Voimalassa ollut "postmoderni" lestaäiti muistutti mieleeni yhdenlaisen stereotypian lestaäideistä. Vahvat selviytyjat, kymmenen lasta ja kaksi väitöskirjaa. Välillä tuntuu, että näillä sankariäideillä on hirveä tarve näyttää koko maailmalle, että kyllä he voivat hankkia superuran ja kaiken sen mitä muutkin, vaikka synnyttävätkin kokoajan. Valitettavasti sijaiskärsijänä ovat tällöin lapset, joille ei yksinkertaisesti ole aikaa, niin että äiti olisi henkisesti läsnä heidän kasvussaan. (itsekin uraäidin lapsi)
Tohtoriäidit
vahvojen valtakunnassa
1430
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jossakin biisissä laulettiin tähän tapaan: "Tää on vaan maailmaa eikä sen kummempaa, paratiisiksi ei tätä saa".
Tuntuu tietenkin epäoikeudenmukaiselta, mutta niin se vaan on että kärsimys(kin) on osa elämää.
Pakkosynnytykset helvetin tulella uhkailtuna eivät missään tapauksessa liity kristinuskoon.
On paljon ihmisiä jotka eivät esimerkiksi heikon terveytensä tai jonkun muun voittamattoman syyn vuoksi kykene kovin montaa lasta synnyttämään ja kasvattamaan.