Tässäpä hieman pohdittavaa köliteorian ystäville.
Miten mahtaisi toimia pienehkössä purjeveneessä (7-8m, leveäpohjainen) tuplaköli (esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Twin_keel), jossa molemmat kölit ovat taittuvia. Syy moiseen erikoiseen ratkaisuun olisi se, että ratkaisulla saisi molemmat kölilaatikot sivupenkkien alle, jolloin ne eivät veisi lainkaan sisätilaa. Toinen etu olisi, ettei köli "nosta" venettä lainkaan trailerilla. Ja kolmas luonnollisesti kääntökölin etu pohjakosketuksessa.
Entäpä peräsin? Olisiko tuplakölin kanssa parempi olla myös tuplaperäsimet samassa kulmassa, vaikka useimmiten näin ei kai ole.
Mielipiteitä, kommentteja tällaisesta amatöörisuunnittelijan ideasta?
Miten mahtaisi toimia pienehkössä purjeveneessä (7-8m, leveäpohjainen) tuplaköli (esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Twin_keel), jossa molemmat kölit ovat taittuvia. Syy moiseen erikoiseen ratkaisuun olisi se, että ratkaisulla saisi molemmat kölilaatikot sivupenkkien alle, jolloin ne eivät veisi lainkaan sisätilaa. Toinen etu olisi, ettei köli "nosta" venettä lainkaan trailerilla. Ja kolmas luonnollisesti kääntökölin etu pohjakosketuksessa.
Entäpä peräsin? Olisiko tuplakölin kanssa parempi olla myös tuplaperäsimet samassa kulmassa, vaikka useimmiten näin ei kai ole.
Mielipiteitä, kommentteja tällaisesta amatöörisuunnittelijan ideasta?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Pashhka!
Sinulla on siis kolme perustetta kääntyvät tuplakölit -ratkaisullesi:
1) kölit sivulaatikoiden alla sivutilojen vuoksi
2) helppo trailerointi
3) kääntökölin etu (=kääntyvyys) pohjakosketuksessa
Noista eduista 2 & 3 toteutuvat myös yhden keskellä olevan kääntökölin kanssa, ja vain 1-kohta "vaatii" kaksi köliä.
Sinuna en tekisi kahta kääntököliä, vaan yhden tavallisen kääntökölin, joka on sen verran pois keskilinjalta, että mahtuu sivulaatikon alle - tuohonhan ei tarvita kuin noin 40 cm.
Yhden kölin ratkaisu on paljon yksinkertaisempi tehdä, eivätkä purjehdusominaisuudet huonone juuri ollenkaan siitä että köli on sivussa keskilinjalta. Tuplakölistäkin kannattaa purjehtia niin, että aina vain toinen köleistä on alhaalla.
Ei-sivulinjalla olevia veneitä on suunnitellut esim. amerikkalainen venesuunnittelija Phil Bolger, netistä löytynee töitään.
Toinen hyvin järkevä rakennevaihtoehto olisi tehdä kaksi kääntyvää köliä ja rakentaa ne veneen reunoille, ulkopuolelle, samaan tapaan kuin hollantilaissa perinnepurjeveneissä on tehty. Tällöin rakenne on helppo tehdä ja myös helppo korjata. Koska täten tehdyssä veneessä ei pohjassa ole mitään kölilaatikkoa, niin vältetään monet kippikölien ongelmat.
"eivätkä purjehdusominaisuudet huonone juuri ollenkaan siitä että köli on sivussa keskilinjalta."
Ei halleluujaa, mitähän sieniä olet popsinut?
eivät mielestäni ole sen helpomia tehdä kuin veneen alle kölilaatikkoon. Syy on se, että köli kiinnitys tulee aika ylös ja siten vipuvarsi varsin pitkäksi. Tämä vaatii sekä pitkän kölin, että tukevan kiinnityksen.
Mutta tuo epäkeskeinen köli on mielenkiintoinen vaihtoehto. Onko siinä olemassa riski, että köli "sakkaa" helpommin toisella puolen, jos nousee esiin alloista? Luin yhdestä suunnittelukirjasta, että tuplakölin idea olisi juuri se, että köli on optimaalisessa kulmassa (pystyssä) juuri kulkuasennossa, joka harvoin on pysty.
Sitten olisi vielä sellainen vaihtoehto, että tekisi kölilaatikot veneen alle ikään kuin pieniksi tuplapilssiköleiksi (twin bilge keel), niin kuin tuossa wikipeadian kuvassa. Tällainen ratkaisu ei myöskään nostaisi venettä trailerilla, mutta olisi teknisesti helpompi kuin tehdä köliaukko veneen pohjaan.
Helppohan sitä on heittää kaikenlaista hallelujaa, mutta perustelepa kunnolla, miksi keskilinjalta sivussa oleva köli heikentäisi oleellisesti purjehdusominaisuuksia?
Tarkennetaan sen verran, että mielessäni oli ratkaisu, jossa varsinainen painolasti on hoidettu rungon sisäisenä painolastina (esimerkiksi -mutta ei välttämättä- vesipainolastina). Köli (kölit) on tällöin varsin kevyt, ja sen päätehtävä on estää sortuminen. Esim. 'traileripurjehdus'-ketjussa mainittu Odin 820: Paino tyhjänä 1390kg, vesipanolasti 780 kiloa ja nostokölin paino 55 kg.
Jos nyt ihan perusasioista lähtee, niin kulkuvastus vedessä on epäsymmetrinen. Vene siis haluaa koko ajan kääntyä köli sisäkaarteen puolella. Tämän voi toki kompensoida peräsimellä, jolloin kääntymistaipumus muutetaan jarruttavaksi voimaksi. Vähän niinkuin yrittäisit tehdä sivusuunnassa banaanin muotoisen veneen ja ajaa sillä suoraan. Aivan totaalisen älytön ajatus.
Myös veneen rakenteet tulisivat täysin epäkeskoiksi ja samoin virtaukset vesilinjan alla. Kryssiminen voisi olla aika mielenkiintoista, kun esim. toinen halssi pitäisi ajaa reivattuna ja toinen täysillä purjeilla.
Miksiköhän tällaisia epäkeskoja veneitä ei ole olemassa?
pohjan muoto poikkeaa pallopinasta, on se aina kallistuessaan epäsymmetrinen. Keskilinjasta sivuun asetettu köli muuttaa vain halssit keskenään apäsymmetrisiksi. Kölihän voidaan sitten asettaa vaikka vieman vinoon, jolloin se kompensoi tätä.
Taidankin mennä tuonne piirustuspöydän luo, palaan asiaan!
Menee vähän vänkäämiseksi, mutta kyllä minä kuitenkin näkisin moleemminpuoliset "ulkoreunakölit" paljon helpommiksi tehdä. Niissä ei kuitenkaan tarvitse tehdä muuta kuin kiinnittää yhden saranatapin veneen laitaan kiinni. Kuormituksia helpottaa se, että aina purjehtieessa kannattaa pitää vain se myötätuulen puoleinen köli alhaalla ja toinen ylhäällä. Tällöin veneen sortuma pyrkii työntämään köliä veneen alle, ja köli saa kaksi kiinnityspistettä: kölin yläkulman saranatapin ja reunakohdan noin kölin puolivälistä, josta köli viimeksi ottaa runkoon kiinni.
Veneen pohjassa olevassa kölissä vipuvarsi voi paljon epäedulisempi: Jos ajatellaan että veneen kyljen korkeus on 1 metri ja veden alla olevan kölin syväys 1,5 metriä, niin tuetun ja vapaa vipuvarren suhde on 100/150 = 0,67 . Kölilaatikon korkeus halutaan jo sisustussyitä pitää matalana, ja siksi kölin saranatapista on kölin alareunaan voi olla vaikka vain 30 senttiä. Jos köliä on ulkona sama 1,5 metriä, on tuetun ja vapaan vipuvarren suhde 30/150 = 0,2.
"Ulkoreunakölien" suuri etu on siinä, että kaikki osaset ovat nähtävillä, heti näkee jos joku kohta lakka pettämään ja korjaaminen on helppoa. Lisäksi kaikki kiinnitysosat yms. ovat reilusti veden pinnan yläpuolella. Ja pohja saa olla puhdas, sinne ei tarvitse alkaa tekemään mitään kölilaatikoita, joiden pahana tapana on kehittää mystisiä vuotoja epämääräisiin kohtiin.
Epäkeskisen köli sakkaamisesta en osaa sanoa. Jos tuollaista alakisi tehdä, olisi varmaan järkevää pitää epäkeskisyys mahdollisimman pienenä ja toisallta tehdä köli sen verran syväksi, että pienet sakkaamiset yläpäässä eivät vaikuta liikaa.
Tuplakölien käyttöön en usko, ymmärtääkseni niin suurin ja lähes tulkoon ainoa hyöty on veneen pystyssä pysyminen vuorovesialueella veden laskiessa. Itämerellä ei ole vuorovettä...
Tuplakölien haitta on lissäntynyt vastus kahdesta kölistä. Lisäksi ne -ainakin kiinteät- ovat yleensä matalia, jolloin luoviominaisuudet kärsivät.
>tekisi kölilaatikot veneen alle ikään kuin
> pieniksi tuplapilssiköleiksi
Siis nämä eivät ole kääntyvät nostokölit vaan kiinteät? Helppo tehdä, tukeva rakenne, kölit voi rakentaa metaalista jollin saa apinopistettä alemmas, mutta jotta traileroitavuus säilyisi, niin kölit jäävät purjehtimisen kannalta liian mataliksi.
Lopuksi tärkein asia: Jos olet oikeasti tekemässä venettä, niin palkkaa oikea, pätevä venesuunnittelija tekemään veneesi kölien muodot, paikat ja lujuuslaskelma, riippumatta siitä mihin köliratkaisuun päätyisit. Suunnittelijat ottavat reilun korvauksen työstään, mutta se on kuitenkin pieni raha kokonaisbudjetissa ja halpa vakuutus sille, ettei lopputuloksesta tule täyttä sutta.
Jos muokkaat jotain olemassa olevaa venesuunnitelmaa uusiksi, niin sama juttu.
Kiitos, tuo viestisi riittikin osoittamaan minkä verran sinulla on tietoa purjeveneen käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä.
Tämä keskustelu loppuu minun puolestani tähän viestiin, ei minulla ole mitään intoa kinata näistä asioista. Jokainen pitäköön minun puolestani omat mielipiteensä, olkoot ne kuinka harhaisia tahansa.
Toinen nimimerkki ehtikin jo tyrmätä tuon "kulkuvastus on epäsymmetrinen"-perustelusi. Et siis todellakaan tiennyt että kaikki purjeveneet ovat vedenalaiselta muodoltaan epäsymmetrisiä kallistuessaan - ja purkkarihan kallistuu aina paitsi ihan täysmyötäisellä. Ei tullut mieleesi että kun purkkari menee 20-30 astetta kallellaan, köli on jo lähes toisessa laidassa pohjan vedenalaista osaa, usein se pilkottaa sieltä veden alta. Ks. vaikka kuva kilpailussa luovivasta kuutosesta http://ecx.images-amazon.com/images/I/51lt0nV6mPL._SS500_.jpg JA silti tuo kuutonen pystyy ajamaan ihan suoraa kurssia eikä perämiehen tarvitse pitää pinnaa mitenkään erityisen vinossa. Kas kummaa...
Suorastaan ihastuttavan fantastinen on väitteesi, että keskilinjalta sivussa oleva nostoköliveneen köli (ja ne "epäkeskot virtaukset" ;) aiheuttaisi sen että toisella halssilla pitää reivata ja toisella ei. Täytyy myöntää, minulla ei olisi riittänyt mielikuvitus eikä pokka esittää moista ihan vakavalla naamalla.
Et ole koskaan tullut ajatelleeksi kuinka epäsymmetrisiä ovat kilpakatamaraanit ja -trimaraanit, kun niitä ajetaan niin vinossa, että vedessä on vain suojan puoleinen sivuponttooni. Et ole koskaan tainnut kuullakaan proa:sta, joka on ihan lähtökohtaisesti epäsymmetrinen venetyyppi?
Se että jonkun tietyn tyyppisiä veneitä ei tehdä ei ole mikään todiste jonkun teknologian hyvyydestä tai huonoudesta. Bermudatakila ei suinkaan ole tehokkain eikä helppokäyttöisin eikä halvin venetakilatyyppi, mutta siitä huolimatta se on ylivoimaisesti levinnein. Syynä lähinnä kilpilusäännöt ja perinteet, voisi sanoa myös ostajien vanhoilliset asenteet.
Epäsymmetrisiä ratkaisuja on ilmaantunut huippumoderneihin kilpaveneisiin: Open 60 luokassa käytetään sivulle kääntyvää painoköliä (cantilever) ja sivukölejä (daggerboard), jotka huolehtivat sortuman estosta, ja joista täysin epäsymmetrisesti käytetään vain toista, suojan puoleista yhdellä kertaa.
Tämä riittäköön.
usko, että veneen laitaan kiinnitettävä köli olisi sen helpompi tehdä. Laskemasi eivät ole realistisia, kun reunaköli ei voi ottaa tukea vesirajasta rungon kaarevan muodon takia. Käytännössä tuen pitää olla lähellä saranaa. Lisäksi tuki auttaa vain yhteen suuntaan ja toisen suuntainen heilahdus aiheuttaisi kovia rasituksia itse saranaan.
Eräs köliratkaisu, jonka netistä bongasin, mutta jota en enää löydä on, että veneen molemille sivuille, ikään kuin (sivusuunnassa) vesirajan kohtaan asennetaan nostokölit. Näin itse köli nousee likimain sohvan takaa kannelle, ja ei siten ole asumisen tiellä. Samoin nostomekanismi voi olla kannella. Ratkaisu on symmetrinen, mutta ei auta törmäysongelmaan, ellei itse kölistä tee taittuvaa esim. hajoavalla sokalla. Ei olisi välttämättä huono tämäkään ratkaisu.
Tuo viimeisin ideani ei tarkoita matalia tuplakölejä, vaan pohjan alla olevia kölilaatikoita, joiden sisältä kääntyy alas ohut eväköli. Ikäänkuin siis kölilaatikot olisi siirretty pohjan alapuolelle. Ongelmaksi tulee tietty kääntömekansimi, joka pitää kuitenkin viedä pohjan läpi. No, kompromisseja kaikki.
Mitä tulee ammattisuunnittelijaan, niin saattaa olla että turvaudun. Joka tapauksessa suunnittelen veneen ensin itse, ja jos päädyn myös rakentamaan sen itse, tarkastanen ainakin kriittiset laskelmat ammattisuunnittelijalla. Moni asia on kuitenkin lähinnä valintakysymys niiden välillä, mitä arvostaa (esim. sisätilat vs. suorituskyky), ja sitä ei kukaan voi puolestani tehdä. Sen lisäksi venesuunnittelu on kehittävää ja kivaa!
Tuossa vielä yksi mielenkiintoinen linkki aiheesta:
http://www.brayyachtdesign.bc.ca/article_twinkeels.html
"usko, että veneen laitaan kiinnitettävä köli olisi sen helpompi tehdä."
Ok, mitäs minä vastaan väittämään. Tuota ratkaisua on kuitenkin Hollannissa (matalien vesien takia) käytetty yli sadan vuoden ajan, joten eiköhän kaikki nuo rakenteelliset ongelmat ole jo ratkaistu. Googlesta löytyy hakusanalla "skutsje" runsaasti kuvia noista.
"Tuossa vielä yksi mielenkiintoinen linkki aiheesta:
http://www.brayyachtdesign.bc.ca/article_twinkeels.html "
En löytänyt tuosta minkälaista kritiikkiä tuplakölejä kohtaan. Lienenkö vainoharhainen, kun luulen, että ei sellaista ratkaisua olekaan, jolla ei jotain huonoja puolia olisi. Ja vastaavasti en oikein jaksa luottaa esitykseen joka ei minkäänlaista kritiikkiä tuo esille.
Yhden tuplakölien huonon puolen tiedän: kun sillä ajaa karille, niin sen irti saaminen on hyvin hankalaa koska kallistamalla ei saa pienennettyä syväystä (päinvastoin syväys kasvaa ja vene istuu entistä tiukemmin kiinni karilla). Tuo ei toki koske sinun nostokölisuunnitelmiasi.
Onnea veneensuunniteluun ja -rakentamiseen!
tarkoittanee myös tietyn tyyppistä perinnevenettä, jota ennen muinoin kuljetettiin purjein.
En löytänyt yhtään hyvää artikkelia, mutta millainen mahtaa olla tuuleennousukyky tuolla kölillä? Käsittääkseni nykyaikainen köli on enemmän vedenalainen siipi (foil), kuin vain levy, ja osin siihen perustuu modernien veneiden hyvä luovimiskyky. Erityisesti kevyellä tasapohjaisella veneellä tämä vähäinen sorto on tärkeää.
Mainitsemaasi kölityyppiä käytetään kyllä yleisesti kanooteissa ja suotuveneissä, mutta molemmissa on mielestäni sen lisäksi pitkä ja suuntavakautta tuova kölilinja, joka toimii osana köliä. Puolipyöreistä purkkareista tämä puuttuu. Tasapohjaisissa veneissä kölin siipimäisyydellä haetaan juuri vastavoimaa tuulen sortovaikutukselle. Siksi nykykölit ovat ohuita ja pitkiä (syviä). Tosin mikään ei tietysti estäisi soveltamaan foil-rakennetta Skutsjen tavoin...