Cooperin testi juoksumatolla

Matolla juostu cooper ei vastaa radalla juostua muutamastakin syystä. Eli kuten todettiin, ilman vastus puuttuu. Kehittyneemmissä matoissa voidaan nostaa maton kaltevuustasoa joka korjaa tämän virheen. 1-2 % kallistus tasoittaa tilanteen, matosta riippuen. Toiseksi kun juokset matolla voit juosta tasaisesti ja koko ajan on tieto siitä kuinka pitkälle mennään jne. Juokseminen on siis "helpompaa".

runner kirjoitti:

Matolla juostu cooper ei vastaa radalla juostua muutamastakin syystä. Eli kuten todettiin, ilman vastus puuttuu. Kehittyneemmissä matoissa voidaan nostaa maton kaltevuustasoa joka korjaa tämän virheen. 1-2 % kallistus tasoittaa tilanteen, matosta riippuen. Toiseksi kun juokset matolla voit juosta tasaisesti ja koko ajan on tieto siitä kuinka pitkälle mennään jne. Juokseminen on siis "helpompaa".

Lue lisää

Joo siinä matossa millä juoksin on se kallistus mutta mulla se oli 0%:ssa.

Sitten se tasaisen vauhdin pito matolla on tietysti helpompaa kun sen voi asetella haluamakseen. Mutta voisihan sitä radallakin käyttää sekuntikelloa tai avustajaa joka huutelisi väliaikoja.

Veikkaisin kuitenkin, että ei nuo tekijät kovin monen prosentin heittoa aiheuta tulokseen.

Ja sykemittariahan voi käyttää myös radalla. Jos sitä vaan juoksee minkä kerkiää mutta katsoo että syke pysyy esim alle 180 niin luulisi silläkin aika tasaiseen vauhtiin pääsevän.

Täytynee mennä johonkin sisäradalle tekemään uusi testi. Ulkona juokseminen tällä kelillä ei paksumman vaatetuksen takia voine antaa kovin vertailukelpoista tulosta.

Yritin etsiä Googlella löytyykö mitään vertailua (hakusanat "Cooperin testi juoksumatto") mutta vedin vesiperän. Kun tietäisi mikä on juoksumatto englanniksi niin voisi löytyäkin. On sitä tyhmempiäkin tieteellisiä tutkimuksia maailmassa tehty, miksei siis tästäkin.

Ilkka kirjoitti:

Joo siinä matossa millä juoksin on se kallistus mutta mulla se oli 0%:ssa.

Sitten se tasaisen vauhdin pito matolla on tietysti helpompaa kun sen voi asetella haluamakseen. Mutta voisihan sitä radallakin käyttää sekuntikelloa tai avustajaa joka huutelisi väliaikoja.

Veikkaisin kuitenkin, että ei nuo tekijät kovin monen prosentin heittoa aiheuta tulokseen.

Ja sykemittariahan voi käyttää myös radalla. Jos sitä vaan juoksee minkä kerkiää mutta katsoo että syke pysyy esim alle 180 niin luulisi silläkin aika tasaiseen vauhtiin pääsevän.

Täytynee mennä johonkin sisäradalle tekemään uusi testi. Ulkona juokseminen tällä kelillä ei paksumman vaatetuksen takia voine antaa kovin vertailukelpoista tulosta.

Yritin etsiä Googlella löytyykö mitään vertailua (hakusanat "Cooperin testi juoksumatto") mutta vedin vesiperän. Kun tietäisi mikä on juoksumatto englanniksi niin voisi löytyäkin. On sitä tyhmempiäkin tieteellisiä tutkimuksia maailmassa tehty, miksei siis tästäkin.

Lue lisää

...on ulkomuistista juoksumatto englanniksi, tarkistakaa sanakirjasta.

Minäkin olen pohtinut matolla juoksun eroja luonnolliseen. Riippunee mm. juoksutekniikasta kenelle mattojuoksu sopii. Omasta mielestä juoksumatolla juostessa tuntuu kuin juoksisi enemmän reisillä; vastaavasti luonnossa pohkeilla/nilkoilla. Cooperia en ole kokeillut matolla, mutta pulssitasoni on suunnilleen sama radalla kuin matolla vakiovauhdilla (esim. 5min/km). Siitä voisi vetää jotain johtopäätöksiä.

Toisaalta tunnen kaverin joka ei yksinkertaisesti osaa juosta juoksumatolla, kun tuntuma on niin erilainen.

juoksija -77 kirjoitti:

...on ulkomuistista juoksumatto englanniksi, tarkistakaa sanakirjasta.

Minäkin olen pohtinut matolla juoksun eroja luonnolliseen. Riippunee mm. juoksutekniikasta kenelle mattojuoksu sopii. Omasta mielestä juoksumatolla juostessa tuntuu kuin juoksisi enemmän reisillä; vastaavasti luonnossa pohkeilla/nilkoilla. Cooperia en ole kokeillut matolla, mutta pulssitasoni on suunnilleen sama radalla kuin matolla vakiovauhdilla (esim. 5min/km). Siitä voisi vetää jotain johtopäätöksiä.

Toisaalta tunnen kaverin joka ei yksinkertaisesti osaa juosta juoksumatolla, kun tuntuma on niin erilainen.

Lue lisää

Olin todellakin ekaa kertaa juoksumatolla. Yleensä aerobisen treenin teen soutuergometrillä, kun se kuormittaa jalkojen lisäksi myös käsiä ja selkää.

Mutta jotenkin vaan välähti kokeilla juoksumattoa. Viereisellä laitteella oli kivan näköinen nainen, ehkä hän antoi jotain lisäpotkua...

Laitoin koneen jollain oletusasetuksella pyörimään. Hetken päästä keksin että nytpä juoksen Cooperin testin! Painelin nappuloista lisää vauhtia niin että nippa nappa pysyin mukana. Ja tuommoiset lukemat (2.1 mailia)helähtivät 12 minuutin kuluttua mittariin.

Siihen naiseen en tainnut tehdä vaikutusta mutta itse kyllä yllätyin. Mulle se mattojuoksu taitaa sopia tosi hyvin. Ei ollut mitään vaikeuksia pysyä matolla (sormet vaan nuolinäppäimille niin vauhtia saa heti säädettyä). Ja Cooper-tulos oli ällistyttävän hyvä. Täytynee todeta että salilla käynti ei ole mennyt hukkaan.

Juttu on kyllä niin, että matolla juostessa tehtävä työ on (ilmanvastuksen voittamista lukuunottamatta) sama kuin radalla juostessa.

Radalla liikkeelle lähtiessä kyllä tarvitaan energiaa kiihdyttämiseen, mutta tasaisen liikkeen ylläpitoon ei. Jalkojen liikuttelu edestakaisin tietysti kuluttaa energiaa, mutta se liike on matolla ja radalla sama.

Fysiikan lait nimittäin eivät tunne mitään absoluuttista liikettä, ainoastaan suhteellisen liikkeen (sanoo Albert Einstein). Eli fysiikan kannalta on ihan sama, liikkuuko juoksija alustaan nähden vai alusta juoksijaan nähden.

Eli olennaisimmat erot maton ja radan välillä on kiihdyttäessä / jarruttaessa seka siinä ilman vastuksessa. Koska tasaisesti juostessa kiihdytys ja jarrutus tapahtuu vain kerran (juoksun alussa ja lopussa), niiden vaikutus kokonaisenergiankulutukseen on minimaalinen.

Ilkka kirjoitti:

Juttu on kyllä niin, että matolla juostessa tehtävä työ on (ilmanvastuksen voittamista lukuunottamatta) sama kuin radalla juostessa.

Radalla liikkeelle lähtiessä kyllä tarvitaan energiaa kiihdyttämiseen, mutta tasaisen liikkeen ylläpitoon ei. Jalkojen liikuttelu edestakaisin tietysti kuluttaa energiaa, mutta se liike on matolla ja radalla sama.

Fysiikan lait nimittäin eivät tunne mitään absoluuttista liikettä, ainoastaan suhteellisen liikkeen (sanoo Albert Einstein). Eli fysiikan kannalta on ihan sama, liikkuuko juoksija alustaan nähden vai alusta juoksijaan nähden.

Eli olennaisimmat erot maton ja radan välillä on kiihdyttäessä / jarruttaessa seka siinä ilman vastuksessa. Koska tasaisesti juostessa kiihdytys ja jarrutus tapahtuu vain kerran (juoksun alussa ja lopussa), niiden vaikutus kokonaisenergiankulutukseen on minimaalinen.

Lue lisää

Radallahan muuten kuluu energiaa myös kaarteissa taistelemiseen. Niissähän tarvitaan lisäenergiaa toisin kuin matolla jossa liike on "suoraviivaista". Muistelen kuulleeni että juuri kaarteet ovat yksi syy siihen että hallissa juostut ennätykset ovat huonompia verrattuna ulkoratoihin. Kaarteet ovat usein tiukempia sisäradoilla lyhyemmän ratakierroksen vuoksi.

juoksija -77 kirjoitti:

Radallahan muuten kuluu energiaa myös kaarteissa taistelemiseen. Niissähän tarvitaan lisäenergiaa toisin kuin matolla jossa liike on "suoraviivaista". Muistelen kuulleeni että juuri kaarteet ovat yksi syy siihen että hallissa juostut ennätykset ovat huonompia verrattuna ulkoratoihin. Kaarteet ovat usein tiukempia sisäradoilla lyhyemmän ratakierroksen vuoksi.

Lue lisää

Olet oikeassa, kurveissa tarvitaan lisää energiaa suunnan muuttamiseen - mitä tiukempi kurvi, sitä enemmän. Ihanneolosuhteissa juostaisiin suoraan - lentokentällä kaiketi. Veikkaisin kumminkin, että käytännössä tähän palaa kokonaisenergiasta prosentin osia.

Ilkka kirjoitti:

Juttu on kyllä niin, että matolla juostessa tehtävä työ on (ilmanvastuksen voittamista lukuunottamatta) sama kuin radalla juostessa.

Radalla liikkeelle lähtiessä kyllä tarvitaan energiaa kiihdyttämiseen, mutta tasaisen liikkeen ylläpitoon ei. Jalkojen liikuttelu edestakaisin tietysti kuluttaa energiaa, mutta se liike on matolla ja radalla sama.

Fysiikan lait nimittäin eivät tunne mitään absoluuttista liikettä, ainoastaan suhteellisen liikkeen (sanoo Albert Einstein). Eli fysiikan kannalta on ihan sama, liikkuuko juoksija alustaan nähden vai alusta juoksijaan nähden.

Eli olennaisimmat erot maton ja radan välillä on kiihdyttäessä / jarruttaessa seka siinä ilman vastuksessa. Koska tasaisesti juostessa kiihdytys ja jarrutus tapahtuu vain kerran (juoksun alussa ja lopussa), niiden vaikutus kokonaisenergiankulutukseen on minimaalinen.

Lue lisää

Kun juostaan juoksumatolla, niin siinä juostaan vauhdista riippuen n. 3 m/s myötätuuleen. Kun juostaan luonnon oloissa (esim. hallissa) täysin tyvenessä, niin silloinkin juoksijaan vaikuttaa juoksun nopeutta vastaava ilmanvastus. Ilmanvastus kasvaa vielä nopeuden neliössä. Kun nopeus kaksinkertaistuu, niin ilmanvastus nelinkertaistuu.

mukana kirjoitti:

Kun juostaan juoksumatolla, niin siinä juostaan vauhdista riippuen n. 3 m/s myötätuuleen. Kun juostaan luonnon oloissa (esim. hallissa) täysin tyvenessä, niin silloinkin juoksijaan vaikuttaa juoksun nopeutta vastaava ilmanvastus. Ilmanvastus kasvaa vielä nopeuden neliössä. Kun nopeus kaksinkertaistuu, niin ilmanvastus nelinkertaistuu.

Lue lisää

...puhutaan samasta asiasta eri termein. Kun juokset matolla, ilma ei liiku sinuun nähden eli ilman vastus on 0 newtonia. Se on sama kuin radalla puhaltaisi myötätuuli joka on tasan sama kuin juoksunopeutesi, silloinkin olet ilmaan nähden paikallasi.

Kun juokset radalla tyynellä ilmalla, liikut ilmaan nähden samalla nopeudella kuin rataan nähden, joten vastustava voima on verrannollinen (suurin piirtein) juoksunopeuden neliöön.

Jos radalla käy vastatuuli, niin silloin vastustava voima on vielä suurempi.

Luulen kuitenkin, että ilman vastus ei ole kovinkaan iso tekijä energiankulutuslaskelmissa tavallisilla juoksunopeuksilla.

Ilkka kirjoitti:

...puhutaan samasta asiasta eri termein. Kun juokset matolla, ilma ei liiku sinuun nähden eli ilman vastus on 0 newtonia. Se on sama kuin radalla puhaltaisi myötätuuli joka on tasan sama kuin juoksunopeutesi, silloinkin olet ilmaan nähden paikallasi.

Kun juokset radalla tyynellä ilmalla, liikut ilmaan nähden samalla nopeudella kuin rataan nähden, joten vastustava voima on verrannollinen (suurin piirtein) juoksunopeuden neliöön.

Jos radalla käy vastatuuli, niin silloin vastustava voima on vielä suurempi.

Luulen kuitenkin, että ilman vastus ei ole kovinkaan iso tekijä energiankulutuslaskelmissa tavallisilla juoksunopeuksilla.

Lue lisää

Muistetaan vielä sekin että juoksunopeuden suuruinen myötäinen on toispuolel' rattaa vastainen...

Tuli tuosta mieleen, että huonolla tuurilla myötäinen tuuli mitätöi muutoin ennätyskelpoisen tuloksen ainoastaan 100m:llä vai mitä.

Jotkut viisaat sanovat että kunnon vastatuuli (>5m/s)haittaa suoritusta enemmän kuin vastaava myötäinen. Aika loogista, kun miettii asiaa mainitsemanne nopeuden neliön kannalta. Pieni vire sensijaan vaikuttaa nopeuteen suurinpiirtein samanverran, mutta vaikutus näkyy tietysti erimerkkisenä.

Johtopäätöksenä siis (useamman ratakierroksen) enkkaa ei kannata yrittää kovatuulisella ilmalla - tuuli sitten mistä tahansa.

juoksija-77 kirjoitti:

Muistetaan vielä sekin että juoksunopeuden suuruinen myötäinen on toispuolel' rattaa vastainen...

Tuli tuosta mieleen, että huonolla tuurilla myötäinen tuuli mitätöi muutoin ennätyskelpoisen tuloksen ainoastaan 100m:llä vai mitä.

Jotkut viisaat sanovat että kunnon vastatuuli (>5m/s)haittaa suoritusta enemmän kuin vastaava myötäinen. Aika loogista, kun miettii asiaa mainitsemanne nopeuden neliön kannalta. Pieni vire sensijaan vaikuttaa nopeuteen suurinpiirtein samanverran, mutta vaikutus näkyy tietysti erimerkkisenä.

Johtopäätöksenä siis (useamman ratakierroksen) enkkaa ei kannata yrittää kovatuulisella ilmalla - tuuli sitten mistä tahansa.

Lue lisää

"...vaikutus näkyy tietysti erimerkkisenä."
-tarkennus että tarkoitin tällä myötätuulta verrattuna vastatuuleen...

juoksija-77 kirjoitti:

Muistetaan vielä sekin että juoksunopeuden suuruinen myötäinen on toispuolel' rattaa vastainen...

Tuli tuosta mieleen, että huonolla tuurilla myötäinen tuuli mitätöi muutoin ennätyskelpoisen tuloksen ainoastaan 100m:llä vai mitä.

Jotkut viisaat sanovat että kunnon vastatuuli (>5m/s)haittaa suoritusta enemmän kuin vastaava myötäinen. Aika loogista, kun miettii asiaa mainitsemanne nopeuden neliön kannalta. Pieni vire sensijaan vaikuttaa nopeuteen suurinpiirtein samanverran, mutta vaikutus näkyy tietysti erimerkkisenä.

Johtopäätöksenä siis (useamman ratakierroksen) enkkaa ei kannata yrittää kovatuulisella ilmalla - tuuli sitten mistä tahansa.

Lue lisää

Jos toisella puolella rataa on juoksunopeuden suuruinen "myötätuuli" eli silloin juokset ilman ilmanvastusta (juoksumatto-olosuhteissa),niin toisella puolella rataa onkin juoksunopeutta vastaava kaksinkertainen vastatuuli. Näinollen myötätuulta sanan varsinaisessa merkityksessä ei vielä näillä tuulen nopeuksilla esiinny.

juoksija -77 kirjoitti:

Radallahan muuten kuluu energiaa myös kaarteissa taistelemiseen. Niissähän tarvitaan lisäenergiaa toisin kuin matolla jossa liike on "suoraviivaista". Muistelen kuulleeni että juuri kaarteet ovat yksi syy siihen että hallissa juostut ennätykset ovat huonompia verrattuna ulkoratoihin. Kaarteet ovat usein tiukempia sisäradoilla lyhyemmän ratakierroksen vuoksi.

Lue lisää

.. jos fysiikkaa tutkitaan niin teorioiden mukaan et tee lainkaan työtä esim kannatellessasi itseäsi rekkitangolla kyynärpäät 90 asteen kulmassa.. mutta uskoisin että alkaa jossain vaiheessa hauiksissa tuntua... että näin!

Ilkka kirjoitti:

Juttu on kyllä niin, että matolla juostessa tehtävä työ on (ilmanvastuksen voittamista lukuunottamatta) sama kuin radalla juostessa.

Radalla liikkeelle lähtiessä kyllä tarvitaan energiaa kiihdyttämiseen, mutta tasaisen liikkeen ylläpitoon ei. Jalkojen liikuttelu edestakaisin tietysti kuluttaa energiaa, mutta se liike on matolla ja radalla sama.

Fysiikan lait nimittäin eivät tunne mitään absoluuttista liikettä, ainoastaan suhteellisen liikkeen (sanoo Albert Einstein). Eli fysiikan kannalta on ihan sama, liikkuuko juoksija alustaan nähden vai alusta juoksijaan nähden.

Eli olennaisimmat erot maton ja radan välillä on kiihdyttäessä / jarruttaessa seka siinä ilman vastuksessa. Koska tasaisesti juostessa kiihdytys ja jarrutus tapahtuu vain kerran (juoksun alussa ja lopussa), niiden vaikutus kokonaisenergiankulutukseen on minimaalinen.

Lue lisää

Onhan siinä eroa että liikuttaako matto juoksijan jalkaa vai jalka kroppaa. Siinähän se matto tekee työn eikä jalka.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan siinä eroa että liikuttaako matto juoksijan jalkaa vai jalka kroppaa. Siinähän se matto tekee työn eikä jalka.

Ääliö. Sinä vastustat maton liikettä juoksemalla ja ponnistat energiaa jaloillasi samalla tavalla kuin ulkona.

Anonyymi kirjoitti:

Ääliö. Sinä vastustat maton liikettä juoksemalla ja ponnistat energiaa jaloillasi samalla tavalla kuin ulkona.

Aivan niin, juoksumaton liikettä vastustetaan juoksemalla sen päällä ja se vastaa ulkona juoksemista poislukien vain ilmanvastus, eikä ulkona tasaisella suoraa juostessa muuta vastusta ole kuin ilmanvastus.
Kompensoidakseen ulkona juoksemisen ilmanvastusta pitää juoksumatolla säätää hieman nousukulmaa ja kovempi vauhti vaatii aina suuremman nousukulman koska ulkona juostessa nopeuden kaksinkertaistaminen aina nelinkertaistaa ilmanvastuksen.
Jos ei halua muuttaa juoksumaton nousukulmaa niin vaihtoehtona olisi ison ilmapuhaltimen laittaminen juoksijan etupuolelle puhaltamaan kohti siten että ilmavirta osuu juoksijan koko vartaloon.

Kävin tänään salilla tutkailemassa niitä juoksumattoja hieman lähemmin. Siellä on vierekkäin kaksi samanmerkkistä (Precor) amerikkalaista laitetta. Eri mallia tosin.

Jotenkin siitä jenkkiläisyydestä tulkitsin aikaisemmin automaattisesti, että nopeusnäyttö on mailia/tunti ja matkanäyttö maileina.

Nyt näyttää kumminkin siltä, että kilometritkin saattaisivat tulla kyseeseen. Näytöllä ei yksiköitä erikseen mainita -> pitkä miinus valmistajalle.

Pistin molemmat koneet pyörimään nopeudella "1" ja tulkitsin, että nopeammin liikkuva matto (se liikkui todella selvästi nopeammin) oli "1 mph" ja hitaammin liikkuva "1 km/h".

Sitten säädin siihen jälkimmäiseen koneeseen "1.6 km/h" minkä pitäisi olla tosi lähellä 1 mph. Mutta eipä vaan ollut. Matto liikkui edelleen selvästi hitaammin (ihan silmin havaittavasti) kuin toisessa koneessa.

Johtopäätös : näiden laitteiden nopeus- ja matkanäytöt ovat viitteellisiä. Jotta saisi luotettavia Cooper-tuloksia pitää mennä radalle juoksemaan.

Harmi oikeastaan: ehdin jo iloita siitä toissapäiväisestä tuloksestani ja kuvittelin olevani aivan mielettömän hyvässä kunnossa.

Mutta pyyhettä en heitä kehään. Treeni jatkuu...

Ilkka kirjoitti:

Kävin tänään salilla tutkailemassa niitä juoksumattoja hieman lähemmin. Siellä on vierekkäin kaksi samanmerkkistä (Precor) amerikkalaista laitetta. Eri mallia tosin.

Jotenkin siitä jenkkiläisyydestä tulkitsin aikaisemmin automaattisesti, että nopeusnäyttö on mailia/tunti ja matkanäyttö maileina.

Nyt näyttää kumminkin siltä, että kilometritkin saattaisivat tulla kyseeseen. Näytöllä ei yksiköitä erikseen mainita -> pitkä miinus valmistajalle.

Pistin molemmat koneet pyörimään nopeudella "1" ja tulkitsin, että nopeammin liikkuva matto (se liikkui todella selvästi nopeammin) oli "1 mph" ja hitaammin liikkuva "1 km/h".

Sitten säädin siihen jälkimmäiseen koneeseen "1.6 km/h" minkä pitäisi olla tosi lähellä 1 mph. Mutta eipä vaan ollut. Matto liikkui edelleen selvästi hitaammin (ihan silmin havaittavasti) kuin toisessa koneessa.

Johtopäätös : näiden laitteiden nopeus- ja matkanäytöt ovat viitteellisiä. Jotta saisi luotettavia Cooper-tuloksia pitää mennä radalle juoksemaan.

Harmi oikeastaan: ehdin jo iloita siitä toissapäiväisestä tuloksestani ja kuvittelin olevani aivan mielettömän hyvässä kunnossa.

Mutta pyyhettä en heitä kehään. Treeni jatkuu...

Lue lisää

Havaintosi juoksumattojen nopeuksien epätarkkuuksista on kiinnostava ja olinkin jo aikeissa itsekin lähteä niitä testaamaan, mutten nyt sitten viitsikään, lähden "mieluummin" sinne baanalle räntäsateeseen.

Itse juoksin Cooperin testissä 2900m intissä vuonna 1981. Vuodesta 1988 olen juossut säännöllisesti kesät-talvet, noin 3-5 kertaa viikossa 10-15km:n lenkkejä. Cooperia olen kokeillut silloin tällöin ja se menee radalla n. 3300-3400m. Silti olisi mielenkiintoista juosta se matolla - jos tuloksiin voisi luottaa.

Sillon kun tämä ketju on aloitettu niin Kummola ei ollut vielä lihava.

fdsvcxcxcxvf kirjoitti:

Sillon kun tämä ketju on aloitettu niin Kummola ei ollut vielä lihava.

Kummola on lihonut tämän ketjun ansiosta.

Väärin.

Ei se juoksumatto siirrä jalkaa taaksepäin vaan se siirtää sinua taaksepäin, ja juokset maton päällä vastustaaksesi maton liikettä. Vain ilmanvastus puuttuu, ja se on ainoa vastus ulkona tasaisella suoraa juostessa.

Sinulla oli ulkona cooperia juostessasi 17,6 km/h keskivauhti, eli ilmanvastus on jo merkittävä. Juoksumatolla se ilmanvastus pitää korvata säätämällä siihen hieman ylämäkeä.

mulla on niin huono kunto nyt, mutta alan kyllä taas treenaan, luulempa että coopperi menis mulla johinki 12 min ja 4 sekuntia.

pystyisiköhän matolla vetäisemään satasen nopeammin kuin Bolt jos vaan pistäisi kierrosta koneeseen ja rimpuilisi matolla puoliväkisin. No ei taida matoissa kierrokset riittää...

Mutta oliko penkkipaita apuna?