Viikon verran unettomuuden kanssa paininut, johon liittyy pahaa ahdistusta. Aikaisemmin ollut ssri lääkitys, jonka jätin pois ja nnyt tää helvetti taas alkoi. Unilääkkeet (Imovane, Stilnoct ja Tenox) tuovat unta vain maksimissaan neljä tuntia ja aamuyön sit valvon. Nyt aloitin taas ssri paroksetiinin ja uni vieläkin vähäisempää.
Eli onkohan niin et oon niin ahdistunut, ettei unilääkkeet auta. Onko kellään kokemusta, että jos ottaiskin rauhottavan (Oxamin) ennen nukkumaan menoa. Jos se ei auta uskaltaako vielä unilääkkeen ottaa?
Ja riippuvuus näihin unilääkkeisiin pelottaa. Mikä noista vähiten koukuttaa? Parhaiten tuntus Imovane toimivan. Eli noin kaks viikkoa ainakin menee ennekuin masennuslääke rupee auttaa. Oonko siinä vaiheessa jo niin koulussa etten pääse eroon?
Mitenkäs noihin rauhottaviin riippuvuus? Nyt elämä vaan kamppailua otanko unilääkkeen vai pyörinkö ahdistuksessa.
Eli onkohan niin et oon niin ahdistunut, ettei unilääkkeet auta. Onko kellään kokemusta, että jos ottaiskin rauhottavan (Oxamin) ennen nukkumaan menoa. Jos se ei auta uskaltaako vielä unilääkkeen ottaa?
Ja riippuvuus näihin unilääkkeisiin pelottaa. Mikä noista vähiten koukuttaa? Parhaiten tuntus Imovane toimivan. Eli noin kaks viikkoa ainakin menee ennekuin masennuslääke rupee auttaa. Oonko siinä vaiheessa jo niin koulussa etten pääse eroon?
Mitenkäs noihin rauhottaviin riippuvuus? Nyt elämä vaan kamppailua otanko unilääkkeen vai pyörinkö ahdistuksessa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen ollut unilääkeriipuvainen muutaman vuoden. Sinällään ikävä juttu, mutta parempi näin, kuin satunnaiset torkkumiset ja kaikki unettomuudesta koituvat ongelmat.. olisin työkyvytön jne. Tietenkin lääkemäärän on pysyttävä kurissa, muuten menee pää sekaisin.
Joillakin ihmisillä unilääke säilyttää edes jonkinmoisen tehon. Useimmilla taas elimistö tottuu niihin muutaman viikon käytön jälkeen, eikä uni enää tule lääkkeelläkään. Itselläni on joskus sen verran kova stressi, ettei nukkumisesta tai muustakaan tule mitään, mutta paineiden mentyä nukun taas mielestäni autuaasti Stilnoctilla.
Lue tämän palstan alaosasta nimim: "Imovane vai rivatril"? Siellä on aiheesta keskustelua.
Mun unihäiriöihin, masennukseen ja ahdistukseen auttoi terapia, lapsuuden traumojen työstäminen ja läpikäyminen. Siihen loppui kaikki ahdistukset. En elä enää menneisyyteni varjossa vaan elän tässä ja nyt, tätä päivää.
Jos alkaa taas vähän "ahdistaa" en heti ajattele että joo, nyt olen taas masentunut ja juokse lääkekaapille vaan kuuntelen itseäni ja pohdin mikä nyt masentaa ja ahdistaa, tunnistan syyt, työstän ne ja sit ei ahdista enää taas mikään.
Mä olen oppinut tunnistamaan oireeni ja käymään ne läpi itseni kanssa.
Nyt on hyvä elää ja nauttia joka päivästä.
aikoinaan elämäntilanne vaikea,joten mas.lääkkeitä kokeiltiin es.seronil,ecucos,tolvon ,xanor kaikki kamalia mulle meni loputkin yöunet.juu ja peratsin vaikka ihan tavall.unuvajetta lapen kanssa ja siitä masennusta.nyt vuosien jälk.nukkumaan auttaa STELLA 3/4 TB.ILTAISIN.jos herään otan puol.lisää es.2-3 aikaan)kun nukkuu mielikin kunnossa!!!!!ja kävelyä lkonA RAITTIISSA ilmassa.säännöllinen nukkuma rytmi ja rauhoittavaa lukemista.syön mangnesiumia,multit.ja bevi-tabsia,kalaöljy vielä olisi oikein hyvä mas.ehkäisijä:)kauniita unia,toiv.jostain apua sinulle:)
mä en o masentunut.päässä ei o vikaa.mistään ei o löytynyt mitään.mut 7 v sitten alkoi unettomuus.nyt oon syönyt ton ajan unilääkettä.välillä riittää puolikas välillä pakko ottaa koko pilleri.loma-aikoina yleensä en tarvi,mut töissä ollessa tarvin.lienee siis joku alitajuntainen stressijuttu.tenox koukuttaa pahiten mun kokeilemista.stella tai zolpiderm on ihan ok.niistä pystyy oleen esim viikonlopun irti,sillon kun pystyy.sivuvaikutuksia ajoittainen päänsärky ja lievä pahoinvointi aamuisin,ei jatkuvasti.haittoina oon huomannut et oppimiskyky esim.kielten,on huonontunut tosi paljon.ja jos jokin ääni tai valo herättää kesken kaiken saatan tehdä,kävellä ja puhua mitä sattuu enkä tiedä siitä mitään aamulla.perhe aina kertoo mitä äiti taas teki viime yönä.joskus oon syönyt karkit tai eväät yöllä,joskus marssinut hihkumaan olohuoneeseen ym.eli oon sanonut kavereillekkin et ei saa soittaa mulle myöhään koska voi olla etten sit tiedä ollenkaan mistä ne puhuu.melatoniinista saan kaameita rytmihäiriöitä.mut pienemmät haitat noi on kuin että sekois väsymyksen takia koko nuppi.olen itselleni tehnyt selväksi että jos joudun niitä syömään lopun ikäni niin se on lääke siinä kun muutkin.toki olen yrittänyt kaikki mahdolliset muut konstit.kuunnelle rentoutusta,homeopaatiaa,luontaislääkkeitä,liikuntaa.mitkään ei vaan auta.mutta ei hei luovuta toivosta.aattelin kokeilla vyöhyketerapiaa jospa se vaikka toimisi mun tapauksessa.koittakaa kestää!