Minulla on kaksi väittämää, joihin en tiedä oikeaa vastausta. En tiedä tietääkö kukaan, mutta heittäkääpä rakentavasti kommenttia:
I) "Jos haluaa kuivattaa hirsisen kesämökin rakenteet mahdollisimman hyvin, kannattaa sitä käydä lämmittämässä kunnon parinkymmenen pakkasilla" vastaan "Jos haluaa kuivattaa hirsisen kesämökin rakenteet mahdollisimman hyvin, kannattaa sitä käydä lämmittämässä kun ulkoilman lämpö on nollan yläpuolella"
II) Painejousi, jonka tarkoituksena on tehdä työtä puristettuna (vetämällä keskellään olevaa ruuvia) "tulee olla mahdollisimman pitkä ja jousen puristunut alle puolet liikevarastaan" vastaan "tulee olla lyhyt ja kiristetty lähelle liikevaransa äärirajaa"
I) "Jos haluaa kuivattaa hirsisen kesämökin rakenteet mahdollisimman hyvin, kannattaa sitä käydä lämmittämässä kunnon parinkymmenen pakkasilla" vastaan "Jos haluaa kuivattaa hirsisen kesämökin rakenteet mahdollisimman hyvin, kannattaa sitä käydä lämmittämässä kun ulkoilman lämpö on nollan yläpuolella"
II) Painejousi, jonka tarkoituksena on tehdä työtä puristettuna (vetämällä keskellään olevaa ruuvia) "tulee olla mahdollisimman pitkä ja jousen puristunut alle puolet liikevarastaan" vastaan "tulee olla lyhyt ja kiristetty lähelle liikevaransa äärirajaa"
Vastaukset 15
Vanhimmat
...vastausta tarjolla.
I) Pakkasella ilman absoluuttinen kosteussisältö on pienempi ja pakkasella saa aikaisemmaksi suuremmat lämpötilaerot, joten tehokkaampi kuivatus pakkasella. Tosin silloin myös halkeiluvaara isompi. Normaalistihan hirsitalo ei kaipaa "erillistä kuivatusta".
II) Jousivoima on riippuvainen puristumasta ja jousibakiosta - noiden tulo. Jos oletetaan, että haluttu voima on noissa tapauksissa sama, niin ainahan se on parempi, jos puristuma on pienempi suhteessa "liikevaraan" sillä "liikevaran" äärilaidassa jouseen tulee pysyviä muodonmuutoksia eli jousi "kuoleutuu". Toisaalta, jos kyseessä on esimerkiksi nk. jousivaarna, niin tuossa pitää lisäksi huomioda se, että enempi puristuneen jousen jousivoima muuttuu vähemmän alkuarvostaan samalla absoluuttisella muodonmuutoksella - esimerkiksi hirren painumisen vaikutus jouivoiman pienennykseen on pienempi.
PS. Kaverot väittää, ettei jousivaarnat oikeasti toimi - vaativat "vanhoja kunnon vaarnaporauksia - ja koivuvaarnoja"
... koska minullakin on kaveri, joka väittää ettei se jousiruuvi toimi vaarnauksena. Em. lisäksi hän uskoi vakaasti korroosion nopeuttavan jousen kuoleentumista ennemmän kuin uskonkaan. Omissa rakennuksissa "empiirisen kokeiluni" vielä kestän, mutta velipojan iso pariaitta vähän huolettaa.
...asentaja oli vastikään käräjillä "hataran" hirsitalon vuoksi - onneksensa osoittautui, että hirsitalon valmistajan jousivaarnat olivat estäneet tasaisen (tiiviyttä vaarantamattoman) painumisen ja homma kaatui sen hirsitalotoimittajan piikkiin - pieni asennusryhmä olis varmasti mennyt nurin, jos olis langennut heidän niskaansa.
Oliskohan kuitenkin ollut jousinaula josta on käräjöity? Se on meinaan sellainen maailmanlopun värkkin asentaa jossa ei voi tehdä kuin sutta ja sekundaa. Kahta naulaa on melkein mahdoton lyödä samaan tiukkuuteen. Lyöminen kyytipojan kanssa on kimuranttia ja viimeinen laaki kinnaa jousen takia vastaan. Naulan ja jousen väliin tuleva "kaulaprikka" (korinaluslevy) ei tunnu lujuusopillisesti kestävän iskuja vaan tahtoo painua kartiolle. Jos lyöt liian tiukkaan niin pirun vaikea on saada naulaa ja katkennutta jousta pois. Tai jos alla olevan hirren selässä on oksankohta...
Jousiruuvi on monin tavoin kiitollisempi asentaa täsmällisesti. Mutta, eipä juuri kehikonvalmistajat mainosta jousiruuvia, joidenkin valikoimassa jousinaula on.
...nauhoittaneeksi mainittua kahvipöytäkeskustelua, joten vuosien takaa muistikusvissa se oli jousivaarna - en ole varma oliko puhetta siitä, oliko naula vaiko ruuvi.
Kävin hakemassa koerän jousikansiruuvikokeiluuni: M8x200 sinkitty kansiruuvi, 4x20x55 jousi korinaluslevyt (3). Hintaa setille tulee "pienasiakkaalle" 2.05 tsipale. Jos ostaisi kilokaupalla, painutaan jonnekkin ~1.60 korville. Mutta pitää tämä vielä kokeilla. Ruuvi on nyt siis paksumpi ja jousi hieman pidempi.
...tiiveysmittaus tulokset sitten tänne palstalle.
Tosin veikkaan ruuvin toimivan kohtuuvarmasti, jos se asennetaan läpiporattuun reikään, ettei jää kantamaan...
Joo, avasin itse asiassa Kuvaboxiin samalla nimimerkillä hakemiston. Sinen on helpompi laittaa kuvamatskua kuin tänne.
M8 kuumasinkityillä kansiruuveilla homma ei onnistu, se tuli eilen todettua. Ne tarvitsevat alla olevaan hirteen 4(-5) mm esireiän. Jousiruuvien eleganssi perustuu juuri siihen, että alla olevaan ei tarvitse ennakolla tehdä mitään työstöä toisin kuin tapituksessa. Periaatteessa esireiän voisi hyvin pitkällä poralla porata ylemmän läpikin, mutta niin ohkoinen pora pitäisi sitten räätälöidä itse pajalla.
3" höylähirren hinta on laskenut veroineen selvästi alle 5€/jm (lähemmäs neljää euroa) kun kaupat tekee juoksukilometrin erästä. Tämä on taas positiivinen havainto.
...siinä vaiheessa kun ylempi hirsi läpiporataan ja tuhoutuu lopullisesti, jos alempaankin hirteen ruvetaan kokoja jyystämään. Ymmärtääkseni kun juuri noiden konetyöstöjen vähentäminen ja tuotantoprosessin nopeuttaminen on ollut noitten käytön idea.
Toisaalta taas heti, kun ylempi hirsi jätetään poraamatta läpi, otetaan riskiä siitä, ettei painukaan - siinä on vastakkain jousivoima ja vaarnan kitka ylemmän hirren läpiporaamattomalla alueella. Edellyttää käsittääkseni kohtuullisen jäykkää jousta.
Vaarnan toimivuudesta saa jonkinlaista käsitystä, kun laittaa sen ylempään hirteen ilman alempaa hirttä - jousen pitäisi kyetä liu'uttamaan vaarnaa...
Olet ymmärtänyt asian täysin! Itseporaava ruuvi ja vajaa poraus ylemmässä ei onnistu, jää kantamaan. Paksu ruuvi ei onnistu, jos tarvii esireiän alempaan. Ainoastaan n. 6 mm ruuvi, jossa on halkaisematon teflonoitu s-kärki ja läpiporaus ylemmässä reiässä on toimivin ratkaisu. Ruuvi on vaan kovin hentoinen koottaessa esim. päätykolmioita ...
hinta alkaa kääntyä hommaa vastaan.
...olla inssit keksineet kunnon koivuvaarnan voittajaa?
Oletko varma? Kestääköhän kolmetuumainen halkeamatta koivuvaarnaa? Mänty on harvasyistä höttöä kovan ja tiukkasyisen koivun rinnalla. Ja miten niiden kutistumat menee kosteuden suhteessa.
Männylle mäntytapit. Veistomiehet tekee sopivan mittaisesta hirrenpätkästä kirveellä vuolemalla, mutta höylähirsihommissa soitetaan sirkelissä sopivaa rimanpätkää.
...mitähän tuohonkin sanois. Useampikin juttu menee pieleen kirjoituksessasi:
* onko nyt kolmetuumainen hirsi ensinkään - vaikka normit sallii 70 mm paksusta ryhtyä sitä nimeä käyttämään
* höttömäntyä ei pitäsi hirsirakentamisessa käyttää ensinkään
* ainakin suurin osa tuntemistani hirsimiehistä jättää mäntyä laittamatta vaarnoihin, jos koivua on saatavilla
Omakohtainen tietotaitoni loppuu kyllä jo paljon ennen vaarnojen puulajivalintaa - papukaijan tavoin vain toistelen jostain muualta kuultuja juttuja - ja niistä jutuista on päällimmäiseksi jäänyt ylistys koivuvaarnalle. Ilmeisesti kosteuseläminen on koivulla aavistuksen vähäisempää kuin männyllä, mutta kuulemma kovapuisena puree ihan kivasti männyssä ja lopputulos on kestävämpi - eikä vaarnan katkeaminen lyöntivaiheessa ole lähellekään sellainen ongelma kuin männyllä.
Olen kuullut 3" hirren ja koivuvaarnan yhdistämisstä kokemuksia vuosien ajalta eikä niissä ole raportoitu ongelmia.
Eipä toki ehdoin tahdoin höttöä, mutta koivun rinnalla mänty on melkoisen pehmoista tavaraa.
Pyörin 70 mm maailmassa koska minulla on pitkäaikainen YYA henkinen kontakti toimijaan, joka tuottaa pääasiassa 70 mm tavarasta, myös ohuempaa sekä tarvitatessa paksumpaa. Saan hänen kauttaan tarvitatessa hankittua myös varsinaisen HH70 aihion salvostuksen lisäksi. Voin myös käyttää muualta hankkimaani aihiohirttä, jolloin kauppaa tehdään vaan salvostuksesta eli kurson käytöstä. Välillämme ei ole taloudellista sopimusta, mutta hän käyttää pystyttämistäni rakennuksista otettuja kuvia markkinoinnissaan.
Otan koivun tappimateriaalina vakavaan harkintaan seuraavassa projektissani.