Tämä sattui jo muutama päivä sitten, mutta nyt vasta tuli mieleeni siitä tänne kirjoittaa.
En ollut uskoa, että kukaan ympäristöstäni niin kovin kiinnostunut on juomisestani, mutta näkyypä sittenkin joku olevan kiinnostunut juomattomuudestani ainakin. Olin jokin aika sitten pienimuotoisissa pippaloissa, joissa olin ainoa alkoholittomalla linjalla ollut vieras. Mielestäni ilta sujui ihan mukavasti eikä limpparilasini mielestäni erottunut muista yhtään. Ja hauskaakin minulla oli. Oikein miellyttävä ilta.
Muutama päivä sitten olin jälleen tilaisuudessa, jossa oli alkoholia tarjolla ja minä automaattisesti etsin itselleni limpparilasin. Ihmiset olivat aika pitkälti samoja kuin tuossa aikaisemmassakin tilaisuudessa. Hämmästyin kun yksi vieraista melkein tivaamalla tivasi, miksi en juo alkoholia. Sävy oli hieman takakireä hänen lausahtaessaan, että hän muisteli minun aiemminkin olleen limpparilinjalla. Minua ihan patisteltiin, että onko se kenties jostakin sairaudesta johtuvaa tämä raittiuteni. Siinä meinasi raittiudesta tulla ihan syntinen olo.
Tuossa yhteydessä en halunnut ryhtyä setvimään alkoholismiani sen enempää, mutta pääsin ulos tilanteesta toteamalla vain, että olen tullut huomaamaan elämän olevan niin monella tavalla minulle helpompaa ilman alkoholia.
Eipä tuo tilanne pahasti raapaissut, mutta kyllä siitä vähän jäi mietteliäs mieli. Kaikki tilanteet eivät mielestäni ole tilityksen paikkoja omasta juomisesta, mutta en minä sitä halua piilotellakaan, että ongelma on ollut ja on vielä pitkään - tosin tällä hetkellä aika hyvin hallussa :)
Miten teillä muilla? Miten paljon joudutte selittämään/selittelemään juomattomuuttanne ja onko teillä vakiovastauksia? Kiertelettekö vai sanotteko suoraan tilanteessa kuin tilanteessa?
En ollut uskoa, että kukaan ympäristöstäni niin kovin kiinnostunut on juomisestani, mutta näkyypä sittenkin joku olevan kiinnostunut juomattomuudestani ainakin. Olin jokin aika sitten pienimuotoisissa pippaloissa, joissa olin ainoa alkoholittomalla linjalla ollut vieras. Mielestäni ilta sujui ihan mukavasti eikä limpparilasini mielestäni erottunut muista yhtään. Ja hauskaakin minulla oli. Oikein miellyttävä ilta.
Muutama päivä sitten olin jälleen tilaisuudessa, jossa oli alkoholia tarjolla ja minä automaattisesti etsin itselleni limpparilasin. Ihmiset olivat aika pitkälti samoja kuin tuossa aikaisemmassakin tilaisuudessa. Hämmästyin kun yksi vieraista melkein tivaamalla tivasi, miksi en juo alkoholia. Sävy oli hieman takakireä hänen lausahtaessaan, että hän muisteli minun aiemminkin olleen limpparilinjalla. Minua ihan patisteltiin, että onko se kenties jostakin sairaudesta johtuvaa tämä raittiuteni. Siinä meinasi raittiudesta tulla ihan syntinen olo.
Tuossa yhteydessä en halunnut ryhtyä setvimään alkoholismiani sen enempää, mutta pääsin ulos tilanteesta toteamalla vain, että olen tullut huomaamaan elämän olevan niin monella tavalla minulle helpompaa ilman alkoholia.
Eipä tuo tilanne pahasti raapaissut, mutta kyllä siitä vähän jäi mietteliäs mieli. Kaikki tilanteet eivät mielestäni ole tilityksen paikkoja omasta juomisesta, mutta en minä sitä halua piilotellakaan, että ongelma on ollut ja on vielä pitkään - tosin tällä hetkellä aika hyvin hallussa :)
Miten teillä muilla? Miten paljon joudutte selittämään/selittelemään juomattomuuttanne ja onko teillä vakiovastauksia? Kiertelettekö vai sanotteko suoraan tilanteessa kuin tilanteessa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sitä minukin juomattomuutta ihmeteltiin aluksi ja muutamat kysyivätkin että enkö ota edes yhtä olutta tms? Jotkut jopa epäilivät että otan minä kuitenkin salaa kotona. No aika pian tuttavapiirini alkoi hyväksymään sen tosiasian että ei se perhana juo alkoholia, sellaisille ihmisille jotka olivat utelijoita juomattomuuteni syyhyn sanoin suoraan että ei minulta onnistu enään se muutama olut tai paukku joten sen vuoksi koetan olla kokonaan juomatta. Nykyään minut tunnetaan jo siitä että minä en käytä alkoholia koska olin niin "näkyvä" juoppo tuossa kylillä, joskus keskellä kirkasta päivää saatoin nukkua jossain ojan pientareella polkupyörä päällä ja minä alla, joskus taas toisinpäin, jopa paikalliset poliisitkin ovat jättäneet minut nykyään rauhaan koska harrastuksiini kuului myös humalassa ajo autolla, tästä kärysin kolme kertaa mutta vuodet ovat tehneet tehtävänsä tämänkin asian suhteen, no näitä surkuhupaisia juttuja olisi vaikka kuinka paljon joita en voi hymyssä suin muistella.
Kyllä ne tutut ihmiset aika pian hyväksyy sen juomattomuuden mutta suurta ihmetystä se kuitenkin herättää vielä joissakin tutuissa kun ne kysyvät että kuinka kauan olen ollut juomatta? En kuitenkaan koskaan kerro asiaa rinta rottingilla että kohta 12 vuotta, en myöskään koskaan ajattele että olisin parempi ihminen kuin juova ihminen koska tiedän minkälaisessa helvetissä he elävät ja olen itsekkin elänyt sitä helvettiä murrosiästä aina tuonne kolmikymppiseen saakka.
Nojoo, olipa siinä taas asiaa.
Kyllä olen huomannut tuon paheksumisen kun muut juovat ja itse en.. Harmillista, eikä enää oikein edes huvita mennä mihinkään missä juodaan. No, ihan hyvä, kai. Minulla ei kyllä koskaan ollut ns vaaraa ratketa koska muut joivat ja painostivat, olen ns jästipää x)
Muutama kaveri on kyllä hyväksynyt minut raittiina, ja he juovat joskus pari siinä ruoan kanssa ihan normaalisti vaikka sattuisinkin olemaan mukana. :)
Alussa tivattiin aina että "ollaanko sitä pieniin päin", ja joskus vieläkin. Ei ollut kiva kuulla puskaradion kautta että "nyt se juoppo on raskaana" (minä). No, tuosta on jo vuosi aikaa ja en ole kun laihtunut :D mutta toisaalta, parasta elää ja olla vaan kuuntelematta juoruja :)
otin sen kannan että puhun kaikille suoraan, en aijo hävetä alkoholismiani ja olen jo nyt ylpeä itsestäni vaikka tänään tulee vasta kaksiviikkoa täyteen. jotenki mulla toimii suoruus paremmin, kun sitä juomista oon salaillu kaikilta ja valehellut jopa itselleni.
pitkään raittiina, eivät tutut ihmettele sitä. Jotkut uudemmat jopa arvelevat, että en ole koskaan käyttänytkään alkoholia. Viimeksi työpaikkaa vaihtaessani menin sinne raittiina ja muutamille olen kertonut syyn juomattomuuteeni, kun ovat olleet itse vaikeuksissa alkoholin kanssa.
Joku oli kerran kysynyt puolisoltani, että käynkö AA:ssa ja puoliso oli vastannut jees, niinkuin asia on. Ehkä kysyjä koki epähienoksi udella minulta suoraan.
Yleensä pippaloissa on saatavana alkoholittomia juomia, jos ei muuta niin lantringeiksi tuotuja tai sitten hanasta vettä.
Hei!
Tuttu juttu. Olen ollut raittiina runsaat 3 kolme vuotta ja edelleen törmään tuohon samaan kuin sinä. Raittiuden alussa tuollainen huomauttelu tuntuu ikävältä ,koska raitistuminen on itselleen niin positiivinen asia ja sitä odottaa että muutkin suhtatuvat siihen noin. Mutta ei. Ympäristön kateus, pahansuopaisuus ovat hankalia. Omaa huonoa omatuntoaan ja juomaongelmaansa noilla kyselyillä heijastavat.
Muuan juttu. Aavaa silmäsi ja tutkaile muuallekin kuin ns. vanhoihin tuttuihin. Huomaat että siellä tuo raittiutesi noteerataan aivan eri lailla ja todella positiivisesti tai mikä parhainta: siitä ei tehdä mitään numeroa.
Ylipäätään: älä välitä. Heitä vitsi pari ja se siitä. Sinä olet vahvempi nyt, muista se.
Minulta ei kukaan ole tivannut selitystä juomattomuudelle. Olen ollut joskus jossain pippaloissa ja ilman muuta on ollut tarjolla myös vissyä tai muuta alkoholitonta eikä se ketään kiinnosta mitä kukin juo. Samoin baarissa.
Tässä saattaa olla tietty kulttuuriero. Täälläpäin pidettäisiin tosi moukkamaisena tuputtaa kenellekään alkoholia tai kysellä juomattomuuden syitä.
Spritelle ja muillekin: miksi selittelette? Eikö se riitä että sanoo, että ei kiitos ja sillä siisti?
Nyt kun raittiutta puolisen vuotta takana, lähipiiri tietenkin tukenut ihanasti, mutta yllättävän kivuttomasti mennyt muutenkin. Tosin olen aika vähän käynyt tilaisuuksissa joissa alkoa tarjoillaan. Vakivastauksia aluksi harjoittelin, kuten mulla on lääkekuuri, joka periaatteessa pitää paikkansa (antabus) .. heh. Kun en omista autoa, en voi sanoa olevani kuskikaan.. Mukavimmalta vastaukselta kuitenkin tuntuu itsestä ehkä tuo rehellisin, eli en ota, koska olen mieluummin selvin päin.
juomattomuudestani, mutta toisaalta en olekaan absolutisti vaan välillä lipittelen siinä kuin toisetkin. Vastaukseni riippuu mistä milloinkin, mutta yksi loistava selitys on kertoa olevansa dieetillä vaikkei olisikaan. Uppoaa totena joka kerta.
Välillä saatan vastata, että ei vaan nyt huvita juoda, mikä on ihan tottakin.
Mutta eipä sitä juomattomuutta kenellekään tarvitse selitellä jos ei itse halua. Eikä kannata ottaa kysymystä loukkauksena. Kysymys usein kumpuaa pelkästä uteliaisuudesta, ehkäpä jopa välittämisestä.
enkä selittelisi vaikka kyseltäisiin. Jos tarjolla on alkoholiton vaihtoehto, otan sen; jos ei ole niin skoolaan skumpalla, nostan sen huulten korkeudelle ja lasken koskemattomana pöydälle.
Omaa tilannettani on toki helpottanut se, että nykyinen ystävä- ja tuttavapiirini koostuu ihmisistä, jotka eivät ole minua koskaan juovana nähneetkään.
Suomi on varmaan yksi harvoja maita maailmassa, jossa täytyy selitellä, kun EI juo alkoholia. Muualla se taitaa olla pikemminkin toisin päin.
Minusta tuollainen kyseleminen on yksinkertaisesti hirveän huonoa käytöstä. Itsekin saatan jonkun oudomman noteerata joskus pippaloissa limsalasin kanssa, mutta ei tulisi mieleenikään ruveta utelemaan, koska se on jokaisen oma asia. Eikä se minua edes kiinnosta, vähän sama asia kuin vaikkapa se, ottaako kaveri lounaalla ruokajuomaksi vissyä vai piimää.
Se, että juomattomuutta joutuu selittämään, on osoitus suomalaisen kulttuurin kieroutuneesta suhteesta alkoholiin. Kulttuuri on väärällä tavalla alkoholimyönteinen, kun oletetaan automaattisesti kaikkien juovan silloin, kun alkoholia on tarjolla, humalaisten törttöilyt ovat vitsien eivätkä yleisen paheksunnan aiheita ja omilla juopposeikkailuilla kehuskellaan. Kovin kundi on se, joka kestää eniten viinaa, sen sijaan, että arvostettaisiin sitä, joka osaa ottaa fiksusti tai olla ottamatta, jos viina ei sovi.
Tullut edustettua aika paljon. Niissä kuvioissa ei yksinkertaisesti voi juoda itseään känniin. Tilaisuuden jälkeen kyllä.
Se on se vanha juttu, vieraille kuohuviiniä, itelle Pommakkia. Samanlaiset lasit ja suunnilleen saman näköistä.
Se on aina sama, kun handelista roudaa laatikko tolkulla viinejä ja stokkalta juustoja ja muuta härpäkettä. Limsat ostetan matkan varrelta huoltoasemalta. Alkoholiton booli on muuten ihan hyvää. Porukoissa on aina ihmisiä jotka eivät juo, syystä tai toisesta. Monilla ihan terveydellisiäkin esteitä, tai ovat tulleet autolla tms.
Ei ikinä sellaiseen kiinnitetä huomiota. Jos ottaa drinksun, ottaa drinksun. Jos ei niin ei.
Ei tuollaisista asioista puhutakkaan. Sulla vissiin vähän omituiset seurapiirit.
No joo, mä puhun ihan ammattimaisesta edustamisesta.