paljon-edelleen. Välillä olen sulle vihainen (tai oikeastaan aika usein;)) kun joskus kerroit, ettei kiinnosta, että ollaan vain kavereita. Jos jotain oikein kovasti haluaa eikä sitä saa- ja varsinkaan kun ei edes kova työ asian eteen auta-niin kyllähän se kiukuttaa, kovastikin. Olen tottunut saamaan yleensä kaiken haluamani. En koska olisin lellitty, vaan koska olen määrätietoisesti tehnyt työtä niiden asioiden eteen, joita olen halunnut. Niitä asioita ei ole ollut montaa. Ja kun on joku jota haluaisi kaikista eniten, eikä sitä saa, niin iskee epätoivo. Olisi niin paljon annettavaa, niin paljon tunteita ja nyt kaikki energia ja tunteet kuluvat turhautumisen tunteeseen, katkeruuteen (myönnän..), itkemiseen, tyhjyyteen jne.
Joskus toivon, että olisin se tyttö, jolla oli aina kymmeniä barbeja, kaikki mahdolliset pelit ja vempeleet, joka ei osannut arvostaa yhtäkään niistä leluistaan. Mutta olen se tyttö, joka edelleen rakastaa sitä vanhaa nalleaan, niitä muutamaa barbie-nukkea muistelee kaiholla jne. En ole se tyttö, joka saa jokaisen miehen, joka pitää miehiä leluina ja heittää vanhan menemään kun tulee uusi ja hohdokkaampi. Olen se, joka rakastaa sitä yhtä ja ainoaa, todennäköisesti ikuisesti.
Joten älä ihmettele jos en voi olla kaverisi, Jos en hymyile kun tulet kaupungilla vastaan, jos vältän näkemästä sinua. Kyllä minä sinua hyvällä ajattelen, toivon että olet onnellinen, mutta muuta et voi pyytää. Emme me istu koskaan saman pöydän äärellä muistelemassa menneitä, emme mene kahville koskaan ystävinä. Olen pahoillani siitä, mutta en siihen pysty. En nyt, enkä koskaan.
Joskus toivon, että olisin se tyttö, jolla oli aina kymmeniä barbeja, kaikki mahdolliset pelit ja vempeleet, joka ei osannut arvostaa yhtäkään niistä leluistaan. Mutta olen se tyttö, joka edelleen rakastaa sitä vanhaa nalleaan, niitä muutamaa barbie-nukkea muistelee kaiholla jne. En ole se tyttö, joka saa jokaisen miehen, joka pitää miehiä leluina ja heittää vanhan menemään kun tulee uusi ja hohdokkaampi. Olen se, joka rakastaa sitä yhtä ja ainoaa, todennäköisesti ikuisesti.
Joten älä ihmettele jos en voi olla kaverisi, Jos en hymyile kun tulet kaupungilla vastaan, jos vältän näkemästä sinua. Kyllä minä sinua hyvällä ajattelen, toivon että olet onnellinen, mutta muuta et voi pyytää. Emme me istu koskaan saman pöydän äärellä muistelemassa menneitä, emme mene kahville koskaan ystävinä. Olen pahoillani siitä, mutta en siihen pysty. En nyt, enkä koskaan.
Vastaukset 19
Vanhimmat
tunteesi?
kyllä...
:/.
tuo kyllä.
Vaikka olenkin mies niin jotenkin vastaavaa olen joskus kokenut.
Oli pelit ja vehkeet lapsena sekä nuorenakin mutta se yksi rakkaus olisi minut pelastanut. Niin ei vain koskaan käynyt.
Muistoja riittää täälläkin ja olet oikeassa. Kahvit on kahviteltu.
Mulle tulee tästä ihan oma tilanne mieleen...
Kaikki tapahtui liian nopeesti ja sokeasti, sorry. Nyt toivoisin että koko juttua ei ois koskaan tapahtunut...
En tuntenut sinua kohtaan mitään, joten päätin häipyy sun elämästä ennen kuin ois ollut liian myöhäistä. Vituiks ois mennyt kuitenkin. En juurikaan ole ajatellut menneitä, vaikka joskus luonasi viivähdin, niin en osannut sinua rakastaa...Et vain ollut etsimäni...
En tiedä mitä sanoa jos joskus vastaan kävellään. Todennäköisesti kävelen muina miehinä ohi...Olet mulle historiaa.
oli mulle, niin ymmärrän. Mulle kaikki mitä oli oli tärkeetä ja ajatus että se menis pois tuntui aina vaikealta. Mutta olen vahva ja kestän sen. En voi muuttaa sitä jos en ollut etsimäsi. Rakkaille ihmisille vaan toivoo, että he löytävät sen etsimänsä. Saavat oman onnensa.
"olen määrätietoisesti tehnyt työtä niiden asioiden eteen, joita olen halunnut"
ei taida pelata tunne-elämässä
relaa vähän ja ehkä sua on helpompi rakastaa
kokeile huumoria vaikka
mitä kirjoitin oli kuvainnollista. En mä nyt ajattele, että suhteen eteen pitäis sillä tavalla tehdä töitä, mitä nyt monen muun asian suhteen. Tottakai rentous, huumorintaju ja iloisuus on parempia valtteja. Ihan oma itseni mä sille ihmiselle olen ollut: oma höpsö ja huumorintajuinen itseni.
Mutta on se silti totta, että jos haluat jotain ihmistä niin kovasti,että sattuu, eikä toista kiinnosta niin ei siinä auta mitkään temput. Ei sitä voi muuksi muuttua.
pitää olla.... ja joissain asioissa voi liikaa yrittämällä karkoittaa toisen. Opiskelussa, työelämässä pitää otsa hiessä yrittää ja pyrkiä tavoitteisiin, mutta siinä elämän tärkeimmässä ihmissuhteessa molempien pitää saada levätä oravanpyörästä. En väitä, että olisit tuollainen, tuo lauseesi vain toi mieleen tehokkaan yrittäjän, joka aikatauluttaa seksin ja hellyydenkin... pyrkimällä pyrkii saavuttamaan sen rakkauden, josta kirjallisuus niin kauniisti kertoo..
olla, että ilmaisin itseäni huonosti. En mä sellainen ole ihmissuhteissa todellakaan. Päinvastoin. Olen oikeastaan aika intohimoinen enkä todellakaan aikatauluta seksiä ;)
mutta kun sinä olit se joka sanoi että, on huonoja kokemuksia..
multa. En ole vihainen enkä katkera, enkä missään vaiheessa ole ollutkaan. Päinvastoin, olen iloinen kaikesta mitä olen saanut. Jos tapaamme tulen iloisesti juttelemaan. :)
tuota. Mä pidän aina "sua" mun ystävänä. Ei koskaan saa tunteiden antaa sotkea kaikkea.
nyt kaikkien tarvitse samaa todeta niin tämä on ajatustenvirtaa tänne palstalle ;) Se kelle tämä on tarkoitettu tuskin lukee tätä palstaa.
Mainittakoon vielä, että kun toista ihmistä syvästi rakastaa ja haluaa vuosien ja vuosien jälkeen niin katkeruuden ja vihan tunteet ovat normaaleja, oletettuja. Miten minä voisin istua toisen kanssa samassa pöydässä kahvittelemassa kun tiedän, että hän jossakin vaiheessa löytää sen jonkun kanssa, joka perustaa perheen. Joka ainoa kerta kun istuisin hänen kanssaan juomassa kahvia tai mitä ikinä nyt tekisimmekään, niin joka ikinen kerta toivoisin, että jospa sittenkin. Odottaisin niitä sanoja, joita ei koskaan kuuluisi. Toivon, että minä olisin se, joka tekee hänelle lapsia, joka sisustaa yhteisen asuntomme jne.Se on itsensä pettämistä ja vähän myös sen toisen.
Joku toinen tekee ehkä kypsemmän ratkaisun. Minä olen kenties lapsellinen, mutta enempään en kykene.
löytää jonkun, jonka kanssa perustaa perheen.
jo löytänyt, sinut! Se on kaikki perhe mitä haluan.
olet viellä hyvin nuori ,ehkä olet vasta lopettanut leikkimästä nooilla barbeilla.
ehdit viellä löytää sen oikean rakkauden.
kovin nuori. En oikein ymmärrä, miksi niin aina päätellään täällä. Rakastuminen vaan lapsettaa..
asian laidan todennut.