S&S Swan perheveneenä?

kuin raskas S&S Swan. Avomerireissut on toinen juttu! Olen seilannut aika paljon yksin vähän isommalla S&S Swanilla. Sen 70 m2 genua oli tietenkin aika raskas skuutattava, kun ilman gastia kryssaili kapeita väyliä. Syväyskin oli pieni haitta saaristossa.
Merien ylityksessä S&S Swan oli erinomainen. Se oli helppo hallita kaikissa tilanteissa - paitsi spinnulla kovan tuulen lenssissä.
Avance 40 on huomattavasti isompi kuin Swan 38. Mahtaisikohan se olla vaihtoehto missään muussa kuin hintaluokassa? Nykytilanteessa hp:n ja kauppoahinnan välillä voi olla suurempi ero kuin ennen finanssikriisiä.

Yleishavainto: S&S Swan on sitä kivampi purjehtia mitä enemmän tuulee. Modernissa perheveneessä tilanne tahtoo olla juuri päinvastoin.

Ottamatta mitenkään kantaa varsinaiseen kysymykseen - lukuunottamatta sen verran, että itse valitsisin oitis jonkun klassisen Swanin perheveneeksi jos olisi vaan hilloa tarpeeksi - liityn tuohon genua-keskusteluun.

Vajaa 40-jalkaisen toppirikatun genu on tietysi jo aikamoinen rätti. Vaikea kuvitella, että sillä jaksaisi tunnista toiseen luovia kapeaa saaristoväylää. Tuon kokoisella veneellä huitastaan tosiaan ulkokautta.

Mutta itse ihmettelen aina kritiikkiä, että toppigenu vaatii hirveesti voimaa ja työtä. Eikös ole ihan mukavaa reippaana kesäpäivänä päästä pyörittää vinssiä?

Samaan aikaan kun väki arvostelee vinssaamista, samaan aikaa sitä käydään kuntosaleilla ja tehdään kaikenmaailman keinotekoista rasitusharjoitusta. Mielummin ainakin itse jalustan vajaa 30 neliöistä genua, kun nostelen jotain typeriä puntteja.

Mutta asiathan eivät ole useinkaan rationaalisia. Varmasti näemme pian jonkun modernin helppohoitoisen purren, jossa on varusteena myös punttisali. Jotta miehistö saisi vähän treeniä purjehdusten aikana..

SailPatu kirjoitti:

Ottamatta mitenkään kantaa varsinaiseen kysymykseen - lukuunottamatta sen verran, että itse valitsisin oitis jonkun klassisen Swanin perheveneeksi jos olisi vaan hilloa tarpeeksi - liityn tuohon genua-keskusteluun.

Vajaa 40-jalkaisen toppirikatun genu on tietysi jo aikamoinen rätti. Vaikea kuvitella, että sillä jaksaisi tunnista toiseen luovia kapeaa saaristoväylää. Tuon kokoisella veneellä huitastaan tosiaan ulkokautta.

Mutta itse ihmettelen aina kritiikkiä, että toppigenu vaatii hirveesti voimaa ja työtä. Eikös ole ihan mukavaa reippaana kesäpäivänä päästä pyörittää vinssiä?

Samaan aikaan kun väki arvostelee vinssaamista, samaan aikaa sitä käydään kuntosaleilla ja tehdään kaikenmaailman keinotekoista rasitusharjoitusta. Mielummin ainakin itse jalustan vajaa 30 neliöistä genua, kun nostelen jotain typeriä puntteja.

Mutta asiathan eivät ole useinkaan rationaalisia. Varmasti näemme pian jonkun modernin helppohoitoisen purren, jossa on varusteena myös punttisali. Jotta miehistö saisi vähän treeniä purjehdusten aikana..

Lue lisää

Itse mieshenkilönä vastaavassa paatissa vinssigorillana usein olleena olen kallistumassa seuraavassa omassa veneessäni itseskuuttavan fokan suuntaan. On se iso genoa niin raskas jos vähänkin puhaltaa. Ja köyttäkin riittää. Itseskuuttaava vinssi helpottaa vähän. Voin kuvitella, että naisväen keskuudessa purjehdusinnon häviämisen voi mitata sekuntikellolla samoissa olosuhteissa. Noissa mainituissa Swaneissa ykkösgenuan koot ovat jossakin 50-60 neliön paikkeilla. n. 30 neliön genoa löytyy jo Antilla 30:stä ja S&S 6.6:sta.

Yhdeksi suurimmaksi syylliseksi pistäisin nykyisten rullagenooiden suosion. Mielellään sellaisen leväyttää täysin auki ja reivaaminen on suuremman kynnyksen takana, koska kryssiominaisuudet ovat aika kehnot jos genoa on rullattu fokan kokoiseksi. Siksi vaihtaisin tuollaisessa veneessä suosiolla genoan tilalle pienemmän keulapurjeen, jos olisi tarkoitus olla saaristovesillä perheen kanssa nautiskelumielessä liikkeellä. Vauhti tosin kärsii kevyissä tuulissa aika lailla, koska isopurjekin on näissä nykymittapuun mukaan aika säälittävän kokoinen. Ketjun aloittaja kyseli mielipiteitä nimenomaan perhepurjehduksen näkövinkkelistä, ei kuntosalin korvikkeena.

Onhan tuo kyllä pirun nätti paatti!

Wiki kirjoitti:

Onhan tuo kyllä pirun nätti paatti!

mikä on ruotsinmaalla myynnissä.

Ei tuo Båtagentin myytävä S&S Swan ole vene se on taidetos jollaisia ei nykyään saa edes rahalla.
Varaudu päivittämään kaunotarta, vaikka paljon siinä kohtuu uutta sälää on. Läpivientiventtiilit ja pumput, lämminvesivaraaja ja lämmitin, nyt ensisilmäylsellä vaikutti sellaisilta kohteilta mitkä kannattaa tarkistaa. Ostin itse Båtagentilta veneen viime syksynä ja tiedän, että heidän välityspalkkionsa on 10%. Jos vaan pääset suoraa kauppaa yrittämään... Toisaalta paljon tuli paperia Båtagnetilta jossa oli paljon hyviä asioita, kuten mm. se että myyjä takaa, ettei veneessä ole mitään piilossa olevaa vikaa. Mitä nämä lupaukset olisivat käytännössä sitten olisi riitatilanteessa merkinneet jää selvittämättä, koska ongelmia ei ole ollut.

Hienoja nuo S&S Swanit kun niissä ei ole sitä mielestäni typerää välikantta mita ainakin joissakin Ron Hollandin piirtämissä Swaneissa (371) on.

Ahdashan tuo Swan 44 on , jos sitä vertaa uudempiin veneisiin ja genoa on takuulla iso, mutta jos ne hyväksyt saat jotain sellaista, jota kaikki asiaan vihkiytyneet arvostavat...

ole vene kirjoitti:

Ei tuo Båtagentin myytävä S&S Swan ole vene se on taidetos jollaisia ei nykyään saa edes rahalla.
Varaudu päivittämään kaunotarta, vaikka paljon siinä kohtuu uutta sälää on. Läpivientiventtiilit ja pumput, lämminvesivaraaja ja lämmitin, nyt ensisilmäylsellä vaikutti sellaisilta kohteilta mitkä kannattaa tarkistaa. Ostin itse Båtagentilta veneen viime syksynä ja tiedän, että heidän välityspalkkionsa on 10%. Jos vaan pääset suoraa kauppaa yrittämään... Toisaalta paljon tuli paperia Båtagnetilta jossa oli paljon hyviä asioita, kuten mm. se että myyjä takaa, ettei veneessä ole mitään piilossa olevaa vikaa. Mitä nämä lupaukset olisivat käytännössä sitten olisi riitatilanteessa merkinneet jää selvittämättä, koska ongelmia ei ole ollut.

Hienoja nuo S&S Swanit kun niissä ei ole sitä mielestäni typerää välikantta mita ainakin joissakin Ron Hollandin piirtämissä Swaneissa (371) on.

Ahdashan tuo Swan 44 on , jos sitä vertaa uudempiin veneisiin ja genoa on takuulla iso, mutta jos ne hyväksyt saat jotain sellaista, jota kaikki asiaan vihkiytyneet arvostavat...

Lue lisää

ruotsalaisagentin listalla oleva ei ole Swan 44, vaan 43. Näissä kahdessa on aika suuri ero. Jälkimmäinen on se perinteinen malli, jossa istuinlaatikosta on helppo pääsy sisätiloihin. Ei ole jyrkkiä portaita kuten 44:ssä (tai mainitsemassasi Ron Hollandin suunnitelemassa 371:ssä), mutta ei toisaalta ole yhtä isoja sisätiloja veneen peräosassa.
Jos läpivientihanat on alkuperäiset pronssiset, niissä tuskin on ongelmaa. Lämppärin uusiminenkaan ei ole iso juttu, jos putkistot on ennestään valmiina. Noissa 43:sissa kannattaa tsekata kannen tukevuus, koska sarjan alkupään veneissä se ilmeisesti oli kevyemmin rakennettu kuin sarjan loppupään veneissä.
Siinä 43:ssa, jonka parhaiten tunnen, oli 43 m2 isopurje ja 140%, 56 m2, rullagenua. Vinssit olivat riittävän isot. Ei se genua mikään erityinen ongelma ole, jos ei laiteta vaimoihmistä skuuttailemaan.
Meripartiolaisten S&S Swan 43, Merisusi, on seilannut Tall Ships´ Race:t 10 hengen miehistöllä, mutta sisätilojen puolesta S&S Swan 43 sopii paremmin kork. 4-5 hengelle. Kahdelle aikuiselle tilaa on aika mukavasti. Pienehköjä säilytyslokeroita on melko runsaasti. Jääkaappi on iso.

Ei jännää kirjoitti:

Itse mieshenkilönä vastaavassa paatissa vinssigorillana usein olleena olen kallistumassa seuraavassa omassa veneessäni itseskuuttavan fokan suuntaan. On se iso genoa niin raskas jos vähänkin puhaltaa. Ja köyttäkin riittää. Itseskuuttaava vinssi helpottaa vähän. Voin kuvitella, että naisväen keskuudessa purjehdusinnon häviämisen voi mitata sekuntikellolla samoissa olosuhteissa. Noissa mainituissa Swaneissa ykkösgenuan koot ovat jossakin 50-60 neliön paikkeilla. n. 30 neliön genoa löytyy jo Antilla 30:stä ja S&S 6.6:sta.

Yhdeksi suurimmaksi syylliseksi pistäisin nykyisten rullagenooiden suosion. Mielellään sellaisen leväyttää täysin auki ja reivaaminen on suuremman kynnyksen takana, koska kryssiominaisuudet ovat aika kehnot jos genoa on rullattu fokan kokoiseksi. Siksi vaihtaisin tuollaisessa veneessä suosiolla genoan tilalle pienemmän keulapurjeen, jos olisi tarkoitus olla saaristovesillä perheen kanssa nautiskelumielessä liikkeellä. Vauhti tosin kärsii kevyissä tuulissa aika lailla, koska isopurjekin on näissä nykymittapuun mukaan aika säälittävän kokoinen. Ketjun aloittaja kyseli mielipiteitä nimenomaan perhepurjehduksen näkövinkkelistä, ei kuntosalin korvikkeena.

Lue lisää

"Mikään muu ominaisuus veneessä ei saa mennä turvallisuuden ohi", kirjoittaa Sir Olin Stephens Colesin Heavy Weather Sailing -nimisessä alan perusteoksessa. S&S on oikea valinta, etenkin jos olet menossa isoille vesille. S&S:n matala pitkä köli auttaa myrskyssä veneen käsittelyä ja jos pitää huilata niin veneen parkkeeraamista ajoankkurilla tuuleen.

Liian isot sisätilat aiheuttavat loukkaantumisia myrskyssä ja tekee esim. toiletissa käymisen todella vaikeaksi. Satamiin suunnitellut pullukat ja matalapohjaiset nykyveneet eivät kuulu pahoihin keleihin ja isoile vesille.
Mutta jos seilataan Saaristomerellä ja pysytään kovalla tuulella satamassa niin saahan sitä purjehtia ihan millä tahansa kipolla haluaa. Helppo kulku sisälle tarkoittaa samalla sitä, että vettä tulee kuutiotolkulla vettä sisään jos tulee iso murtuva aalto päälle tai venee kaatuu (joka tapahtuu kaikille veneille jos päälle murtuvan aallon korkeus on 2x veneen vesirajan pituuus).

Saaristomerellä kannattaa käyttää IOR-veneellä rullafokkaa, ei rullagenuaa. Vauhtiero genuan ja fokan välillä on alle solmu 12 m/s tuuleen asti ja sen jälkeen eroa ei ole. Liian iso keulapurje laskee turvallisuutta, koska sen käsittely ja alas saaminen äkillisessä tilanteessa vaatii useita vahvoja käsiä. Rätit pitää saada joskus nopeasti alas. Itse en ole käyttänyt rullagenuaani vuosikausiin (kisakäytössä on tietenkin eri setti).

Kahden aika vaivalloisen Atlantinylityksen jälkeen arvostan pientä ja lujaa Swania, siihen voi luottaa enemmän kuin itseensä. Vene pysyy hanskassa pahassa kelissä ja paikat ovat lujaa tekoa.

Osta tuo vene mutta varaa riittävästi varoja peruskunnostukseen ja varusteisiin sekä jatkoylläpitoon. Veneen kunnostamiseen menee 50.000 - 150.000 euroa ja ylläpitoon 10 % hankintahinnasta vuodessa jatkossa. Lopputulos on purjehduksellisesti paljon parempi kuin saman hintainen tilava pystykeulainen, leveäperäinen tasapohjainen nykyvene ja samalla sekä miehistö että rahasi ovat paremmassa turvassa.

Swan 371 kirjoitti:

"Mikään muu ominaisuus veneessä ei saa mennä turvallisuuden ohi", kirjoittaa Sir Olin Stephens Colesin Heavy Weather Sailing -nimisessä alan perusteoksessa. S&S on oikea valinta, etenkin jos olet menossa isoille vesille. S&S:n matala pitkä köli auttaa myrskyssä veneen käsittelyä ja jos pitää huilata niin veneen parkkeeraamista ajoankkurilla tuuleen.

Liian isot sisätilat aiheuttavat loukkaantumisia myrskyssä ja tekee esim. toiletissa käymisen todella vaikeaksi. Satamiin suunnitellut pullukat ja matalapohjaiset nykyveneet eivät kuulu pahoihin keleihin ja isoile vesille.
Mutta jos seilataan Saaristomerellä ja pysytään kovalla tuulella satamassa niin saahan sitä purjehtia ihan millä tahansa kipolla haluaa. Helppo kulku sisälle tarkoittaa samalla sitä, että vettä tulee kuutiotolkulla vettä sisään jos tulee iso murtuva aalto päälle tai venee kaatuu (joka tapahtuu kaikille veneille jos päälle murtuvan aallon korkeus on 2x veneen vesirajan pituuus).

Saaristomerellä kannattaa käyttää IOR-veneellä rullafokkaa, ei rullagenuaa. Vauhtiero genuan ja fokan välillä on alle solmu 12 m/s tuuleen asti ja sen jälkeen eroa ei ole. Liian iso keulapurje laskee turvallisuutta, koska sen käsittely ja alas saaminen äkillisessä tilanteessa vaatii useita vahvoja käsiä. Rätit pitää saada joskus nopeasti alas. Itse en ole käyttänyt rullagenuaani vuosikausiin (kisakäytössä on tietenkin eri setti).

Kahden aika vaivalloisen Atlantinylityksen jälkeen arvostan pientä ja lujaa Swania, siihen voi luottaa enemmän kuin itseensä. Vene pysyy hanskassa pahassa kelissä ja paikat ovat lujaa tekoa.

Osta tuo vene mutta varaa riittävästi varoja peruskunnostukseen ja varusteisiin sekä jatkoylläpitoon. Veneen kunnostamiseen menee 50.000 - 150.000 euroa ja ylläpitoon 10 % hankintahinnasta vuodessa jatkossa. Lopputulos on purjehduksellisesti paljon parempi kuin saman hintainen tilava pystykeulainen, leveäperäinen tasapohjainen nykyvene ja samalla sekä miehistö että rahasi ovat paremmassa turvassa.

Lue lisää

"Veneen kunnostamiseen menee 50.000 - 150.000 euroa ja ylläpitoon 10 % hankintahinnasta vuodessa jatkossa."

Pitäisin loogisempana että kalliimman veneen ylläpitoon menisi vähemmän rahaa kuin halvemman. Oletuksena että kalliimpi olisi parempikuntoinen kuin halvempi.

kustannukset kirjoitti:

"Veneen kunnostamiseen menee 50.000 - 150.000 euroa ja ylläpitoon 10 % hankintahinnasta vuodessa jatkossa."

Pitäisin loogisempana että kalliimman veneen ylläpitoon menisi vähemmän rahaa kuin halvemman. Oletuksena että kalliimpi olisi parempikuntoinen kuin halvempi.

Lue lisää

Kannattaakin tarkkaan harkita ostaako kunnostettavan raadon vain sellaisen, johon ei tarvita mitään kunnostusta eikä varusteiden päivitystä. Kumpiakin ääripäitä on ollut myyntilistoilla.

Kieltämättä tuosta ei pursi enää paljoa parane. Ei ulkonäöllisesti, ei purjehduksellisesti eikä rakenteellisesti.

Ehkä valkoinen runko olisi vielä tyylikkäämpi, mutta kyllä tuokin kelpaisi..

SailPatu kirjoitti:

Kieltämättä tuosta ei pursi enää paljoa parane. Ei ulkonäöllisesti, ei purjehduksellisesti eikä rakenteellisesti.

Ehkä valkoinen runko olisi vielä tyylikkäämpi, mutta kyllä tuokin kelpaisi..

Lue lisää

Näin on näppylät!

Mutta pitää kyllä kehua noita batagentin valokuviakin, tosi ammattitaitoista jälkeä ja antavat hienon kuvan hienosta veneestä!

SailPatu kirjoitti:

Kieltämättä tuosta ei pursi enää paljoa parane. Ei ulkonäöllisesti, ei purjehduksellisesti eikä rakenteellisesti.

Ehkä valkoinen runko olisi vielä tyylikkäämpi, mutta kyllä tuokin kelpaisi..

Lue lisää

http://www.classicswan.org/market_swans_sale.php?codice=4
"Nautorin standardien mukaan" ylläpidetty ja päivitetty S&S Swan 40 on ollut listalla jo kohtuullisen pitkään - ehkä hp on turhan kova?

S&S Swan 36:sia oli myyntilistoilla muutamia, mutta katosivat. Kaksi niistä tosin oli selviä "raatoja", joiden kunnostus olisi tullut hintaa kalliimmaksi.

ovat hinnoissa USA:ssakin kirjoitti:

http://www.classicswan.org/market_swans_sale.php?codice=4
"Nautorin standardien mukaan" ylläpidetty ja päivitetty S&S Swan 40 on ollut listalla jo kohtuullisen pitkään - ehkä hp on turhan kova?

S&S Swan 36:sia oli myyntilistoilla muutamia, mutta katosivat. Kaksi niistä tosin oli selviä "raatoja", joiden kunnostus olisi tullut hintaa kalliimmaksi.

Lue lisää

siinä classicswanin linkissä. Ehkä tulee muutamia lisää??

Markkinoilla näkyi muutamia Baltic 38DP, mutta nyt en ole huomannut. Yksi niistä ilmeisesti ostettiin Suomeen.
http://www.sy-mariannev.eu/

mutta hyviä paatteja nekin! kirjoitti:

Markkinoilla näkyi muutamia Baltic 38DP, mutta nyt en ole huomannut. Yksi niistä ilmeisesti ostettiin Suomeen.
http://www.sy-mariannev.eu/

Lue lisää

Baltic 38:ja: http://www.balticyachts.com/yacht-broker.html

S&S:hän se ei ole, kuten joku jo totesikin ja lisäksi siinä on korkea välikansi. Vaan kertokaapa, mikä on tuo iso "rööri" peräpeilissä vasemmalla puolella, esim. tässä kuvassa: http://balticyachts.com/38s/38-WE'LL SEA/images/2wsee transom hull.jpg

Baltic 40:siä ei paljon myynnissä näy, paitsi tuo Baltic USA:n sivullakin listattu italialainen. Lienevät haluttua tavaraa.

FG-purjehtija kirjoitti:

Baltic 38:ja: http://www.balticyachts.com/yacht-broker.html

S&S:hän se ei ole, kuten joku jo totesikin ja lisäksi siinä on korkea välikansi. Vaan kertokaapa, mikä on tuo iso "rööri" peräpeilissä vasemmalla puolella, esim. tässä kuvassa: http://balticyachts.com/38s/38-WE'LL SEA/images/2wsee transom hull.jpg

Baltic 40:siä ei paljon myynnissä näy, paitsi tuo Baltic USA:n sivullakin listattu italialainen. Lienevät haluttua tavaraa.

Lue lisää

on lippupoijun säilytyspaikka. Pelastusrenkaan lippupoijulle on riittävän pituinen putkimainen tila kannen alla. Kun pel.rengas heitetään, lippupoiju tulee mukana. Samanlainen on myös pienemmässä Baltic 35:ssä.

http://www.walsteds.dk/Swan 43.123.aspx

hyvin tuotu esille realiteettejä. Aika usein vain käy niin, että "rakastunut" veneenostaja unohtaa nämä. Minusta hyvä perhevene on sellainen, mitä pystyy helposti yksi ihminen hallitsemaan tilanteessa kuin tilanteessa. Ja tämähän ei rajoita veneen kokoa mitenkään.

mielestäni... kirjoitti:

hyvin tuotu esille realiteettejä. Aika usein vain käy niin, että "rakastunut" veneenostaja unohtaa nämä. Minusta hyvä perhevene on sellainen, mitä pystyy helposti yksi ihminen hallitsemaan tilanteessa kuin tilanteessa. Ja tämähän ei rajoita veneen kokoa mitenkään.

Lue lisää

Suomessa myynnissä oleva Carly III on raskaasti modifioitu 43. Vene on upeassa kunnossa. Siinä ei ole mitään "laittoa". Tunnen muutamia 38:n omistajia, jotka seilaavat perheen (pienten lasten) kanssa aika helpolla näillä vesillä. Jos rahaa riittää eikä vene ole pommi, osta pois.

mielestäni... kirjoitti:

hyvin tuotu esille realiteettejä. Aika usein vain käy niin, että "rakastunut" veneenostaja unohtaa nämä. Minusta hyvä perhevene on sellainen, mitä pystyy helposti yksi ihminen hallitsemaan tilanteessa kuin tilanteessa. Ja tämähän ei rajoita veneen kokoa mitenkään.

Lue lisää

mun mielestä Swan 38 tai muu S&S Swan on huono perhevene itämerelle. Miksi?

-kulku kajuuttaan vaarallinen, sama kuin menisit kotiisi sisälle katossa olevasta luukusta tikapuita pitkin.
-perheenpäänä et näe mitä veneessä sisällä tapahtuu, lasten valvonta ei onnistu ruorin takaa. Tämä siis kajuutan kulkuaukon syytä.
-yleisesti ottaen liian suuri syväys
-ahtaat sisätilat
-historiallinen IOR säännön muokkaama purjejakauma eli suunnaton genoa ja minikokoinen iso.

S&S swan perheveneenä kirjoitti:

mun mielestä Swan 38 tai muu S&S Swan on huono perhevene itämerelle. Miksi?

-kulku kajuuttaan vaarallinen, sama kuin menisit kotiisi sisälle katossa olevasta luukusta tikapuita pitkin.
-perheenpäänä et näe mitä veneessä sisällä tapahtuu, lasten valvonta ei onnistu ruorin takaa. Tämä siis kajuutan kulkuaukon syytä.
-yleisesti ottaen liian suuri syväys
-ahtaat sisätilat
-historiallinen IOR säännön muokkaama purjejakauma eli suunnaton genoa ja minikokoinen iso.

Lue lisää

Vanhemmissa S&S Swaneissa 36, 37, 40 ja 43 on aivan "tavanomainen" kulku kajuuttaan, ei "kattoluukun" kautta. Muutama askelma on konekopan yli. Istuinlaatikosta näkee hyvin sisälle. Omassa veneessäni myös navig.pöydän tutkan näki istuinlaatikosta käsin, mikä helpotti yksinpurjehdusta esim. sumussa.

Sisätilojen ahtaus on makuasia. Omasta mielestäni oli pelkästään eduksi se, ettei sisällä ollut juurikaan kaatumisen mahdollisuuksia. Itämerta kryssiessäkin sai sisällä liikkuessa tukea. Karttapöydän tai hellan ääressä istuessa sai jaloillekin hyvän tuen. Lapsille oli erinomaiset punkat, joita oli riittävästi. Kaikissa oli laita merellä nukkumiseen.

Siinä olet oikeassa, että isompien Swanien yli 2 metrin syväys rajoittaa saaristossa.
Toisaalta hyvä puoli on se, että rakenne ei ole arka kolhuille.

Se on totta, että toppirikatussa keulapurje on isompi kuin osatakilaisessa. Vastaavasti vinssit on mitoitettu suuremmiksi. En pidä S.36:n genuaa ollenkaan hankalana. Vene liikkuu oikein hyvin kapealla ja korkealla keulapurjeella. Sitä on helppo skuuttailla. 43:ssakaan ei ole tarvetta täysikokoiseen genuaan perhepurjehduksessa. Isopurje ei ole "mini". 43:ssa se on n. 43 m2 (rullagenua oli 55 m2). 36:ssa isopurje on muistaakseni 22 m2.

Perhepurjehduksen kannalta hyvä asia on S&S Swanien vakaus. Kölipaino on n. puolet uppoumasta. Hyvä asia Itämerelläkin ja tietysti pitemmillä retkillä.

Ymmärrän, että monet asiat ovat makukysymyksiä. Joku asia mikä toiselle on plussaa on toiselle miinusta.
Itsekään en ole ihastunut niihin malleihin, jossa sisäänkäynti on katon kautta niinkuin 38:ssa ja Ron Hollandin piirtämissä 371:ssä ym.