Kun nyt kerran tuntuu olevan villitys, että lapsella on parempi hoidossa, kuin kotona olevan vanhemman ja pikkusisaruksen kanssa, niin olisiko tässä mitään ideaa.
Lapsille joiden vanhemmat ovat äitiyslomalla/ hoitovapaalla olisi rajattu aika, puolille päivin vain.
Näin lapsella olisi niitä monen kaipaamia virikkeitä, mutta myös aikaa oman perheen kanssa.
Sitä paitsi aika moni varmaan miettisi onko helpompaa pitää lapsi kotona, vai käydä pienemmän päikkäreiden aikaan hakemassa isompi kotiin.
Aika yleinen käytäntö kun tuntuu olevan, että isä hakee töistä palatessaan lapsen vasta Piiiitkän päivän jälkeen kotiin.
Lapsille joiden vanhemmat ovat äitiyslomalla/ hoitovapaalla olisi rajattu aika, puolille päivin vain.
Näin lapsella olisi niitä monen kaipaamia virikkeitä, mutta myös aikaa oman perheen kanssa.
Sitä paitsi aika moni varmaan miettisi onko helpompaa pitää lapsi kotona, vai käydä pienemmän päikkäreiden aikaan hakemassa isompi kotiin.
Aika yleinen käytäntö kun tuntuu olevan, että isä hakee töistä palatessaan lapsen vasta Piiiitkän päivän jälkeen kotiin.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Juu ihan hyvä ehdotus sillä jos ajatellaan sen lapsen omia tarpeita eli virikkeitä ja kaveriseuraa niin siihen riittää hyvin se aamupäivä. Se että on sitten koko päivän palvelee vain ja ainoastaan äidin omaa etua.
Toki se hankalampaakin on että ei voi hakea juuri silloin kun haluaa mutta mitä turhaa tehdä turhan pitkiä päiväkotipäiviä lapselle. Eihän koululaisetkaan ole koulussa ekalla ja tokalla kun usein puoleenpäivään asti.
Toisaalta joillekin voisi olla helpompi järjestely että lapsi olisi hoidossa koko päivän mutta vain 2-3 päivää viikossa. Sekin olisi ihan hyvä järjestely mielestäni ja jäisi sitten vielä tarpeeksi niitä kotipäiviä vielä jäljelle.
Meillä tulee lapselle hoitopäivät juuri noin, että 3 päivää viikossa - vähän päälle 7 tuntia per päivä. Siis kun itsellä on kotiviikko menossa.
Jos taas olen töissä, niin sitten päivät tietysti ovat pitempiä lapsella ja niitä saattaa olla enemmän kuin tuon 3 päivää tai sitten ei. Riippuu tilanteesta.
Miksi tarjoat lapselle rikkonaisen päivän, kesken leikkien joutuis lähtemään pois?
Paljon parempi on se että parisen kertaa viikossa on sen koko päivän.
Kaikkein paras idea on se, ettemme koita rajoittaa perheitä itse päättämästä, mikä heidän tarpeisiinsa on se oikea ratkaisu.
Puolilta päivin mennään nukkumaan eikä leikkimään.
Eikä perheetkään aina ymmärrä mikä parasta on. Se jos joku koittaa päiväkodin väittää olevan lapselle parampi kuin kotona normaalissa jauhoissa olevan äidin ja pikku sisaruksen kanssa kertoo siitä.
saakos sulle nauraa?
Eihän tässä olla lähellekään Mikkoskan kanssa samoilla linjoilla:)
Ja saa nauraa, nauraminen on aina hyväksi ihmisille.
Meidän pk:ssa sitä on tarjottu muutamalle vanhemmalle. Eivät he halua sitä koska heilla on subjektiivinen oikeus hoitopaikkaan. Yksi tällainen lapsi on sitten 7-17 pk:ssa kun äiti on pienemmän kanssa kotona.
Sääliksi käy tätä tyttöä ja kun hän oireileekin melko paljon.
Onhan meidän pk:ssa leikkitoimintaakin mutta ei tämäkään käynyt tälle perheelle. Mitenköhän ne sitten pärjäävät lastensa kanssa kun ei ole enää päiväkoti ikäinen jos ei nyttenkään pärjätä/jakseta.
on aika ajoin myös äitiyslomalla olevien isompia lapsia. Heitä tuodaan aamuisin miten sattuu ja selitellään tyyliin: "Ei jaksettu nousta, kun oli sitä sun tätä". Minkäänlaisia aikatauluja ei haluta noudattaa, eikä oikein ymmärretä miten se vaikeuttaa ryhmän toimintaa. Rasittavaa!
Toisaalta miksi pitäisi olla armeijamaiset ajat noudatettavana silloin kun ei ole pakko. Eikö ole hyvä että lapsella on kiireetön aamu ja saa lähteä silloin kun siltä tuntuu. Itse asiassa tällöin koko päiväkotiin meno tuntuu lapsesta paljon kivemmalta. Kyllä niitä kiire aamuja jolloin on pakko ehtiä ja on kiire, kiire ehtii sitten käydä lapsen kanssa läpi ihan tarpeeksi silloin kun on pakko esim. töihin mennessä. Miten se vaikeuttaa niin paljon teidän toimintaa. Miksi pitäisi tulla samaan aikaan joka päivä? Monesti painotetaan että toiminta on juuri aamupäivällä mutta tällöin pitäisikin tulla jo ennen yhdeksää. Eikä siihen "toimintaan" näytä montaa minuuttia olla varattuna aamusta. Monessa päiväkodissa mennään ulos jo puolikymmeneltä. Ihmettelenkin että mitä sitten koko loppu päivä tehdään jos kaikki toiminta on suurilta osin tapahtunut jossain puolessa tunnissa aamulla.
Miksi täytyy tuoda hoitoon, kun ei ole pakko!
Ei ole yhtään hauskaa joka jumalan kerta odotella näitä "virikkeenhakijoita", kun muu ryhmä on esim. lähdössä kirjastoon, hiihtoretkelle ym. Vaikka kyseisistä asioista on tiedotettu hyvissä ajoin. Ei mikään päiväkoti voi eikä pidä alkaa toimimaan tällaisten muista piittaamattomien ihmisten ehdoilla.
Ahaa, meidän päiväkodissa ainakin noita retkiä on vain ehkä 3 vuodessa ja meille on ainakin ollut itsestään selvää että ei ketään jäädä odottelemaan mitään retkeä varten vaan on tultava siihen ja siihen mennessä tai sitten jää kokonaan pois. Kysymys olikin että miten se nyt niin hirveästi nomaalia päiväkodin arkea häiritsee jos joku tulee vaikka kymmeneltä kesken ulkoilun?
...meille ainakin on itsestään selvää, että ketään ei jäädä odottelemaan, vaan on tultava siihen ja siihen mennessä...jne". Eikös tuo kuulosta ihan niiltä armeijatouhuilta?
Me käymme kirjastossa säännöllisesti, samoin näin talviaikaan teemme hiihtoretkiä, joihin molempiin on aivan loistavat mahdollisuudet. Nämä ja monet muut mukavat jutut ovat juuri sitä meidän päiväkodin normaalia arkea. Ei se henkilökohtaisesti minua haittaa, jos myöhästelijöitä ei odoteta, mutta ko. lapsia ei oikein mielellään muutkaan päiväkodin ryhmät halua hoitaa sillä aikaa (jonka ymmärrän täysin; omissakin on tarpeeksi). Pistää kyllä monesti miettimään, mikä on oikeasti sen lapsen etu, jos tuodaan hoitoon silloin kun jaksetaan tai muistetaan. Eikä luoda minkäänlaisia rutiineja muutenkaan elämään, enkä nyt tarkoita mitään vääpelimeininkiä.
Niin siis sehän pitäisi pistää selväksi vanhemmille että jos ei tuo ajoissa niin ei pääse sitten hoitoon ollenkaan vaan siitä tulee sitten "kotipäivä". Ei yhtään armeijamaista (verrattuna siihen että joka päivä pitäisi olla tasan klo 8 tai yhdeksän) vaan täysin ymmärrettävää. Teilläpä usein mennään retkille. Harvassa päiväkodissa lähdetään minnekään kun muutama kerta vain vuodessa.
Kyllä se vähän eri juttu on joka päivä viedä lapsi tasan kahdeksaksi tai yhdeksäksi vain siksi "kun kaikki muutkin" tai "pitäähän joku rytmi olla" kun kaikkein parasta lapsellekin on mennä lapsen oman rytmin mukaan eli herätään sitten kun on nukuttu tarpeeksi ja lähdetään sitten kun tuntuu siltä joskus ehkä leikitäänkin muutama minuutti kotona ennen lähtöä. Et siis vieläkään ole saanut millään argumenteillä vakuuttuneeksi miksi kaikkein pitäisi tulla aikaisin tai samaan aikaan ja miten se niin suuresti haittaa päiväkodin toimintaa? Kyllä sitä pakko rytmiä ehtii sitten todellakin harjoitella ja toteuttaa silloin kun on todellinen pakko mennä johonkin tiettyyn aikaan. Taitaa vaan joillain oikein kateeksi pistää kun joku saa ottaa iisisti eikä täydy lapsen kanssa riidellä ja kiirehtiä ja viedä väsyvää lasta aamulla aikaisin hoitoon.
Kun puhutaan päiväkodin haitoista niin usein puhutaan siitä että lapsilla on pitkät päivät ja kuinka inhottavaa on raahata lasta aamulla aikaisin hoitoon. No itse asiassa kotonaolevan vanhempien lapsille tuo päivähoito on paljon inhimillisempää kun työssäkäyvien lapsille juuri sen takia että päivät voi pitää lyhkäisinä ja aamut voi ottaa rauhallisesti. Lisäksi voi pitää lomapäiviä sillon kun tuntuu siltä. Ja sekös joitain harmittaa kun joillain on niin "helppoa". Eihän se niin saa olla eihän?
Päiväkotimme voi vallan mainiosti tarjota kotonaolevien vanhempien lapsille erittäin joustavaa iltahoitoaikaa vaikkapa klo 16.30-20.30. Saa touhuta aamuisin ja suurimman osan päivästäkin kotona rauhassa oman rytminsä mukaan. Helppoa ja mukavaa, molemmin puolin!
Ties vaikka joku tykkäisi juuri tuosta ajasta! Meille parhain on taas 10-16.00. Sitähän voi aina liioitella ihan mielensä mukaan. Huomaa että sinun mielestäsi oikea aika on klo 8- jotain tai viimeistään 9- jotain ja mitään muuta ei voi ollakaan.
Meidän kolme vuotias on kolme päivää viikossa päivähoidossa. Koska olen vauvan kanssa kotona niin meitä on päiväkodista ohjeistettu, että toisin lapsen vasta yhdeksän jälkeen ja hakisin viimeistään neljältä.
Ja näin on toimittu. Pyyntöä perusteltiin sillä, että aamuisin henkilökunnalla on hässäkkää, kun lapset saapuvat ja laitetaan ja syödään aamupala. Meidän päiväkodissa ei ole laitosapulaisia, eli hoitajat tekevät kaiken muunkin ( keittävät mm. puuron, laittavat likaiset astiat koneeseen, siivoava yms. ) lasten hoidon ohella.
Kyllähän päiväkodeissa pyritään siihen, että vanhempien toiveet lasten tuloajasta otetaan huomioon ja myös tietenkin toisinkin päin; vanhemat ottavat huomioon päiväkodin tilanteen, kuten teillä on tapahtunut. Mutta se, että lapsi tuodaan päivittäin jatkuvasti eri aikoihin; maanantaina 8.00, tiistaina 11.30, keskiviikkona 10.15 jne. jne., vaikka perhe on itse valinnut ajaksi 9.00-14.00 (osa-päivähoito), ei ole oikein meitä työntekijöitä kohtaan ja lapsikaan ei oikein löydä paikkaansa ryhmän jäsenenä. Meillä ei myöskään ole laitosapulaisia, joten keittiö- ja siivoustöitäkin on.
mieluummin ehkä niin, että ei määriteltäisi päivittäistä hoitoaikaa vaan viikottainen hoitoaika (esim. 20h/viikko).
Tämä edellyttäisi subjektiivisen päivähoito-oikeuden lakkauttamista. Muuten se ei oikein toimisi. Valitettavasti kokemukseni mukaan suositukset eivät toimi, kun vanhemmat tietävät oikeutensa ja haluavat hoidattaa niiden mukaan.
Siksipä kyselenkin onko tässä hoitohenkilökunan mielestä mitään järkeä.
Jos täältä tulee henkilökunnalta kannustavaa palautetta, niin ainahan sitä voi asiansa eteenpäinkin ilmoittaa:)
tarhaan voi jättää minkä ikäisen lapsen vain hoitoon, kun hakee sille paikan. Siis alle kouluikäisen. Se on hyvä, jos alkaa kyllästyttää se lapsen hoito, kun se ei ole nukke, jonka voi heittää lelukoppaan, kun leikki kyllästyttää. Paikkaa vain pitää ensin hakea, mutta kyllä sen on kaikki hakeneet jossain vaiheessa saaneet. Alkuinnostuksen jälkeen kun se kotileikki ei kaikille enää maistukaan.
Jos kysyt lapsen mielipidettä, niin kotona hän haluaa olla ja niin pitääkin. Mikään hoitopaikka ei korvaa ihan tavallista kotia, jos vain siihen on mahdollisuus. Lapsuus on todella lyhyt ja se pitäisi vanhempien muistaa. Kotonakin voi tehdä aivan samoja asioita kuin pk:ssa ja kavereita löytyy leikkipuistoista ja kyläänkin voi kutsua.
Siis, jos vanhempi on kotona, silloin lapsi ei tarvitse hoitopaikkaa.
Loistavaa, että näin ajattelevia vanhempia vielä löytyy:)
oikeassa siinä, että kotona voi tehdä samoja asioita kuin päiväkodissakin. Tavallinen arki askareineen, joihin lapsetkin pääsevät mukaan, riittää jo pitkälle. Kotihoito pitäisi nostaa sille kuuluvaan arvoonsa ja viimeaikaiset tuulet jo puhaltelevatkin vähän siihen suuntaan. Olen kasvatusalan ammattilainen ja töissä päiväkodissa. Hoidin aikoinani 4 lastani useamman vuoden kotona ja sitä ratkaisua en ole koskaan katunut. Työura oli katkolla 7 vuotta, mutta sanoisin, että pitkähkö kotiäitiys oli myös mitä parhainta "täydennyskoulutusta".
kotiäitien lapsia on liikaa päiväkodeissa. Surullisimpia tapauksia ovat alle 3-vuotiaat lapset, joiden äidit on vauvan kanssa kotona. Vielä surullisempaa ovat ne jotka joutuvat olemaan hoidossa pitkää päivää. Eli esim isä hakee vasta iltaulkoilusta pihalta. Äidit kehtaa hymyillä vauva sylissä ja sanoa kuinka mielellään se isompi tulee hoitoon. Päiväkodissa sitten kuitenkin oireillaan ja haetaan huomiota mitä ei saada vanhemmilta. Mielenterveys tapauksille päivähoito on hyvä ratkaisu, mutta en ymmärrä normaali päistä äitiä, jolla vanhempi on alle 3-vuotias. Mietin minäki, että miten ne pärjää sitten kun lapset ovat jo isompia? Silloin heidän lapset varmaan pärjää jo yksin.
parhaimmasta päästä.
Kyllä mä olen töissä aina nauranut niille emännille, jotka tulevat töihin lastenhoito uran jälkeen toitottamaan miten on kompetenssit kasvaneet kotona.
Kun olen itse kotona keräillyt päivät pitkät ruuan tähteitä lattioilta, pessyt kakkapyllyä yms. niin teknisellä alalla en voi kutsua tuota lisäarvoksi työelämässä. Olen kyllä nauttinut lasten seurasta ja oppinut omahyväiseksi työyhteisön kannalta.
En tee ylitöitä ( antaa lapsettomien painaa joulut ja viikonloput ), pidän kahvitauot ja annan sinkkujen lapsettomien valita surkeimmat loma-ajat. Ja tällaista "lisäoppia" = epä solidaarisuutta työyhteisöä kohtaan ne muutkin vanhemmat ovat kotivuosilta saaneet.
Ihan oikeasti, älkää viitsikö jauhaa tuollaista. Kyllä pienten lasten vanhemmat eivät mitään kovin kuumaa kamaa ole työmarkkinoilla.