Yksin oot sinä ihminen…
kaiken keskellä yksin... Tällaiset ovat fiilikseni olleet jo vuosikausia. Masentaa, ahdistaa, mikään ei jaksa kiinnostaa, aina vain surullinen olo, myöskin levottomaksi voisin kuvailla itseäni. Tuntuu, että elän elämäni ehtoopuolta ts. kuvittelen, ettei minulle enää minkäänlaisia suunnanmuutoksia voi olla odotettavissa! Toivoisinkin, että olisin väärässä tässä asiassa ja saisin kokea vielä suurta, aitoa rakkaudentunnetta, jollaisesta ikuisesti salaa haaveilen... Elän tälläkin hetkellä avoliitossa, mutta tunnen silti olevani yksin, ei ole keskinäistä hellyyttä, ei puhuta rakkaudeta, eikä paljon muistakaan asioista, tuntuu, kuin vain olisimme yhdessä ikäänkuin paremman puutteessa! Esittäisinkin minulle erittäin tärkeän kysymyksen: Tulenko vielä kokemaan todellisen rakkauden, miehen, joka uskaltaa näyttää/kertoa tunteistansa ja jonka kanssa kokisin eloni/oloni turvalliseksi? Miehen, jonka kanssa viettäisimme laatuaikaa myös kodin ulkopuolella, esim. matkustellen ym. sosiaalista kanssakäymistä harrastaen?! Tällaista "herkkua" en juurikaan koe nykysuhteessa, arki-illat viikonloput kotisohvalla tv-ruutua tuijotellen....näin se menee)
Lisäksi suuri "murheenkryyni" on tytärtäni koskeva, on jo täysin aikuinen ikävuosiltaan, mutta tuntuu, kuin olisi vielä "lapsen" kengissä! Millaiseksi hänen elämänsä on muotutumassa, on asia, joka suuresti mietityttää ja kuluttaa voimavarojani? Seurustelee kyllä jollain muotoa, tuleekohan siitäkään koskaan valmista...Jos minua joku näissä pohdinnoissa kykenee auttamaan, kiitän kauniisti näin jo etukäteen: kiitos!
kaiken keskellä yksin... Tällaiset ovat fiilikseni olleet jo vuosikausia. Masentaa, ahdistaa, mikään ei jaksa kiinnostaa, aina vain surullinen olo, myöskin levottomaksi voisin kuvailla itseäni. Tuntuu, että elän elämäni ehtoopuolta ts. kuvittelen, ettei minulle enää minkäänlaisia suunnanmuutoksia voi olla odotettavissa! Toivoisinkin, että olisin väärässä tässä asiassa ja saisin kokea vielä suurta, aitoa rakkaudentunnetta, jollaisesta ikuisesti salaa haaveilen... Elän tälläkin hetkellä avoliitossa, mutta tunnen silti olevani yksin, ei ole keskinäistä hellyyttä, ei puhuta rakkaudeta, eikä paljon muistakaan asioista, tuntuu, kuin vain olisimme yhdessä ikäänkuin paremman puutteessa! Esittäisinkin minulle erittäin tärkeän kysymyksen: Tulenko vielä kokemaan todellisen rakkauden, miehen, joka uskaltaa näyttää/kertoa tunteistansa ja jonka kanssa kokisin eloni/oloni turvalliseksi? Miehen, jonka kanssa viettäisimme laatuaikaa myös kodin ulkopuolella, esim. matkustellen ym. sosiaalista kanssakäymistä harrastaen?! Tällaista "herkkua" en juurikaan koe nykysuhteessa, arki-illat viikonloput kotisohvalla tv-ruutua tuijotellen....näin se menee)
Lisäksi suuri "murheenkryyni" on tytärtäni koskeva, on jo täysin aikuinen ikävuosiltaan, mutta tuntuu, kuin olisi vielä "lapsen" kengissä! Millaiseksi hänen elämänsä on muotutumassa, on asia, joka suuresti mietityttää ja kuluttaa voimavarojani? Seurustelee kyllä jollain muotoa, tuleekohan siitäkään koskaan valmista...Jos minua joku näissä pohdinnoissa kykenee auttamaan, kiitän kauniisti näin jo etukäteen: kiitos!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kirjoita ylös kaikki ne asiat jotka haluat muuttaa.
Sen jälkeen mieti mitä ITSE voit muuttaa.Tiedosta
oma muutosvastarintasi,eli kun haluat muutosta mutta
itse keksit ettet voi/kykene tekemään asialle mitään
1)Muuta ajatuksesi,muutat elämäsi.eli Asennemuutos
2)Määrittele asiat myönteisesti.Paras tapahtukoon.
3) Älä huolehdi asioista,jotka eivät ole tätä päivää
4)Nauti elämästäsi ja kiitä kaikesta hyvästä mitä
olet osaksesi saanut.Turhista huolista irrottaudu!!!
että muutos on jo alkanut. elä kuin olisit jo askeleen edellä . lähde liikkeelle sieltä sohvalta ja ala elää täydempää elämää. ensin ajatuksin . sitten teoin.
tulet , kuten meistä melkein kaikki , kokemaan oikean rakkauden.
mutta sitä ennen. ota puheeksi nämä asiat rohkeasti miehesi kanssa. samoin voit vihjasta väsyneesi tylsään liittoosi.
tytärtä voi kannustaa antamalla sen tehdä itse ne asiat jotka se on sulla teettänyt.
ota nyt heti itseäsi niskasta kiinni. muuten jäät jalkoihin.
voimia.