Se nyt vaan on tässä maassa niin että jos haluat edes vähänkään inhimillisessä ympäristössä asua ja viihtyä niin ainut mahdollisuus on ostaa oma asunto. Vuokrakasarmit on täytetty spurguilla, ulkomaan pelleillä, juhlivilla opiskelijoilla sekä ihan nuorilla lapsiperheillä joilla kakakarat huutaa ja melskaa yötäpäivää. Ulko-oven saranat huutaa tuskissaan kun muuttoporukkaa ramppaa sisään ja ulos lähes joka viikonloppu. Viikonloppuisin kuuntelet iltamyöhään kun uudet tulokkaat yrittää mennä betoniterällä ja iskulla seinien raudoituksista läpi. Yritteliäimmät vetäisee samantien terän naapurin puolelle asti.
Koiria/kissoja/kaneja/jänöjä/marsuja/tiikeleitä/lehmiä/sikoja kusetetaan ja paskatetaan rappukäytävissä ja hississä tai korkeintaan ulko-oven vieressä. Roskapusseja jätetään lojumaan rappukäytäviin. Mogadishulaisen perheen penskat heittelee karkkipaperinsa rappukäytäviin sekä liimailee tikkalit ja purkat sinne myös.
Kilinä käy viikonloppuisin rappukäytävissä kun spurgut tai spurgahtavat tuo mäyräkoiriaan kauppareissulta, tätä ne sitten kittaa ja mölinää piisaa, mitä nyt välillä käyvät parvekkeella raitistamassa naapureiden sisäilman.
Joku vetää bissee, joku happoo, joku muuten vaan piikittelee. Nämä zombiet lähtevät yömyöhään sitten liikkeelle, rappukäytävään ei paljon ole menemistä kovin myöhään. Päivät niillä menee kivasti sossun tuella sängyssä maaten ja runkkaillen, mitäpä suotta ylös nousemaan.
Tämä on tositarinaa Suomesta. Tuhnujen elämä on kovaa. Yksikään, ei aivan ainutkaan, tollaiseen elämään lähde jollei ole ihan persaukinen. Ne joilla on edes pieninkin mahdollisuus omaan pääkaupunkiseudulla, ostavat oman. Maksoi se melkein mitä vaan.
Koiria/kissoja/kaneja/jänöjä/marsuja/tiikeleitä/lehmiä/sikoja kusetetaan ja paskatetaan rappukäytävissä ja hississä tai korkeintaan ulko-oven vieressä. Roskapusseja jätetään lojumaan rappukäytäviin. Mogadishulaisen perheen penskat heittelee karkkipaperinsa rappukäytäviin sekä liimailee tikkalit ja purkat sinne myös.
Kilinä käy viikonloppuisin rappukäytävissä kun spurgut tai spurgahtavat tuo mäyräkoiriaan kauppareissulta, tätä ne sitten kittaa ja mölinää piisaa, mitä nyt välillä käyvät parvekkeella raitistamassa naapureiden sisäilman.
Joku vetää bissee, joku happoo, joku muuten vaan piikittelee. Nämä zombiet lähtevät yömyöhään sitten liikkeelle, rappukäytävään ei paljon ole menemistä kovin myöhään. Päivät niillä menee kivasti sossun tuella sängyssä maaten ja runkkaillen, mitäpä suotta ylös nousemaan.
Tämä on tositarinaa Suomesta. Tuhnujen elämä on kovaa. Yksikään, ei aivan ainutkaan, tollaiseen elämään lähde jollei ole ihan persaukinen. Ne joilla on edes pieninkin mahdollisuus omaan pääkaupunkiseudulla, ostavat oman. Maksoi se melkein mitä vaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
olet köyhä työtön:D Hirveää vaahtoomista keskellä päivää, jota kellään muulla ei ole edes aikaa lukea.
byybybhähähähh
Hienosti osasit kuvata nykyistä asumismuotoani. Naapurit öykkäröivät alakerrassa minkä ehtivät ja tupakansavu tulee tänne asuntooni. Seillä on oikein juopporemmi usein sekoilemassa. Poliisia saan soitella vähän väliä.
Täytyy jatkaa lottoamista, että pääsisin täältä pois. Olen ajatellut vaihtaa kaupungin asuntoihin, mutta ovat niin kylmiä talvisin.
Meidän vuokra-asuntomme on laadukkaassa ja rauhallisessa talossa. Ei kuulu metelit naapurista ja naapurit ovat kunnollista väkeä niin kuin mekin. Vuokrakin on edullinen.
Tällainen todellisuus on myös totta vuokramarkkinoilla, mutta velkakiikussa oleva ylihinnalla huonon talokaupan tehnyt haluaa tietysti uskotella itselleen aivan muuta. Sallitaan se sinulle.