Alla vinkkejä akselivetoisista ja päädyin sitten tekemään kaupat alkuvuodesta vuoden 1985 mallisesta Nimbus 2600 veneestä, Volvon 130Hp Dieselillä.
Vaikutelma on että vene on maineensa mukaisesti todella jämäkkä ja tarjoaa pienelle perheelle kohtuulliset tilat, vesillähän se sitten näkee.
Jos on ko. venetyypistä muilla antaa vinkkejä hoidosta tms. niin ilolla otetaan vastaan!
Vaikutelma on että vene on maineensa mukaisesti todella jämäkkä ja tarjoaa pienelle perheelle kohtuulliset tilat, vesillähän se sitten näkee.
Jos on ko. venetyypistä muilla antaa vinkkejä hoidosta tms. niin ilolla otetaan vastaan!
Vastaukset 37
Vanhimmat
Onnittelen hyvästä valinnasta! Itsellä Nimbus 3000 vm 86 ja olen ollut tosi tyytyväinen. Hyvät tilat ja laadukas työn jälki. Vähän kova ajettava se on vasta-aallokkoon, jolloin pitää vauhtia tiputta, jos nyt jotain huonoa haluaa tuoda esiin.
Itse olen tykännyt paljon siitä, ettei liukukynnystä ole ja vene on vakaa ajaa pienilläkin nopeuksilla pienen kölinsä ansiosta.
130 hp pitäisi riittää leppoisaan matkantekoon varmaan n 15 solmun tietämissä. Mulla on 165hp Volvo. Pohjan hyvästä kunnosta kannattaa pitää huolta, jotta tehot riittää. Kunnostin pohjan kaksi kesää sitten, kun oli jo aika huonossa kunnossa eikä tehot meinanneet riittää. Pohjan kunnostus lisäsi tehoja lähes 20%. Työ oli kova, mutta kannatti.
Ei muuta kun jäiden lähtöä odotellaan! Hyviä veneilyitä!
Äijät kehuu estoitta alitehoisilla moottoreilla varustettuja veneitään?
Onhan arbuusi hyvin tehty, mutta tuollaisilla konetehoilla niitä ei saisi varustaa.
On sulla kyllä ollut pohja aivan hirveessä kunnossa, jos sen kunnostus lisää nopeutta 20% sehän on ihan solmukaupalla.
ps. ei teho lisäänny mihinkään lisäänny, jos moottoria ei viritellä.
paljon pienemmällä 110hp koneella, se vasta laiska onkin..15-16s vain...mutta erittäin hyvä ja tukeva vene kuitenkin jolla pärjää laajalla nopeusalueella kun ei ole mitään kynnyksiä. Meillä kaikilla kun ei ole niin kamala kiire vaan osaamme nauttia jo matkalla.
2600:n tapauksessa täytyy myös muistaa ettei ko. runkoa ole isoille tehoille edes suunniteltu, se on puoliliukuva vene ja liian iso teho vain pilaa sen, 130hp ei kyllä ole liikaa vielä.
Olet ehdottoman oikeassa, ettei teho lisäänny. Olen todella pahoillani epäselvästä tavastani esittää asia. Veneen pohja oli ostettaessa todellakin huonossa kunnossa, mutta kesän sillä kumminkin ajelin. Matkavauhti vähän kuormasta riippuen oli 13 - 16 solmua. Seuraavaksi kesäksi pohja kuntoon ja matkavauhti 16 - 19 solmua.
Siinä olet väärässä, että estoitta kehuisin alitehoista venettäni. 200 hp on varmasti maksimi mikä olisi järkevää veneeseeni laittaa, koska alkaa ratsastaa kölillään ja minä pärjään mainiosti 165 hp Volvollani. En kuitenkaan kehu estoitta, jokainen laittakoon veneeseensä just niin ison/pienen motin kun tykkää.
Juuri tuon ajan vene ja tuo moottori yhdessä ovat alttiita moottorin/vetoakselin värinöille. Ilmeisesti runko elää niin paljon merenkäynnissä että noita värinöitä syntyy. Vaivasta pääsee nivelellä vetoakselissa.
Moottorin tärinät aiheuttavat välijäähdyttimen kennojen murtumista, vaihdelaatikon kautta tulevan jäähdytysvesiputken murtumisia ja jopa yhdestä 2600:sesta murtui öljypumpulle menevä öljyputki moottorin sisältä ajossa !
Eli ellei veneessä ole SCATRAa tai vastaavaa tarkista kaikki mahdolliset paikat murtumien varalta.
Etenkin öljyputken katkeaminen sekä välijäähdyttimen kennojen murtumat ovat moottorille turmiollisia.
Kovuus ja hetkuminen johtuu Nimbus 300x:n ja 26:n keveydestä myös. Kannatta olla tarkkana kelin kanssa.
Itsellä samantapainen vene (Scand) varustettuna Yanmar 140 -moottorilla. Matkakierroksilla 2500-2800rpm tuntuu "laivamainen", jurnuttava resonanssiääni jota olen koittanut paikallistaa heikoin tuloksin. Koneen kiinnitykset ovat ok. Heräsi ajatus vaihtaa tuo taliboksi pois ja tilalle esim. manecraft - mahtaisikohan auttaa myös tähän vaivaan kun tiivisteen liukupinnat sallivat elämisen?
Alkuperäiselle kirjoittajalle: Kokemusta uutena hankitusta 2600 Volvo 31TAMD -89 ja Erittäin hyvä vene oli. Maksoimme muuten 340000mk hyvin varustettuna silloin ;) Ainoa muutos joka olisi pitänyt tehdä oli moottorin ilmansaannin lisääminen - ikävä kyllä en muista mistä tämä suositus tuli. Tässä mallissa oli 2kpl tuuletusritilää kyljessä ja vain toisella puolella. Skandissa on esim. 3kpl ja molemmilla kyljillä!
hyvästä kaupasta,Nimbus on minunkin suosikkivene mutta jää luultavasti ostamatta, tyydyn Minoriin.
Ainoa juttu joka tulee mieleen käytetyssä veneessä on se tyypillinen homma että entiset omistajat ovat itse tehnyt asennuksia.
Kannattaa tarkistaa sähkösysteemi ettei löydy alimitoitettuja johtoja lämppärille ja muille asennuksille.Jos on kaasua kannattaa tietenkin vaihtaa vanhat letkut.Ehkä olisi hyvää vesillelaskun yhteydessä tarkistaa akselin linjaus,tämmöistä nyt tuli mieleen.
Sano yksi Nimbus tai Minor, joka tehty keliin?
"Sano yksi Nimbus tai Minor, joka tehty keliin?"
Kaikki.
Nimbus 380 Commander Weight: 6 800 kg
Minor Offshore 37 6.500 kg.
Azimut 39 FB 16.000 kiloa.
Masmar 40 10.000 kiloa .
Masmar 34 3.500 kg).
Tarkoittanet kovaa myrskyä merellä. On veneitä jotka sopivat sellaiseen keliin mainiosti mutta eivät ole asuttavia. On asuttaviakin myrskyssä pärjääviä ja sitten kaikenlaisia muita.
Missään en huomannut että alkuperäinen olisi tietentahtoen tarvinnut kovan kelin venettä. Saattaapi veneillä vaikka järvialueella ja siellä pärjää kyllä kaikilla Nimbuksilla, Minoreilla ja jopa Bellalla. Kipparin on tiedettävä veneensä rajat, omat taidot sekä kyytiläisten kestävyys ja valita veneilykelinsä sen mukaan. Itse Saimaalla veneillessäni olen tietysti joutunut kovaankin keliin mutta yleensä sisävesiltä ja saaristosta löytyy suojaisempikin reitti tai jää sitten saarensuojaan. Olen veneillyt myös merellä ja siellä on tietysti omat vaatimukset avomeriosuuksille kun sattuu se kova keli yllättämään. Silloinkin kyllä pääsee tärskyttävämmälläkin veneellä pois kun ajaa maltilla ja taidolla.
Vai olenko täysin väärässä?
Ainakin Norjassa:
http://www.minor.fi/pro.html
20% Minoreista on ammattikäytössä. Saksan poliisilla 17 Minoria.
Azimut 39, 12m x 4m ja paino 14,6 t (at full load) esitteen mukaan.
Nimbus 380 Commander, 11,5m x 3,6m.
Minor, 37 11m x 3,4m
Rakastettu Marex:
370 Aft Cabin Cruiser, 11,3m x 3,5m ja 6,5t
350 Scandinavia 10,78m x 3,31 ja 5,2t
Targa 35 11,76(runko 10,65)m x 3,5m ja 7,8t
Nord West 370 (flybridge):
11,8m x 3,5m ja n 9t
Oli ilmoitettu 11t Kipparin artikkelissa. Löysin tuon edellisen viestin jälkeen.
että mistä tänne näitä valopäitä sikiää joka saatanan ketjuun, tässäkään aloittaja ei puhunut/väittänyt yhtään mitään mistään ominaisuuksista niin johan ketjussa aletaan vääntää mikä vene sopii myrskyyn jne..mitä helvetin väliä sillä on, mikään 8m vene ei sovi myrskyyn ja kuka sinne muutoinkaan haluaa.
Nimbus 26/2600 on luokassaan saatanan hieno ja merikelpoinen vene osaavan kuskin käsissä. Sitä ei valopäiden ruikutus muuksi muuta. Ostaisin itsekin jonkin Nimbuksen matkaveneen jos vain voisin vapaasti valita.
http://www.boatshop24.com/web/fi/haendler_homepages/fidiusbroker/detail.htm?showid=1748472
Täydellinen , integroitu pyöristetty runko,
ympärikäveltävä matkavene, 230.0000 €, jossa pidetään sisältä kiinni.
Näitä on myös isoilla tankeilla olevia versioita.
Veneturvallisuus on ainoa motiivini.
En marmata turhasta koskaan ja osallistun vain tärkeimpään.
Malliesimerkki siitä, että 2000 luvun veneilijä on kyllä surkia ilmestys, kun ei osaa arvioida omia taitojaan vesillä..
Tai mahdatkohan olla vaan paskantärkeä virtuaaliveneilijä?
http://www.telva.fi/index.php?260
Nimbus 30 Nova S HT -09
Takakaide on saatava sisälle 30 cm törmäyslistasta, koska kunnon törmäyslista ja rungon ulospäin kaarevuus puuttuu,
ja siitä pidetään koko ajan kiinni.
Myös etukaiteista pidetään käsin kiinni rantauduttaesaa laituriin tai tolppiin.
Olet aika vempula. Korjasin tuossa edellä juuri Azimut 39:n painoksi 14,6 t (at full load). Tieto on peräisin Azimutin omasta esitteestä:
http://pdf.nauticexpo.com/pdf/azimut/azimut-39-20077-1828.html
Mutta sinä mielummin uskot jonkun välittäjän antamia tietoja.
Mistä tulikin mieleeni. Boatshop24-sivuilla on pari tusinaa Azimut 39 myynnissä. Suurimmassa osassa painoksi ilmoitetaan 11-12 t. Muutama käyttää valmistajan ilmoittamaa painoa 14,6 t. Yksi oli ilmoitettu 8 t painavaksi. Sinä päätit osuvasti uskoa juuri sitä välittäjää, jonka vene oli painavin.
Jos ilmoitat muista veneistä painot valmistajien ilmoitusten mukaan, niin kaipaako jo valmistajan ilmoituksen mukaan kaksi kertaa painavampi vene vielä jotain helposti paljastuvaa valhetta pönkittämään tukevuutta.
Jos taas välittäjiä tulee mielestäsi uskoa noissa ilmoituksissa valmistajan ilmoitusten sijaan, niin onko Azimutin 39 tuotanto niin epätasaista laatua, että sama vene painaa 8-16 t.
Huonoilla valheilla ja tietämättömyydelläsi pilaat jokaisen veneen, joita yrität kehua. Olet vaan niin huono.
Mielestäni Nimbus on hyvä vene. Tarkoitukseni ei ollut torpedoita keskustelua. Pyydän sitä anteeksi.
Se on käytetyn Azimut 39 kokonaispaino, miten muuten voi ilmoittaa paitsi tyhjäämää tavaroista?
Siinä on lisäksi pienet tankit.
Väännän nyt kun olet sillä tuulella tämäkin huonoksi ominaisuudeksi.
Meillä on perheessä ollu Nimbus 2600 vm83 jo 6 kesää ja olemme todella tykästyneet veneeseen, koneena on meillä 110Hp Volvo joten kauhean hätäinen se ei ole mutta hyvin on pärjätty merellä akselilla Kotka/Tallinna/Riika/Tukholma/Vaasa.
Yksi mikä itsellä on suunnitelmissa on suihkun rakentaminen wc-tilaan sellaista satunnaista käyttöä varten kun ei uimatasolla viitsi/voi suihkutella...jos tästä on jollakulla ideaa/kokemusta niin olisi kiva kuulla? Oliko tuossa sinun veneessäsi suihku sisällä?
katsastajan kanssa katsoa nuo mainitut kohdat/asiat moottorista ja akselista, itse en niistä oikein ymmärrä niin syvällisesti.
Potkurin noususta lienee myös paljon kiinni miten tuo sitten kulkee, ostamassani on käsittääkseni aika loivanousuinen potkuri jolloin huiput jää johonkin 18-19s paikkeille, ihan riittävältä kuulostaa, joskin tuon saa käsittääkseni potkurin vaihtamalla kulkemaan 21-22 solmuakin.
Minulla Nimbus 27C, VP TAMD31D 130 hv. Mielestäni todella onnistunut ja myytykin kokonaisuus, koska mallia eri versioilla tehty 80 -luvulta aina näihin vuosiin asti. Runkoa ei mielestäni ole suunniteltu juurikaan suuremmille moottoreille, koska viimeisimmissäkin D3 160 hv. Vene on pohjan muodosta johtuen aika äänekäs ja "notkuvakin" etenkin vasta-allokossa. Pohjan muoto varmaan kompromissi, jotta pienellä moottorilla kohtuullinen marssinopeus n. 15 kt (minulla max. 21 kt). Runko voisi olla jäykempi, mutta en ole kuitenkaan kuullut normaalissa käytössä runkovaurioista. Moottori toiminut hyvin, mutta alkanut viime talvina tiputtaa pakkasnestettä 1-2 l pilssiin. On kuulema VP:n ominaisuus ja tiputus loppuu, kun yölämpötilatkin plussalla. Ainoa jatkuva "ongelma" on ollut veden vähäinen vuotaminen kattoluukkujen salpojen lukitusreijistä sekä kaatosateen jälkeen sivulasien alareunan urat myös täynnä vetta. Tiivistelty sikaflexillä ja Capt. Tolleylläkin. Vuodot vähentyneet, mutta eivät loppuneet. Kysynkin "asiantuntijoilta" hyviä vinkkejä noihin. Myös Ardic varmaan loppusuoralla, mikä tilalle??
Hello. Samoin vuotaa oma Volvoni jäähdytysnestettä. Olen paikallistanut vuodon hanoihin kansikopan päällä, josta lähtee letkut lämminvesivaraajalle ja ajonaikaiselle lämmittimelle. Hanojen asennolla ei tunnu olevan väliä - aina vuotaa. Ämpärin puolikas hanojen alla täyttyy mukavasti ja pilssi tuntuu pysyvän kuivana. Vuoto tapahtuu tippa kerrallaan, joten paikkaa on vaikea löytää...
Itselläni on Nimbuksessani alkuperäinen TAMD41 ja toissa talvena siitä menivät lämmönvaihtimen alkuperäiset hanat rikki vaikka vene oli jo talviteloilla. Glykolia oli pilsissä muutama litra, vaikka hanat sijaitsevat melko korkealla moottorissa. PentaCenteristä saa uusia hanoja suht' edullisesti 70-80 eurolla ja vaihtaminen on helppoa, jos vain löytyy tarpeeksi iso jakoavain. Vuotavista hanoista ei siis kannata kärsiä. Korjauksen jälkeen, kesän aikana, ei esiintynyt minkäänlaisia vuotoja. Jälleen tänä talvena pilsissä oli kuitenkin glykolia moottorin sisä(makeavesi)kierrosta muutama desilitra. (Käytän merivesikierrossa ja makeavesikierrossa eri väristä glykolia). En löytänyt minkäänlaista vuotokohtaa. Kysyin asiasta PentaCenteristä ja sieltä sanottiin, että TAMD41:lle on ominaista vuotaa talvisin glykolia lämpölaajenemisesta johtuen. Vuoto johtuu termostaattikotelossa olevasta nylon-holkista, joka lämpölaajenee eri tavalla kuin metallinen moottori. Asialle ei kannata tehdä mitään, vuotoa ei ilmene kesäisin.
Kerroin 4/09 samasta glygolin tippumiseta talvella. Asia on minullakin juuri noin. Ei ole tarvinnut tehdä mitään. Reilu litra glykolia pilssissä aina keväällä ja vuoto loppuu, kun yöpakkaset loppuvat.
Nyt heitän asiantuntijoille seuraavan kysymyksen. Vene siis Nimbus 27 C - 93 ja lämmittimenä alkuperäinen melko äänekäs Ardic 091 -DM sekä erillinen puhallinyksikkö, josta ilmaletkut tuulilsille, ohjaamoon ja makuutiloihin.. Toimiinut tähän saakka suhteellisen hyvin, kunhan muisti käyttää n. 15 min parin viikon välein, vaikka lämmitystä ei muuten tarvittukaan. Nyt teki syksyllä topin. Ed. omistaja huollattanut n. 7 v sitten. Miten lie saanut irroitettua. Lämmitin on tosi hankalassa paikassa hytin takaosan lattian alla. Koska lämmitin alkuperäinen, lienee varmaan "finaalissa". Mikä tilalle?? Paikallinen veneliike suositteli Webastoa. Käy liitäntöjen osalta heidän mielestään parhaiten.
Hei. Itse vaihdoin Nimbus 27 -veneeseen Ardicin tilalle Safiren. Koppa sopi Ardicin paikalle. Letkuja piti reitittää uudelleen, koska pakoputki ja lämmitysputket kulkivat eri päistä lämmittimissä. Homma kesti kaikkineen noin viikonlopun.
Vanhasta Ardic -virityksestä kannattaa uudelleenkäyttää äänenvaimenninpöntöt. Sillä sai jo valmiiksi hiljaisen Safiren tosi hiljaiseksi. Samalla sai sovitettua vanhat lämmitysputket helposti uuteen lämmittimeen.
Kannattaa panostaa raitisilman ottoon ulkopuolelta. Ainakin tässä yksilössä sekä ajonaikainen lämppäri että Ardic ottivat raittiin ilman lämmittimelle pilssistä. Käsittämätön viritys.
Kiitos kommenteista. Minulla myös puhallinyksikön kyljessä lukee Ardic. Ottiko sinulla tosiaan myös varsinainen lämmitin paloilman pilssistä? Minun versiossa lämmitin "näyttäisi" imevän palossa tarvittavan ilman ulkoa oikeassa kyljessä olevan reiän kautta, vai tuleeko tuota kautta vain pakoputken ja lämmittimen jäähdyttämisessä tarvittava ilma? Tarkemmin en ole rakenteeseen perehtynyt. Puhallinyksikkö on kiinnitetty vasempaan kylkeen veneen sisällä ja näkyy keittiölaatikoiden alla olevan aukon kautta. Lämmitin siis lämmittää moottorin jäähdytysnesteen joka kiertää puhallinyksikön kautta myös lämminvesivaraajassa. Termostaattiyksikkö katkaisimineen on makuutilan seinässä.
Minkä Safiren mallin asensit veneeseesi? Laitoitko sen samaan paikkaan lattian alle poikittain vaneriseinään, jonka takana ovat akut, päävirtakatkaisijat, sulakkeet yms.veneen sähkölaitteet? Miten sait vanhan ardicin irti. Näyttää siltä, että tehtaalla lämmitin on asennettu ensi ja sitten moottori. Tarvitaan vähintään kolme moninivelistä pitkää kättä. Minulla vain kaksi huonosti taipuvaa.
Hei. Oma veneeni on takahytillinen malli ja Ardic oli takahytin lipaston sisällä. Siihen pääsi käsiksi ihan kohtuullisella vaivalla. Mikäli oikein tulkitsin Ardicin anatomiaa, paloilma tuli ulkoa vasemman kyljen reiästä. Mielestäni lämmitettävä ilma imettiin suoraan pilssistä. Jos alat vaihtaa lämppäriä, ole varovainen polttoaineputken kanssa. Kannattaa pitää jotakin tulppaa käsillä kun katkaiset vanhan putken, jotta ei ole pilssissä pahanhajuista polttoainetta. Vanhan putken voi todennäköisesti uudelleenkäyttää sopivalla sovittimella uuteen lämppäriin.
Luulen että sinulla menee sekaisin diesel- ja ajonaikainen lämmitin. Pentterin alla oleva koppa johon menee jäähdytysvesiputkia ei ole yhteydessä Ardic:n mitenkään. Se on ajonaikainen lämmitin (joka muuten myös imee lämmitysilmansa pilssistä). Se siis lämmittää moottorin jäähdytysnesteen välityksellä ilmaa ja puhaltaa sen kuljettajan jalkatilaan ja tuulilasille. Samassa jäähdytysnestepiirissä on vesiboileri. Ardicissa on oma puhallin ja se puhaltaa ilmansa toiseen reikään kuljettana jalkatilassa sekä kajuuttaan. Ajonaikainen lämmitin ei lämmitä kajuuttaa. Kajuutassa oleva termari säätää Ardicia (jos säätää).
Asensin paikalle Safire 2400 -lämmittimen. Viime kesä oli niin lämmin, ettei oikein päässyt kokeilemaan riittääkö teho veneeseen. Luulisin kuitenkin :)
Olen noin 2 vuotta myöhässä, mutta pakko sanoa, että inhottaa tuo miesten näkemys asiaan - kone, teho, tekniikka...
Oikeasti veneily on vapaa-aikaa, perheaikaa, rauhaa ja (rakkautta - ehei en aio sanoa niin) omaa aikaa.
veneessä on tärkeintä, että sen tilat toimivat juuri sille porukalle joka sitä käyttää. Ennen kuin miehet hermostutte, niin tunnustan tekniikankin merkityksen. Tehot löytyvät jokaiseista venemerkistä.
Kuitenkin venen on se meidän perheen tila jossa vietämme montä viikonloppua ja kesällä 4 viikoa. Tilan on pakko toimia.
Jokaisen joka ostaa venettä pitäisi oikeasti miettiä onko pentry (keittiö) toimiva, mahdummeko kaikki nukkumaan, mahtuuko ohittamaan vastaan tulevan henkilön, pääseekö vessaan peruuttamatta, miellyttääkö veneen kiinteiden sisustustusten (seinät), penkit yms.) ulkonäkö jne. Tyynyt voi aina päällystää uudelleen ja verhot ommella, mutta kokonaisuus ratkaisee.
On kyllä julmetun monta tapaa veneillä kun on veneilijöitäkin. Minä puolestani pidän siitä että joku tuo oman pienen näkemyksen sekaan siitä mitä hänelle on juuri oikea tapa veneillä ja mitä asioita hän pitää tärkeänä.
Monelle miehelle myös se moottorin vaihto on helpompi kuin tyynyjen päällystäminen eli tärkeysjärjestys tulee sen mukaan miten asiat itse kokee.
Monesti ulkomailla tulee miettineetksi, kun näkee 50 m pitkiä jahteja henkilökuntineen tyyliin Lucky me ( http://www.superyachts.com/motor-yacht-4207/lucky-me-photos.htm) ja naapurisatamassa eläköityneen herrasmiehen puunaamassa 5 metristä puuvenettä, että kumman omistaja nauttii veneilystä enemmän?
1980 - L ja hometta ja virtsan tuoksua....
Ihme kyllä monissa 80 ja jopa 70-luvun veneissä haisee edelleen lasikuitu,
eikä HOME.
Mikäs tolla Nimbus 2600;lla on kulutukset, akselivetoiset taitaa olla kuitenkin melko kohtuu kulutuksessa.