Ruotsinkielinen hakija pääsee kiintiöpaikallaan jokaiseen suomalaiseen yliopistoon HUOMATTAVASTI alemmilla pistemäärillä kuin suomenkieliset.
Tästä pahimmat esimerkit ovat lääketieteelliset ja oikeustieteelliset tiedekunnat sekä tietenkin kauppatieteelliset, joista jopa 28% on varattu pelkästään ruotsinkielisille. Mannersuomessahan on alle 5% ruotsinkielisiä, joten heidän yliedustuksensa yliopistoissa on valtava.
Tästä pahimmat esimerkit ovat lääketieteelliset ja oikeustieteelliset tiedekunnat sekä tietenkin kauppatieteelliset, joista jopa 28% on varattu pelkästään ruotsinkielisille. Mannersuomessahan on alle 5% ruotsinkielisiä, joten heidän yliedustuksensa yliopistoissa on valtava.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mutta minkäs teet?
Ruotsinkielisten kielikiintiöt Suomen yliopistoissa eivät ole perustuslakimme mukaisia.
1§ Perustuslaki sanoo:
"Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."
Ruotsinkielisten kiintiöt ovat perustuslakimme vastaisia.
2§ Kielilaki sanoo:
"Julkisen vallan on perustuslain mukaisesti huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."
Kielikiintiöt ovat siis myös kielilain vastaista, koska perusteet ruotsinkielisille ovat erilaiset kuin suomenkielisille.
3§ Miten ne eroavat?
Ruotsin kielinen voi opiskella missä tahansa korkeakoulussa tai yliopistossa suorittamatta mitään kielikoetta. Suomenkielisen pitää suorittaa ruotsin koe.
Suomenruotsalaiset saavat paremmat arvosanat ylioppilastutkinnossa kuin suomenkieliset, mutta silti he tarvitsevat kiintiöt päästäkseen opiskelemaan yliopistoon halutuimpia aineita (lääkärit, juristit, taloustieteet).
Tässä nyt jokin haisee ja löyhkää.
PISA-tutkimukset kertovat, että ruotsinkielisten opintosaavutukset ovat selvästi huonommat kuin suomenkielisten.
Niin, tiedätte toki, että ruotsinkielisillä on oma ruotsinkielinen ylioppilaslautakuntansa.
mitä jos se joka väittää että esim. oikikseen pääsee HUOMATTAVASTI alemmilla pistemäärillä ruotsinkielisenä
otinpa huvikseni ja kävin HY:n sivuilla pisterajoja opiskelemassa
2008
yhteispistekiintiö Fi71 /Swe 81
koepistekiintiö Fi 43/24 / Swe 50/30
Vaasa yhteisp. Fi 64 / Swe 67
koep. fi 35 / Swe 37
2007
yhteisp. fi 68( 62) / Swe 76 (70)
koep. fi 42/22) (37/17) / swe 49 (41/21)
Vaasa
yhteisp. Fi 68 (63) / swe 63 (57)
koep. Fi 36 (30/17) / swe 35 (30)
2006
yhteisp. fi 68 / swe 74
koep. fi 44/ swe 41
vaasa yhteip. fi 67 / swe 67
koep. fi 42 / swe 39
vuonna 2003 oli helsingin koepisteissä 10 pisteen ero ja vuonna 2000 oli myös suuret erot...
oppikaa ottamaan asioista selvää ennen kuin tuklette tänne väittelemään. oikiksessa nuo rajat ovat joskus kuten viime vuonna jopa korkeammat ruotsinkilisillä...ylipäänsä tuo kielestä valittaminen kuulostaa lähinnä jonkun katkeran tiedekunnan ulkopuolelle jääneen ruikutukselta...