Jotai ihmeellistä

On nii paljon palstoja enkä tiiä mihin oma asia liittyy ku täs on kaikkea.

Siitä on kohta jo vuos. Miks ei pääse eroon, tai siis ei oo kyl toista näkynykkään eikä oo kuulunu mitä ny pari tekstaria lukuunottamatta.
Päivät menee ihan ok ja olin jo unohtanu kaiken mut sit pitää alkaa näkemään unia. Miks ihmeessä ja sit aamulla on semmonen typerä olo. Niinku toivois et kaikki alkais alusta tai jotain.
Mut sen kaiken kusetuksen ja asennevammailun ja "emmä tiiä mitä mun pitäs tehä" paskan jälkeen ei kiinnostais edes nimeä kuulla. Aikuinen nainen jumalauta.
Sitte mukamas vahingossa pitää tekstata väärään numeroon ja mainostaa suhdetta, no okei vaan kerran. Mut en vastannu. Ja pari kk eron jälkeen piti vielä rahaaki vongata muutamaan otteeseen. Varmaan sitä varten että pääsis taas baariin ku sinne piti viikollaki ehtiä.

Onkohan se ihmisessä vika. Yhdessä oli kivaa mut sitten ku silmä välttää ja kaverin kans liikenteessä ni ihan ku mua ei olis ollukkaa. Välillä ku herää jonku unen takia ni miettii kaikkea mukavaa ja siitä alkaa sit vit*ttaa.

Aamun avautumiset, nimettömät idiootit saa valittaa ja viilata. Naureskelen teille töiden jälkeen.