Juoksin justiinsa Cooperin testin kuntosalin juoksumatolla ja sain tulokseksi 2.1 mailia eli lähes 3400 m. Viimeksi kun joskus inttiaikoina (vuonna 1982) juoksin Cooperin "luonnossa" niin tulos oli kai jotain 2800 m. Olenhan mä kyllä kuntoillut aika ahkerasti viime aikoina, mutta aloin kyllä epäilemään, että tuo juoksumatolla saatu tulos ei ole ehkä ihan vertailukelpoinen... ilman vastus ainakin puuttuu.
Eli onko kellään kokemuksia, miten realistisia tuloksia juoksumatolla saa? Ei oikein huvittaisi lähteä tuonne räntäsateeseen suorittamaan vertailutestiä.
Cooperin testi juoksumatolla
Ilkka
38
13772
Vastaukset
- Toma
Kyllä se on vertailukelpoinen. Ei se matka lyhene, juoksi sen miten haluaa. Sama juttu kuntopyöräilyssä..ihan sama fillaroitko 20km maastopyörällä tai kuntopyörällä kotona.
- runner
Matolla juostu cooper ei vastaa radalla juostua muutamastakin syystä. Eli kuten todettiin, ilman vastus puuttuu. Kehittyneemmissä matoissa voidaan nostaa maton kaltevuustasoa joka korjaa tämän virheen. 1-2 % kallistus tasoittaa tilanteen, matosta riippuen. Toiseksi kun juokset matolla voit juosta tasaisesti ja koko ajan on tieto siitä kuinka pitkälle mennään jne. Juokseminen on siis "helpompaa".
- Ilkka
runner kirjoitti:
Matolla juostu cooper ei vastaa radalla juostua muutamastakin syystä. Eli kuten todettiin, ilman vastus puuttuu. Kehittyneemmissä matoissa voidaan nostaa maton kaltevuustasoa joka korjaa tämän virheen. 1-2 % kallistus tasoittaa tilanteen, matosta riippuen. Toiseksi kun juokset matolla voit juosta tasaisesti ja koko ajan on tieto siitä kuinka pitkälle mennään jne. Juokseminen on siis "helpompaa".
Joo siinä matossa millä juoksin on se kallistus mutta mulla se oli 0%:ssa.
Sitten se tasaisen vauhdin pito matolla on tietysti helpompaa kun sen voi asetella haluamakseen. Mutta voisihan sitä radallakin käyttää sekuntikelloa tai avustajaa joka huutelisi väliaikoja.
Veikkaisin kuitenkin, että ei nuo tekijät kovin monen prosentin heittoa aiheuta tulokseen.
Ja sykemittariahan voi käyttää myös radalla. Jos sitä vaan juoksee minkä kerkiää mutta katsoo että syke pysyy esim alle 180 niin luulisi silläkin aika tasaiseen vauhtiin pääsevän.
Täytynee mennä johonkin sisäradalle tekemään uusi testi. Ulkona juokseminen tällä kelillä ei paksumman vaatetuksen takia voine antaa kovin vertailukelpoista tulosta.
Yritin etsiä Googlella löytyykö mitään vertailua (hakusanat "Cooperin testi juoksumatto") mutta vedin vesiperän. Kun tietäisi mikä on juoksumatto englanniksi niin voisi löytyäkin. On sitä tyhmempiäkin tieteellisiä tutkimuksia maailmassa tehty, miksei siis tästäkin. - juoksija -77
Ilkka kirjoitti:
Joo siinä matossa millä juoksin on se kallistus mutta mulla se oli 0%:ssa.
Sitten se tasaisen vauhdin pito matolla on tietysti helpompaa kun sen voi asetella haluamakseen. Mutta voisihan sitä radallakin käyttää sekuntikelloa tai avustajaa joka huutelisi väliaikoja.
Veikkaisin kuitenkin, että ei nuo tekijät kovin monen prosentin heittoa aiheuta tulokseen.
Ja sykemittariahan voi käyttää myös radalla. Jos sitä vaan juoksee minkä kerkiää mutta katsoo että syke pysyy esim alle 180 niin luulisi silläkin aika tasaiseen vauhtiin pääsevän.
Täytynee mennä johonkin sisäradalle tekemään uusi testi. Ulkona juokseminen tällä kelillä ei paksumman vaatetuksen takia voine antaa kovin vertailukelpoista tulosta.
Yritin etsiä Googlella löytyykö mitään vertailua (hakusanat "Cooperin testi juoksumatto") mutta vedin vesiperän. Kun tietäisi mikä on juoksumatto englanniksi niin voisi löytyäkin. On sitä tyhmempiäkin tieteellisiä tutkimuksia maailmassa tehty, miksei siis tästäkin....on ulkomuistista juoksumatto englanniksi, tarkistakaa sanakirjasta.
Minäkin olen pohtinut matolla juoksun eroja luonnolliseen. Riippunee mm. juoksutekniikasta kenelle mattojuoksu sopii. Omasta mielestä juoksumatolla juostessa tuntuu kuin juoksisi enemmän reisillä; vastaavasti luonnossa pohkeilla/nilkoilla. Cooperia en ole kokeillut matolla, mutta pulssitasoni on suunnilleen sama radalla kuin matolla vakiovauhdilla (esim. 5min/km). Siitä voisi vetää jotain johtopäätöksiä.
Toisaalta tunnen kaverin joka ei yksinkertaisesti osaa juosta juoksumatolla, kun tuntuma on niin erilainen. - Ilkka
juoksija -77 kirjoitti:
...on ulkomuistista juoksumatto englanniksi, tarkistakaa sanakirjasta.
Minäkin olen pohtinut matolla juoksun eroja luonnolliseen. Riippunee mm. juoksutekniikasta kenelle mattojuoksu sopii. Omasta mielestä juoksumatolla juostessa tuntuu kuin juoksisi enemmän reisillä; vastaavasti luonnossa pohkeilla/nilkoilla. Cooperia en ole kokeillut matolla, mutta pulssitasoni on suunnilleen sama radalla kuin matolla vakiovauhdilla (esim. 5min/km). Siitä voisi vetää jotain johtopäätöksiä.
Toisaalta tunnen kaverin joka ei yksinkertaisesti osaa juosta juoksumatolla, kun tuntuma on niin erilainen.Olin todellakin ekaa kertaa juoksumatolla. Yleensä aerobisen treenin teen soutuergometrillä, kun se kuormittaa jalkojen lisäksi myös käsiä ja selkää.
Mutta jotenkin vaan välähti kokeilla juoksumattoa. Viereisellä laitteella oli kivan näköinen nainen, ehkä hän antoi jotain lisäpotkua...
Laitoin koneen jollain oletusasetuksella pyörimään. Hetken päästä keksin että nytpä juoksen Cooperin testin! Painelin nappuloista lisää vauhtia niin että nippa nappa pysyin mukana. Ja tuommoiset lukemat (2.1 mailia)helähtivät 12 minuutin kuluttua mittariin.
Siihen naiseen en tainnut tehdä vaikutusta mutta itse kyllä yllätyin. Mulle se mattojuoksu taitaa sopia tosi hyvin. Ei ollut mitään vaikeuksia pysyä matolla (sormet vaan nuolinäppäimille niin vauhtia saa heti säädettyä). Ja Cooper-tulos oli ällistyttävän hyvä. Täytynee todeta että salilla käynti ei ole mennyt hukkaan. - Anonyymi
runner kirjoitti:
Matolla juostu cooper ei vastaa radalla juostua muutamastakin syystä. Eli kuten todettiin, ilman vastus puuttuu. Kehittyneemmissä matoissa voidaan nostaa maton kaltevuustasoa joka korjaa tämän virheen. 1-2 % kallistus tasoittaa tilanteen, matosta riippuen. Toiseksi kun juokset matolla voit juosta tasaisesti ja koko ajan on tieto siitä kuinka pitkälle mennään jne. Juokseminen on siis "helpompaa".
Kyllähän se ilmanvastus puuttuu myös hallissa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllähän se ilmanvastus puuttuu myös hallissa
Juoksumattossa on alla moottori ja hihna liikuu , ei tartani liiu iysestään
Sanoohan järkikinnettä,se antaa. Vauhdin
Mutta juoskaa baan se on oaremi kuin maata kotona
Kännykä,perse salilta
- liikkuu
Juoksumatolla ei tarvitse antaa omalle massalle eteenpäin vievää energiaa, koska alusta tavallaan pakenee juoksijan alta. Eli karrikoidusti suurin rasitus on viedä jalka taka-asennosta eteen, koska ponnistusta ei tarvita samalla tavalla kuin luonnossa. Ja tietenkin se ilmanvastus myös puuttuu.
- Ilkka
Juttu on kyllä niin, että matolla juostessa tehtävä työ on (ilmanvastuksen voittamista lukuunottamatta) sama kuin radalla juostessa.
Radalla liikkeelle lähtiessä kyllä tarvitaan energiaa kiihdyttämiseen, mutta tasaisen liikkeen ylläpitoon ei. Jalkojen liikuttelu edestakaisin tietysti kuluttaa energiaa, mutta se liike on matolla ja radalla sama.
Fysiikan lait nimittäin eivät tunne mitään absoluuttista liikettä, ainoastaan suhteellisen liikkeen (sanoo Albert Einstein). Eli fysiikan kannalta on ihan sama, liikkuuko juoksija alustaan nähden vai alusta juoksijaan nähden.
Eli olennaisimmat erot maton ja radan välillä on kiihdyttäessä / jarruttaessa seka siinä ilman vastuksessa. Koska tasaisesti juostessa kiihdytys ja jarrutus tapahtuu vain kerran (juoksun alussa ja lopussa), niiden vaikutus kokonaisenergiankulutukseen on minimaalinen. - juoksija -77
Ilkka kirjoitti:
Juttu on kyllä niin, että matolla juostessa tehtävä työ on (ilmanvastuksen voittamista lukuunottamatta) sama kuin radalla juostessa.
Radalla liikkeelle lähtiessä kyllä tarvitaan energiaa kiihdyttämiseen, mutta tasaisen liikkeen ylläpitoon ei. Jalkojen liikuttelu edestakaisin tietysti kuluttaa energiaa, mutta se liike on matolla ja radalla sama.
Fysiikan lait nimittäin eivät tunne mitään absoluuttista liikettä, ainoastaan suhteellisen liikkeen (sanoo Albert Einstein). Eli fysiikan kannalta on ihan sama, liikkuuko juoksija alustaan nähden vai alusta juoksijaan nähden.
Eli olennaisimmat erot maton ja radan välillä on kiihdyttäessä / jarruttaessa seka siinä ilman vastuksessa. Koska tasaisesti juostessa kiihdytys ja jarrutus tapahtuu vain kerran (juoksun alussa ja lopussa), niiden vaikutus kokonaisenergiankulutukseen on minimaalinen.Radallahan muuten kuluu energiaa myös kaarteissa taistelemiseen. Niissähän tarvitaan lisäenergiaa toisin kuin matolla jossa liike on "suoraviivaista". Muistelen kuulleeni että juuri kaarteet ovat yksi syy siihen että hallissa juostut ennätykset ovat huonompia verrattuna ulkoratoihin. Kaarteet ovat usein tiukempia sisäradoilla lyhyemmän ratakierroksen vuoksi.
- Ilkka
juoksija -77 kirjoitti:
Radallahan muuten kuluu energiaa myös kaarteissa taistelemiseen. Niissähän tarvitaan lisäenergiaa toisin kuin matolla jossa liike on "suoraviivaista". Muistelen kuulleeni että juuri kaarteet ovat yksi syy siihen että hallissa juostut ennätykset ovat huonompia verrattuna ulkoratoihin. Kaarteet ovat usein tiukempia sisäradoilla lyhyemmän ratakierroksen vuoksi.
Olet oikeassa, kurveissa tarvitaan lisää energiaa suunnan muuttamiseen - mitä tiukempi kurvi, sitä enemmän. Ihanneolosuhteissa juostaisiin suoraan - lentokentällä kaiketi. Veikkaisin kumminkin, että käytännössä tähän palaa kokonaisenergiasta prosentin osia.
- mukana
Ilkka kirjoitti:
Juttu on kyllä niin, että matolla juostessa tehtävä työ on (ilmanvastuksen voittamista lukuunottamatta) sama kuin radalla juostessa.
Radalla liikkeelle lähtiessä kyllä tarvitaan energiaa kiihdyttämiseen, mutta tasaisen liikkeen ylläpitoon ei. Jalkojen liikuttelu edestakaisin tietysti kuluttaa energiaa, mutta se liike on matolla ja radalla sama.
Fysiikan lait nimittäin eivät tunne mitään absoluuttista liikettä, ainoastaan suhteellisen liikkeen (sanoo Albert Einstein). Eli fysiikan kannalta on ihan sama, liikkuuko juoksija alustaan nähden vai alusta juoksijaan nähden.
Eli olennaisimmat erot maton ja radan välillä on kiihdyttäessä / jarruttaessa seka siinä ilman vastuksessa. Koska tasaisesti juostessa kiihdytys ja jarrutus tapahtuu vain kerran (juoksun alussa ja lopussa), niiden vaikutus kokonaisenergiankulutukseen on minimaalinen.Kun juostaan juoksumatolla, niin siinä juostaan vauhdista riippuen n. 3 m/s myötätuuleen. Kun juostaan luonnon oloissa (esim. hallissa) täysin tyvenessä, niin silloinkin juoksijaan vaikuttaa juoksun nopeutta vastaava ilmanvastus. Ilmanvastus kasvaa vielä nopeuden neliössä. Kun nopeus kaksinkertaistuu, niin ilmanvastus nelinkertaistuu.
- Ilkka
mukana kirjoitti:
Kun juostaan juoksumatolla, niin siinä juostaan vauhdista riippuen n. 3 m/s myötätuuleen. Kun juostaan luonnon oloissa (esim. hallissa) täysin tyvenessä, niin silloinkin juoksijaan vaikuttaa juoksun nopeutta vastaava ilmanvastus. Ilmanvastus kasvaa vielä nopeuden neliössä. Kun nopeus kaksinkertaistuu, niin ilmanvastus nelinkertaistuu.
...puhutaan samasta asiasta eri termein. Kun juokset matolla, ilma ei liiku sinuun nähden eli ilman vastus on 0 newtonia. Se on sama kuin radalla puhaltaisi myötätuuli joka on tasan sama kuin juoksunopeutesi, silloinkin olet ilmaan nähden paikallasi.
Kun juokset radalla tyynellä ilmalla, liikut ilmaan nähden samalla nopeudella kuin rataan nähden, joten vastustava voima on verrannollinen (suurin piirtein) juoksunopeuden neliöön.
Jos radalla käy vastatuuli, niin silloin vastustava voima on vielä suurempi.
Luulen kuitenkin, että ilman vastus ei ole kovinkaan iso tekijä energiankulutuslaskelmissa tavallisilla juoksunopeuksilla. - juoksija-77
Ilkka kirjoitti:
...puhutaan samasta asiasta eri termein. Kun juokset matolla, ilma ei liiku sinuun nähden eli ilman vastus on 0 newtonia. Se on sama kuin radalla puhaltaisi myötätuuli joka on tasan sama kuin juoksunopeutesi, silloinkin olet ilmaan nähden paikallasi.
Kun juokset radalla tyynellä ilmalla, liikut ilmaan nähden samalla nopeudella kuin rataan nähden, joten vastustava voima on verrannollinen (suurin piirtein) juoksunopeuden neliöön.
Jos radalla käy vastatuuli, niin silloin vastustava voima on vielä suurempi.
Luulen kuitenkin, että ilman vastus ei ole kovinkaan iso tekijä energiankulutuslaskelmissa tavallisilla juoksunopeuksilla.Muistetaan vielä sekin että juoksunopeuden suuruinen myötäinen on toispuolel' rattaa vastainen...
Tuli tuosta mieleen, että huonolla tuurilla myötäinen tuuli mitätöi muutoin ennätyskelpoisen tuloksen ainoastaan 100m:llä vai mitä.
Jotkut viisaat sanovat että kunnon vastatuuli (>5m/s)haittaa suoritusta enemmän kuin vastaava myötäinen. Aika loogista, kun miettii asiaa mainitsemanne nopeuden neliön kannalta. Pieni vire sensijaan vaikuttaa nopeuteen suurinpiirtein samanverran, mutta vaikutus näkyy tietysti erimerkkisenä.
Johtopäätöksenä siis (useamman ratakierroksen) enkkaa ei kannata yrittää kovatuulisella ilmalla - tuuli sitten mistä tahansa. - juoksija -77
juoksija-77 kirjoitti:
Muistetaan vielä sekin että juoksunopeuden suuruinen myötäinen on toispuolel' rattaa vastainen...
Tuli tuosta mieleen, että huonolla tuurilla myötäinen tuuli mitätöi muutoin ennätyskelpoisen tuloksen ainoastaan 100m:llä vai mitä.
Jotkut viisaat sanovat että kunnon vastatuuli (>5m/s)haittaa suoritusta enemmän kuin vastaava myötäinen. Aika loogista, kun miettii asiaa mainitsemanne nopeuden neliön kannalta. Pieni vire sensijaan vaikuttaa nopeuteen suurinpiirtein samanverran, mutta vaikutus näkyy tietysti erimerkkisenä.
Johtopäätöksenä siis (useamman ratakierroksen) enkkaa ei kannata yrittää kovatuulisella ilmalla - tuuli sitten mistä tahansa."...vaikutus näkyy tietysti erimerkkisenä."
-tarkennus että tarkoitin tällä myötätuulta verrattuna vastatuuleen... - tuulee
juoksija-77 kirjoitti:
Muistetaan vielä sekin että juoksunopeuden suuruinen myötäinen on toispuolel' rattaa vastainen...
Tuli tuosta mieleen, että huonolla tuurilla myötäinen tuuli mitätöi muutoin ennätyskelpoisen tuloksen ainoastaan 100m:llä vai mitä.
Jotkut viisaat sanovat että kunnon vastatuuli (>5m/s)haittaa suoritusta enemmän kuin vastaava myötäinen. Aika loogista, kun miettii asiaa mainitsemanne nopeuden neliön kannalta. Pieni vire sensijaan vaikuttaa nopeuteen suurinpiirtein samanverran, mutta vaikutus näkyy tietysti erimerkkisenä.
Johtopäätöksenä siis (useamman ratakierroksen) enkkaa ei kannata yrittää kovatuulisella ilmalla - tuuli sitten mistä tahansa.Jos toisella puolella rataa on juoksunopeuden suuruinen "myötätuuli" eli silloin juokset ilman ilmanvastusta (juoksumatto-olosuhteissa),niin toisella puolella rataa onkin juoksunopeutta vastaava kaksinkertainen vastatuuli. Näinollen myötätuulta sanan varsinaisessa merkityksessä ei vielä näillä tuulen nopeuksilla esiinny.
- Newton
juoksija -77 kirjoitti:
Radallahan muuten kuluu energiaa myös kaarteissa taistelemiseen. Niissähän tarvitaan lisäenergiaa toisin kuin matolla jossa liike on "suoraviivaista". Muistelen kuulleeni että juuri kaarteet ovat yksi syy siihen että hallissa juostut ennätykset ovat huonompia verrattuna ulkoratoihin. Kaarteet ovat usein tiukempia sisäradoilla lyhyemmän ratakierroksen vuoksi.
.. jos fysiikkaa tutkitaan niin teorioiden mukaan et tee lainkaan työtä esim kannatellessasi itseäsi rekkitangolla kyynärpäät 90 asteen kulmassa.. mutta uskoisin että alkaa jossain vaiheessa hauiksissa tuntua... että näin!
- Anonyymi
Ilkka kirjoitti:
Juttu on kyllä niin, että matolla juostessa tehtävä työ on (ilmanvastuksen voittamista lukuunottamatta) sama kuin radalla juostessa.
Radalla liikkeelle lähtiessä kyllä tarvitaan energiaa kiihdyttämiseen, mutta tasaisen liikkeen ylläpitoon ei. Jalkojen liikuttelu edestakaisin tietysti kuluttaa energiaa, mutta se liike on matolla ja radalla sama.
Fysiikan lait nimittäin eivät tunne mitään absoluuttista liikettä, ainoastaan suhteellisen liikkeen (sanoo Albert Einstein). Eli fysiikan kannalta on ihan sama, liikkuuko juoksija alustaan nähden vai alusta juoksijaan nähden.
Eli olennaisimmat erot maton ja radan välillä on kiihdyttäessä / jarruttaessa seka siinä ilman vastuksessa. Koska tasaisesti juostessa kiihdytys ja jarrutus tapahtuu vain kerran (juoksun alussa ja lopussa), niiden vaikutus kokonaisenergiankulutukseen on minimaalinen.Onhan siinä eroa että liikuttaako matto juoksijan jalkaa vai jalka kroppaa. Siinähän se matto tekee työn eikä jalka.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan siinä eroa että liikuttaako matto juoksijan jalkaa vai jalka kroppaa. Siinähän se matto tekee työn eikä jalka.
Ääliö. Sinä vastustat maton liikettä juoksemalla ja ponnistat energiaa jaloillasi samalla tavalla kuin ulkona.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ääliö. Sinä vastustat maton liikettä juoksemalla ja ponnistat energiaa jaloillasi samalla tavalla kuin ulkona.
Aivan niin, juoksumaton liikettä vastustetaan juoksemalla sen päällä ja se vastaa ulkona juoksemista poislukien vain ilmanvastus, eikä ulkona tasaisella suoraa juostessa muuta vastusta ole kuin ilmanvastus.
Kompensoidakseen ulkona juoksemisen ilmanvastusta pitää juoksumatolla säätää hieman nousukulmaa ja kovempi vauhti vaatii aina suuremman nousukulman koska ulkona juostessa nopeuden kaksinkertaistaminen aina nelinkertaistaa ilmanvastuksen.
Jos ei halua muuttaa juoksumaton nousukulmaa niin vaihtoehtona olisi ison ilmapuhaltimen laittaminen juoksijan etupuolelle puhaltamaan kohti siten että ilmavirta osuu juoksijan koko vartaloon.
- Aerk
En olisi kovin varma juoksumattojen nopeus- ja matkamittareiden kalibroinnista. Toisaalta tuohan on aika helppo tarkistaa.
Toinen tulokseen vaikuttava seikka on joidenkin mattojen taipumus hidastaa vauhtia askelkontaktin aikana.
Eli mittaapa juoksumaton viiran pituus ja laita siihen teippi merkiksi. Sitten menet juoksemaan tuolla Coopernopeudella ja kellotat esim 20 kierrokseen kuluvan ajan. Sitten vaan lasket siitä, pitikö nopeus- ja matkamittari kutinsa- Ilkka
Kävin tänään salilla tutkailemassa niitä juoksumattoja hieman lähemmin. Siellä on vierekkäin kaksi samanmerkkistä (Precor) amerikkalaista laitetta. Eri mallia tosin.
Jotenkin siitä jenkkiläisyydestä tulkitsin aikaisemmin automaattisesti, että nopeusnäyttö on mailia/tunti ja matkanäyttö maileina.
Nyt näyttää kumminkin siltä, että kilometritkin saattaisivat tulla kyseeseen. Näytöllä ei yksiköitä erikseen mainita -> pitkä miinus valmistajalle.
Pistin molemmat koneet pyörimään nopeudella "1" ja tulkitsin, että nopeammin liikkuva matto (se liikkui todella selvästi nopeammin) oli "1 mph" ja hitaammin liikkuva "1 km/h".
Sitten säädin siihen jälkimmäiseen koneeseen "1.6 km/h" minkä pitäisi olla tosi lähellä 1 mph. Mutta eipä vaan ollut. Matto liikkui edelleen selvästi hitaammin (ihan silmin havaittavasti) kuin toisessa koneessa.
Johtopäätös : näiden laitteiden nopeus- ja matkanäytöt ovat viitteellisiä. Jotta saisi luotettavia Cooper-tuloksia pitää mennä radalle juoksemaan.
Harmi oikeastaan: ehdin jo iloita siitä toissapäiväisestä tuloksestani ja kuvittelin olevani aivan mielettömän hyvässä kunnossa.
Mutta pyyhettä en heitä kehään. Treeni jatkuu... - roadrunner
Ilkka kirjoitti:
Kävin tänään salilla tutkailemassa niitä juoksumattoja hieman lähemmin. Siellä on vierekkäin kaksi samanmerkkistä (Precor) amerikkalaista laitetta. Eri mallia tosin.
Jotenkin siitä jenkkiläisyydestä tulkitsin aikaisemmin automaattisesti, että nopeusnäyttö on mailia/tunti ja matkanäyttö maileina.
Nyt näyttää kumminkin siltä, että kilometritkin saattaisivat tulla kyseeseen. Näytöllä ei yksiköitä erikseen mainita -> pitkä miinus valmistajalle.
Pistin molemmat koneet pyörimään nopeudella "1" ja tulkitsin, että nopeammin liikkuva matto (se liikkui todella selvästi nopeammin) oli "1 mph" ja hitaammin liikkuva "1 km/h".
Sitten säädin siihen jälkimmäiseen koneeseen "1.6 km/h" minkä pitäisi olla tosi lähellä 1 mph. Mutta eipä vaan ollut. Matto liikkui edelleen selvästi hitaammin (ihan silmin havaittavasti) kuin toisessa koneessa.
Johtopäätös : näiden laitteiden nopeus- ja matkanäytöt ovat viitteellisiä. Jotta saisi luotettavia Cooper-tuloksia pitää mennä radalle juoksemaan.
Harmi oikeastaan: ehdin jo iloita siitä toissapäiväisestä tuloksestani ja kuvittelin olevani aivan mielettömän hyvässä kunnossa.
Mutta pyyhettä en heitä kehään. Treeni jatkuu...Havaintosi juoksumattojen nopeuksien epätarkkuuksista on kiinnostava ja olinkin jo aikeissa itsekin lähteä niitä testaamaan, mutten nyt sitten viitsikään, lähden "mieluummin" sinne baanalle räntäsateeseen.
Itse juoksin Cooperin testissä 2900m intissä vuonna 1981. Vuodesta 1988 olen juossut säännöllisesti kesät-talvet, noin 3-5 kertaa viikossa 10-15km:n lenkkejä. Cooperia olen kokeillut silloin tällöin ja se menee radalla n. 3300-3400m. Silti olisi mielenkiintoista juosta se matolla - jos tuloksiin voisi luottaa.
- diity
Ollaan testattu ja puhuttu samasta asiasta, meidä testiryhmä juoksi matolla paremmat tulokset kun tartaanilla. Matolla 3000 m menee helpommin se on selvä se . Oli miten oli mutta kummola on lihava.
- fdsvcxcxcxvf
Sillon kun tämä ketju on aloitettu niin Kummola ei ollut vielä lihava.
- Kummolan rasvasolu
fdsvcxcxcxvf kirjoitti:
Sillon kun tämä ketju on aloitettu niin Kummola ei ollut vielä lihava.
Kummola on lihonut tämän ketjun ansiosta.
- jtyjyj
Et sitten yhtään vanhempaa keskustelua kaivanu esille:DD
Joka tapauksessa, juoksumatolla on helpompi, koska matto siirtää jalan aina automaattisesti taaksepäin, jolloin siihen ponnistamiseen ei mene energiaa. huomattavasti kevyempää siis juosta.- Anonyymi
Väärin.
- Anonyymi
Ei se juoksumatto siirrä jalkaa taaksepäin vaan se siirtää sinua taaksepäin, ja juokset maton päällä vastustaaksesi maton liikettä. Vain ilmanvastus puuttuu, ja se on ainoa vastus ulkona tasaisella suoraa juostessa.
- Blaugrana1
Kyllä matolla on helpompi saavuttaa kovia tuloksia. Itse raastoin coopperin matolla 3640 ja kympin 34.19. Ulkona vastaavassa kunnossa coopperi 3520 ja kybä 35.20. Ero siis melko selvä.
- Anonyymi
Sinulla oli ulkona cooperia juostessasi 17,6 km/h keskivauhti, eli ilmanvastus on jo merkittävä. Juoksumatolla se ilmanvastus pitää korvata säätämällä siihen hieman ylämäkeä.
- diity
hö no just 10 v ketju ei siis paha
- Gale on läski
mulla on niin huono kunto nyt, mutta alan kyllä taas treenaan, luulempa että coopperi menis mulla johinki 12 min ja 4 sekuntia.
- 2133
Juoksin radalla 3110 ja ja juoksumatolla seuraavalla viikolla 3170.
Tosin käsittääkseni aika laadukkaita mattoja meidän salilla, missä pelit ja pensselit.
Monesti 100-200m heittoihin löytyy syy tuolta 2 korvan välistä
cooperin testi mittaa myös hiukan tuota omaa psyykettä, minne asti jaksaa vetää hapoilla, epämukavuus alueella- Julle Ankanpää
pystyisiköhän matolla vetäisemään satasen nopeammin kuin Bolt jos vaan pistäisi kierrosta koneeseen ja rimpuilisi matolla puoliväkisin. No ei taida matoissa kierrokset riittää...
- Ei tässä mitää hätää
nostin penkistä paljon, ja se riitti.
- Kiinnostaa vitusti
Mutta oliko penkkipaita apuna?
- Anonyymi
Vedin Mini Cooperilla 12 minuutissa kotoa Alkoon, Ass-markettiin, ja naapurin kissan yli. Kyä oli kovvoo hommoo.
Metsuri Käkkäläjärveltä, 28v ja kauhee lerssi
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä1254054Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda3192081Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2481821Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21760- 1061740
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4391681Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4481532MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar531282Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat441276Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun4501251