoihin mietittiin leikkausta runsaitten kohtausten vuoksi (minulla on aivoissa verisuonikasvain). Onneksi ehdin jäädä eläkkeelle eikä em. syistä johtuen leikkaukseen tarvinnut ryhtyä.