Mitä mieltä olette siitä, että liikuntarajoitteiset, vanhukset tai vaikkapa vammaiset tulevat kauppaan ja haluavat henkilökohtaista palvelua? Suurimmalla osalla, jotka eivät kykene yksin käymään kaupassa on avustaja mukana, mutta sitten on ihmisiä jotka olettavat että kaupan henkilökunta kyllä passaa ja palvelee. Kuulostan nyt varmaan hyvinkin julmalta, mutta onko se tosiaan myyjän tehtävä??? Toki on mukava auttaa asiakkaita, kuuluhan se hyvin olennaisesti asiakaspalveluun, mutta varsinkin pienessä kaupassa ruuhka-aikana, ei kovin mielellään vietä puolta tuntia yhden asiakkaan kanssa, kun kassalla olisi 10 muuta asiakasta odottamassa palvelua. Tarkoitan tässä nyt sellaisia ihmisiä, jotka eivät siis mitenkään ole kykeneviä tekemään ostoksiaan yksin. Siis tarvitsevat apua sisääntulossa, ostoksien keräilyssä, tuoteselosteiden lukemisessa, ostoslistan suunnittelussa ym. Eikös henkilökohtaiset avustajat ole tätä työtä varten?
Liikuntarajoitteisen kaupassa käynti
m.yyjä
6996
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
hei!
Ollaanhan me avustajat sitä varten, mutta avustajaa
ei niin vaan itsestäänselvästi kaikki saa, kuin manu illallista.
Joten koita sinä vain palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin jatkossakin, myös liikuntarajoitteisia.
Eikö vammaisen ihmisen olisi helpompi tilata tavarat kotiin.Kauppahan kyllä velottaa siitä palvelusta erikseen.Miksei nää vammaiset ihmiset voisi käydä kaupassa hiljaisempaan aikaan,niin myyjilläkin olisi aikaa palvella.
Meidänkin kaupalla olisi kotiinkuljetuspalvelu... Mutta eihän kaikilla tietenkään ole varaa siihen... ymmärrän kyllä. Toivoisin vaan tilannetajua kaikilta. Jos ihminen on kuitenkin kykenevä tulemaan sinne kauppaan asti, niin luulisi nyt tajuavan että perjantaina klo 16 ei ole paras ajankohta... Kuulostaan tässä kyllä kauhean julmalta, mutta myyjänä täytyy ajatella myös niitä muitakin asiakkaita. Minä olen se joka kuulee sitten valituksen siitä, kun on huono palvelu kun joutuu jonottamaan.
Monille se on ehkä viikon ainoa kerta, jolloin he liikkuvat muualla, saavat sosiaalisia kontakteja, ulkoilevat jne. Ja on silläkin iso merkitys, että saavat itse osaallistua ns. ostosten valintaan. Monilla ei ole apuja saatavilla noihin. Moni on myöskin riippuvainen erilaisista kuljetuspalveluista (esim. palvelulinjat), kaikki eivät pääse taksilla hurauttamaan.
Vammaisella on halu tehdä samoja asioita kuin muillakin. Yleensä he tosin kai liikkuvatkin enimmäkseen silloin, kun ei ruuhkahuippuja ole.
Ymmärrän kyllä myyjien turhautumisen, mutta tämäkin on palvelualttius kysymys. Nykyään tuntuu kaupoilla muutoinkin olevan resurssit vähissä. Itseäni ärsyttää mm. se, että usein ruuhka-aikoina ei kassoja ole auki kuin muutama, mutta illalla kahdeksan aikaan saattaa olla useampiakin, vaikka ei niihin asiakkaita riittäisikään. En ymmärrä, miksi kaupoissa ei ole esimerkiksi avustavaa henkilökuntaa. Itse maksaisin mielelläni vaikka ekstraakin, jos olisi pakkauspalvelua käytettävissä. Itselläni on suuri perhe ja paljon ostettavaa, ja nuo kassahommat ovat hermoja raastavia. Jos vielä siinä vaiheessa myyjä katselee arvostellen pakkaamisen hitautta, niin vaihdan kauppaa kyllä aika herkästi. Mielestäni kyllä kauppa kusee omille nilkoilleen, jos lähtee sille linjalle, että joku asiakasryhmä ei ole haluttu.
Kauppapalvelu ei ole mitenkään edullinen vanhuksille ja vammaisille. 20 euron lisä muutaman hedelmän ja maitopurkin hankinnasta on todella paljon, ja siihen saattaa vielä liittyä lisäkuluja esimerkiksi kuljetuksesta. Itse olen usein nähnyt, että tuo lisäosuus saattaa hyvinkin tuplata tuon ostosten summan. Ja kauppapalvelussa rahastetaan. Ainakin täällä ne ostokset kerätään palvelun asiakkaille kerralla, eli ei sillä myyjällä siihen oikeasti mene aikaa edes tuntiakaan. Samalla kierroksella kerätään jopa kymmeneltä asiakkaalta tuo 20 euroa.
Itse seurasin aikanaan, miten kotikaupunkini eräässä suurehkossa elintarvikeliikkeessä todella arvostettiin vanhuksia ja vammaisia asiakkaita. Liike on keskustassa, ja ihan vierestä ei pääse taksiin tai palvelulinjan bussiin. Kaupassa oli aina yksi henkilö, joka auttoi nuo vanhukset tarvittaessa pysäkille asti odottamaan bussia. ja kun viesti todellisesta palvelusta lähtee kiirimään, se tuo asiakkaita lisää, myös muista ihmisryhmistä. Nuo vanhukset toivat lisäksi kauppaan erittäin runsaasti rahaa.
Sama liike kilpailee menestyksekkäästi mm. ateriapalveluiden kanssa (noiden kunnallisten). Samaan rahaan sai sieltä ateriat kuin kunnallisestakin, mutta paljon maukkaammat, ja niissä oli valinnan varaa. Ei mitään eineksiä, vaan palvelutiskiltä. Se on valintakysymys, mikä linja otetaan. Mutta tuo taitaa olla tämän kaupungin "Stokka", on toiminut jo pitkään, ja koko ajan vaan menestyksekkäämmin. Taitaa olla tämän kaupungin vanhin elintarvikeliike.
Hei!
Itse olen liikuntarajoitteinen ja liikun pyörätuolilla. Itse kyllä pärjään kaupassa muuten yksin, mutta tavaran saaminen korkealta ei onnista. Monesti pyydän jotain toista asiakasta avuksi. Useimmiten käymme mieheni kanssa yhdessä. Monesti myyjät tulevat kaupassa minulta kysymään tarvitsenko apua, joka on todellista asiakaspalvelua. Kassallakin monesti myyjät pakkaa valmiiksi pussiin, eikä siinä paljon ylimääräistä aikaa mene ku suoraan laittaa pussiin.
Käyn tosin aika isossa marketissa, joten henkilökuntaa on myös sitten kunnon asiakaspalveluun avustamaan asiakkaita. Itse en siis juuri palvelua tarvitse, mutta olen seurannut kaupassa kun myyjät avustavat esimerkiksi sokeaa ja muuten liikuntarajoitteista.
Olen sitä mieltä, että ne avustamiset on sitä laaduskasta asiakaspalvelua. Mutta ymmärrän että pienessä kaupassa se ei ole niin helppoa kun myyjiä on vähä..
Aloittajan teksti oli osittain todella julmaa. Mutta me liikuntarajoitteisetkin olemme normaaleja ihmisiä ja meillä on oikeutemme. Ja kaikille ei myönnetä henkilökohtaista avustajaa, joten myyjät kaupassa ovat hyvin tärkeitä