Onko jakaa kokemuksia?
Tuuliperäsin.
Mikä paras?
224357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
ja niistä yhteensä n. 55.000 mpk. Molemmat hyviä: Monitor ja Hydrovane. Edellinen kääntää veneen peräsintä, jälkimmäinen toimii itsenäisenä yksikkönä. Makuasia kumpaa pitää parempana. Molempien hst-rakenne on luja eikä ole altis korroosiolle.
Itselläni ei ole mitään sellaista lisättävää näistä kahdesta maalista, josta ei löytyisi infoa valmistajan sivuilta.
Moni muukin malli voi olla hyvä esim. Aries, Windpilot Pacific ja Pacific Plus, Sailomat, ehkä Fleming.
Kannattaa katsella miten eri malliset kiinnitetään veneen perään. Sellaiset mallit, joissa on oma ohjausperäsin (Hydrovane ja Windpilot Pacific Plus), vaativat erityisen tukevan kiinnityksen. Saattaa olla asennusongelmia, jos veneen perä on uimatasomallinen. Sailomatin, Arieksen ja Windpilot Pacificin kiinnitys on melko yksinkertainen, kuormitukset pienemmät.
tuota Hydrovanea. Onko helppo asentaa kurssiin vene, entä "kaukosäätö"? Toimiko hyvin vai miten olet käyttänyt. Olen lueskellut noita valmistajien nettisivuja, mutta oikeat käyttökokemukset on myös hyödyllisiä. Mulla veneessä peräpeili melko kaukana avotilasta. Sekä Monitoria että Hydrovane on kuitenkin ko. venetyyppin asennettu valmistajien mukaan.
Sen mahdollisuus toimia myös hätäohjauslaitteena on tärkeä varsinkin nykyaikaisissa lapioperäsinveneissä. Asennuksen voi tehdä sen verran sivuun keskilinjasta, että vapaa pääsy keskelle asennetuille uimarapuille on mahdollista. Useimpiin venemalleihin löytyy valmistajalta valmiit asennuspiirrokset ja -osat. Kannattaa miettiä kustannussyistä kiinnitystukien teettämistä lähipajalla. Vinoperäisissä joko ylempi tai alempi kiinnitystaso edellyttää melko kallista A-tukea, joka valmistajalta tilattaessa maksaa tonnin kantturoissa!
ovat yksinkertaisia.
1. Kurssi
Säätönupista kierrät tuulilapaa niin, että se on tuulen suunnassa. Sen jälkeen käännät vivusta tuuliperäsimen toimintaan ja lukitset veneen oman peräsimen. Siinä se. Vene pitää entisen kurssinsa. Kurssin hienosäätö tai isompi muutos esim. halssinvaihtoa varten tehdään kaukosäädöllä.
2. Kaukosäätö
Kaukosäätö toimii ohuella narulla, jonka trissan kumilankakiristyksen olet sijoittanut paikkaan, johon helposti ulotut. Vene muuttaa suuntaansa paapuuriin tai styrpuuriin sen mukaan kumpaan suuntaan säätönarua vedät. Omassa veneessäni kiinnitin kaukosäätöliinan trissan avotilan laitaan niin, että ulotuin säätämään kurssin sprayhoodin suojasta. Ohjeet varmaankin löytyvät Hydrovanen sivuilta.
Hydrovanen ohjausperäsimen käyttövoima tulee tuulilavasta eikä servoperäsimestä kuten esim. Windpilot Pacific Plussassa. Tämän takia tuulilapa on melko iso ja vaatii enemmän vapaata tilaa veneen perässä kuin servolavasta voiman saavat tuuliperäsimet. Pitää katsoa, ettei Hydrovanen tuulilavan tiellä ole jotain estettä kuten targakaarta tai tutkatolppaa. Takastaagi ei haittaa.
Sinänsä Hydrovane on erittäin helppokäyttöinen ja luotettava tuuliperäsin. Sen takia se varmaankin on säilyttänyt suosionsa jo kymmeniä vuosia.
Hydrovanen käyttäminen edellyttää sitä, että pystyt lukitsemaan veneen peräsimen liikkumattomaksi.
Mieluummin siirtäisin peräportaan kuin asentaisin Hydrovanen epäsymmetrisesti.
Niinikään voi olla huono ajatus teettää Hydrovanen kiinnitystuet lähipajalla. Jos teetät ne omien piirustustesi mukaan, mitoita tuet erittäin tukeviksi. Niihin tulee kovat väännöt silloin, kun tuuli on myrskyinen ja aallokko iso. Muista, että kysymys on venettä ohjaavasta peräsimestä. Samasta syystä peräpeilin laitaan asennettu ohjausperäsin on huono ratkaisu, varsinkin toisella halssilla. Ote vedestä voi kadota veneen kallistuessa kovalla kryssillä tai keinahdellassa myötäaallokossa.
Kannattaa huomioida sekin, että Hydrovanea voi joutua käyttämään hätäohjauksena. Miksi et asentaisi sitä veneen keskilinjaan? Eikö hätäohjauskin ole tärkeämpi kuin peräporras? Miksi et siirtäisi peräporrasta pois keskilinjasta?
Tietysti, jos purjehdusreviirisi on pääasiallisesti Itämeren alueella, voi tyytyä kompromissiin ja asentaa tuuliperäsimesi peräpeilin laitaan ja käyttää vaikka lähipajan virityksiä asennukseen.
A-tuki on muuten tarpeellinen vain, jos veneen peräpeili on kovin viisto tai on nykymyodin uimatasorappu. Omassa 13 tn painoisessa veneessäni ei tarvittu A-tukea eikä mitään ongelmia esiintynyt. Peräpeili oli takastaagin suuntainen. Hydrovanen alakiinnike tuli peräpeilin alle niinkuin valmistaja suositteli. Sain yksilöidyt asennusohjeet laitteen mukana.
harkitse vaikkapa Sailomatia
http://www.sailomat.com/installation-examples.php
Näin tunnettu tuuliperäsimien valmistaja suosittelee: tuuliperöäsimen merkistä riippumatta se pitäisi asentaa keskelle!
"In our opinion, all windvanes, regardless of brand, should be mounted in the center of the transom on a monohull".
http://www.selfsteer.com/windvanes101/swimLadderLocation.php
Windpilot-tuuliperäsimen asennusvideo
http://www.windpilot.de/en/Ra/raviden.html
Video Hydrovanesta kevyehkössö sivutuulessa. Kaukosäätö näkyy hyvin, samoin tuulilavan liike.
http://www.youtube.com/watch?v=9UP7L34-zus
ja myös suunnittelijani tekee alihankintatöitä esimerkiksi Siltalalle. Pitäisi riittää asiantuntemus. Lähipaja voi tietenkin jonkun muun kohdalla olla jotakin muuta. Toisekseen uimaporras on kasettimallinen ja mahdotonta siirtää paikaltaan. Voisin tietenkin laittaa uuden portaan lisäksi sinne sivuun. En kuitenkaan tule sitä tekemään 20 cm:n tähden. Sen verran tulee tuuliperäsin poikkeamaan keskilinjasta.
koska itselläni ei ole kokemusta epäsymmetrisesti asennetuista peräsimistä.
Ehkäpä kannattasi kysyä tuuliperäsimen valmistajan käsitystä siitä miten heidän valmistamansa tuuliperäsin sopii juuri sinun venetyyppiisi ja miten se siihen kannattaisi asentaa.
Jos taas lähipajallasi on laaja kokemus tuuliperäsimistä, voithan teettää koko tuuliperäsimenkin siellä!
Siltalan Nauticateissa en ole nähnyt Hydrovanea koskaan.
syntyisi hyvän suunnittelun ja tarkkojen lujuuslaskelmien jälkeen? Sinä, jos kuka osaat sen arvioida.
Hydrovanella on kymmeniä esimerkkejä epäsymmetrisistä asennuksista ja heidän (Will) mielestään tuolla pienellä poikkeamalla keskilinjasta ei ole mitään käytännön merkitystä.
Takerrut nyt puolustamaan omaa lähipajaasi ja tuuliperäsimen asentamista epäsymmetrisesti.
Kun aikanaan valitsin ja asensin ensimmäisen tuuliperäsimeni, keskustelin mr. Derek Danielsin kanssa Hydrovanesta. Hydrovanen suunnittelijana hän suositteli asennusta nimenomaan keskilinjaan, vaikka epäsymmetrinen asennus olikin Danielsin mukaan mahdollinen.
Hydrovanen asennuksista eri merkkisiin veneisiin on kuvia valmistajan sivuilla. Tavanomainen, "conventional" asennus on peräpeilin keskelle, mutta erikoistapauksia varten on kuvia myös epäsymmetrisistä asennuksista. Jos veneesi on sarjavalmisteinen matkapursi, luulisi esimerkkejä löytyvän tuuliperäsiemen asennuksesta siihen.
http://www.hydrovane.com/GalleryConventionalInstallations.html
Hydrovane ei välttämättä ole paras valinta jokaiseen venetyyppiin! Mikset kyselisi sisarveneiden omistajien kokemuksia heidän tuuliperäsimistään? Monilla cruisereiden foorumeilla on tuuliperäsinkeskusteluja.
Hydrovane on kallis. Jos sinulla kustannusten kipukynnys on A-tuen hinta, mikset saman tien harkitse halvempaa tuuliperäsintä? "Sinä, jos kuka osaat sen arvioida".
http://www.onpassage.com/Steering_Systems/Windvane_Self_Steering/Windvane_Self_Steering.htm
väärässä, mutta kova poika olet inttämään!
Uskon nyt viimeistään kaikkien uskovan, että Hydrovane on parasta kiinnittää keskilinjalle. Kaikille nykyaikaisen sarjavalmisteisen veneiden omistajille sanon kuitenkin, että parinkymmenen sentin poikkeama keskilinjasta ei merkitse käytännössä mitään. Laittakaa se vaan niin, että veneenne kaikki hienot ominaisuudet ovat edelleen käytettävissä.
ehdotti tuota lähipajan käyttöä A-tuen valmistajana. Hän lähetti myös kuvia vastaavanlaisista operaatioista. Oma suunnittelijani on miettinyt nuo asiat kuitenkin vielä hieman esimerkkikuvia tukevammaksi.
Hydrovanen asiakaspalvelu on ollut aivan täydellistä. Olisipa suomalaisilla veneveistämöillä ja maahantuojilla samaa tasoa.
Ja miksi päädyit hydrovaneen?
Peter Förthmann on myös tuuliperäsinmiehiä.
http://www.windpilot.de/en/Ra/ratipen.html
http://www.selfsteer.com/
Yksi painava syy oli se, että veneeni perässä ei ollut tilaa Hydrovanen isokokoiselle tuulilavalle. Hydrovane ei ohjaa, jos lapa ei mahdu kääntyilemään.
Servolla toimivissa tuuliperäsimissä on pieni vanerilapa. Se ei vaadi tutkatolpan tai tuuligeneraattorin tolpan siirtämistä.
ehkä kuitenkin kallistumassa Hydrovaneen tai tuohon saksalaiseen Pacific Plussaan. Näissä on hieman eri toimintaperiaate, mutta yhteistä on se, että veneen omaa peräsintä ei käytetä ohjailuun. Molempia näyttää olevan omistamani venetyypin perään asennettu. Nämä toimivat myös häräperäsimenä. Lisäksi Monitorin kaltaisissa pitäisi ohjailuvaijerit yhdistää ruoriin vai miten olette tehneet?
Niissä tuuliperäsimissä, joissa ei ole omaa ohjausperäsintä, servon liike välitetään veneen peräsimeen esim dyneema liinojen välityksellä. Rattiohjatuissa veneissä sitä varten tarvitaan liinarumpu rattiin. Joissakin malleissa välitys on laitettu peräpeilin läpi suoraan kvadrattiin (muistaakseni Flemingissä oli näin). Pinnaohjatuissa järjestely on yksinkertaisempi kuin rattiveneessä.
Jos haluat itsenäisenä yksikkönä toimivan tuuliperäsimen, laite on kookkaampi ja sen kiinnitys peräpeiliin täytyy olla tukeva. Tsekkaa myös, tarvitseeko peräpeilisi vahvikkeita. Sekä Hydrov. että Pacific plussa ovat hyviä. Edellinen lienee hiukan painavampi (oma hydrovane oli 61 kg) kuin alumiininen saksalainen. Saksalaisen vanerinen tuulilapa on paljon pienempi kuin hydrovanen iso putkikehys kangas.
Tuuliperäsin on tärkein varuste pitkillä reissuilla!
ei varmaan yhtä ainoaa parasta ole. Mulla on rattiohjaus ja keskiavotila, joten liinojen vetäminen avotilaan ei oikein houkuttele. Peräpeilin läpi kvadranttiin voisi olla mahdollista, mutta ehkä kuitenkin tuollainen itsenäinen yksikkö voisi olla järkevin tässä tapauksessa. Peräpeiliin pääsee helposti käsiksi peräkajuutan kautta, joten vahvistaminen ja riittävän suurien taustalevyjen asentaminen ei ole ongelma.
Kaipa tuo saksalainen kestää? Ainakin hinnaston mukaan kalliimpi kuin Hydrovane.
Mulla on ollut Windpilot Pacific plus kolme vuotta ja olen ollut hyvin tyytyväinen. Tuulta tarvitaan 4m/s hyvään toimimiseen, sen jälkeen mitä kovempi tuuli, sen parempi toiminta. Ohjaa melko hyvin myös myötäisellä, minkä ymmärrän olevan piloteille yleensä vaikeaa. En ole rakentanut lisävahvistuksia tukevasti rakennettuun laskikutuveneeseeni, hyvin on kestänyt. Asennus keskelle viisain. Ruori on voitava lukita.
Ostitko suoraan tuolta Saksalaiselta ja tuliko jotain huomioitavaa eteen? Mulla on Whitlockin ohjaus jossa "perinteinen" ruuvilukitus.
pätee kaikkiin tuuliperäsimiin. Pacific Plus on varmastikin hyvä valinta. Sen peräsin saa käyttövoimasa servolavasta, Hydrovane isosta tuulilavasta. Iso tuulilapa ei taida sopia joka veneeseen.
Asennus peräpeilin keskelle on paras kaikissa tuuliperäsimissä ja todennäköisesti aivan erityisesti silloin, jos veneen perä on leveä ja veneellä on jonkinlainen broachaamistaipumus. Broachissa voi olla kysymys siitä, että veneen kallistuessa peräsin nousee vedestä ja menettää ohjauskykynsä.
Venettä ohjaavan tuuliperäsimen peräsinlapa on huomattavasti matalampi ja pienempi kuin veneen oma peräsin (joka lukitaan). Hydrovanessa lapa on vain 80 cm syvyinen. Jos tuuliperäsin on asennettu keskiviivasta sivulle, lapa voi kadottaa otteensa veneen kallistuessa vastakkaiselle puolelle -> ohjauskyky katoaa, vene broachaa.
Tällaista ongelmaa olen kuullut Arieksen vanhasta mallista, vaikka se oli asennettu oikeaoppisesti keskelle. Täytyy olla painava syy, jos tuuliperäsimen asentaa muualle kuin keskelle. Keveissä keleissä siitäkään ei ole haittaa, mutta tuuliperäsintä käytetään aika rankoissakin olosuhteissa.