Hei meillä on suora lattialämmitys ja nyt siitä teidän pitempiaikaisten ja ammattilaisten näkemys muutamiin kysymyksiin:
1) mitä mieltä ns. energiansäästöstöstä, jos pidetään yllä lattialämmitystä muissa kuin laatta/kivilattioissa (erityisesti kosteat tilat) huoneissa (OH, keittiö, MH) varaavana lattialämmitystä.
2) suurin osa parketin valmistajajista pitää ehdottomona, ettei pintalämoötila ei nouse 27 asteeseen. Onko tullut siitä huolimatta parketin kanssa ongelmia, vaikka käytetään ns. rajoitinta.
3) Meillä on enston ECO10R IP30 ja ECO10FR IP31 mittarit, joden ohjeeissa on selkeästi määritelty missä laatan lämpötilassa "tulee olemaan" lattian pintalämpötila, varsinkin Enstolla varaavassa lämmmössä pintalämpötilan ollessa noin 21 -22 astetta tulee säätimen olla ns normaalilla asteikolla varustetussa säätimessä noin 18 tai toisessa mallissa , missä asteikko 2 ..3..5 jne korkeintaan 2 tai 2,5, jolloin pinta-lämpötila olisi 21 -22 astetta. eli heitto normaaliin astemittariin noin 4 -5 astetta. Taas toiseen säätimeen nähden ?, koska siinä ei missään ohjeessa mainita mitä astetta numerot vastaavat. Tämä mittari käytössä MH:ssa ja lattalatiolla.
4)Kun usealla tuntemallamme nyt rakentaneella, joilla joko sama lämmiysjärjestelmä tai vesikiertoinen lattialämmirts on parketti, vaikka kaikki muut seikat ovat varmasti tehty parketin asennusohjeiden mukaisesti, ilmenennyt nousua saumoissa. Parketit ovat perinteisesti ns. kolmisauvaisia lukkoponttiparketteja, mitä on kaikilla tunnetulta valmistajalla.
5) Lattian pintalämpötilaa pidetty asetuksella huone/lattia lämpötermostaatti molemmista 1/2 mittaavana. Lisäksi lattian pintalämpötilaa mitattu säännöllisesti kaikissa em. huoneissa. Siitä huolimatta on kuperuutta kaikissa huoneissa.
6)käytämme myös säästösyistä takka/leivinuunia lähes joka 3. päivä jotta huonelämpötilaa ei yksinomaan lattialämmityksellä lämmitetä.
Eli kysymys kohdat liittyvät:
kohta 1) energiansäästöön lämmitysmuodosta riippuen
kohta 2) parkettien lämmön "sietokyky"
kohta 3) termostaatin sallittu heitto ja mittaus kahdella eri tyyppisellä säätimellä sekä vielä mitä mieltä Devin "äly" termostaatista sen käyön helppoudesta maallikolla.
kohta 4) parketin elämisen yleisyydestä lämmitysmuodosta riippumatta.
kohta 5) termostaatin asetus 1/2 puolet huone ja 1/2 lattialämpötilasta vai kokonaan lattialämpötilasta. Mikäli asetus "huomelämpötilasta" lattiamittaushan "katkeaa". mitä merkitystä silloin lattialämmityksellä
6) takka/leivinuuni ja lattialämmitys miten vaikuttaa säästöön, onko lämmitysmuoto termostaattein varma huomioimaan huonelämpötilan kohoamisen.
Monta kysymystä voi vastata myös yksittäin jos tietoa ja kokemusta erikohtiinkiin .
1) mitä mieltä ns. energiansäästöstöstä, jos pidetään yllä lattialämmitystä muissa kuin laatta/kivilattioissa (erityisesti kosteat tilat) huoneissa (OH, keittiö, MH) varaavana lattialämmitystä.
2) suurin osa parketin valmistajajista pitää ehdottomona, ettei pintalämoötila ei nouse 27 asteeseen. Onko tullut siitä huolimatta parketin kanssa ongelmia, vaikka käytetään ns. rajoitinta.
3) Meillä on enston ECO10R IP30 ja ECO10FR IP31 mittarit, joden ohjeeissa on selkeästi määritelty missä laatan lämpötilassa "tulee olemaan" lattian pintalämpötila, varsinkin Enstolla varaavassa lämmmössä pintalämpötilan ollessa noin 21 -22 astetta tulee säätimen olla ns normaalilla asteikolla varustetussa säätimessä noin 18 tai toisessa mallissa , missä asteikko 2 ..3..5 jne korkeintaan 2 tai 2,5, jolloin pinta-lämpötila olisi 21 -22 astetta. eli heitto normaaliin astemittariin noin 4 -5 astetta. Taas toiseen säätimeen nähden ?, koska siinä ei missään ohjeessa mainita mitä astetta numerot vastaavat. Tämä mittari käytössä MH:ssa ja lattalatiolla.
4)Kun usealla tuntemallamme nyt rakentaneella, joilla joko sama lämmiysjärjestelmä tai vesikiertoinen lattialämmirts on parketti, vaikka kaikki muut seikat ovat varmasti tehty parketin asennusohjeiden mukaisesti, ilmenennyt nousua saumoissa. Parketit ovat perinteisesti ns. kolmisauvaisia lukkoponttiparketteja, mitä on kaikilla tunnetulta valmistajalla.
5) Lattian pintalämpötilaa pidetty asetuksella huone/lattia lämpötermostaatti molemmista 1/2 mittaavana. Lisäksi lattian pintalämpötilaa mitattu säännöllisesti kaikissa em. huoneissa. Siitä huolimatta on kuperuutta kaikissa huoneissa.
6)käytämme myös säästösyistä takka/leivinuunia lähes joka 3. päivä jotta huonelämpötilaa ei yksinomaan lattialämmityksellä lämmitetä.
Eli kysymys kohdat liittyvät:
kohta 1) energiansäästöön lämmitysmuodosta riippuen
kohta 2) parkettien lämmön "sietokyky"
kohta 3) termostaatin sallittu heitto ja mittaus kahdella eri tyyppisellä säätimellä sekä vielä mitä mieltä Devin "äly" termostaatista sen käyön helppoudesta maallikolla.
kohta 4) parketin elämisen yleisyydestä lämmitysmuodosta riippumatta.
kohta 5) termostaatin asetus 1/2 puolet huone ja 1/2 lattialämpötilasta vai kokonaan lattialämpötilasta. Mikäli asetus "huomelämpötilasta" lattiamittaushan "katkeaa". mitä merkitystä silloin lattialämmityksellä
6) takka/leivinuuni ja lattialämmitys miten vaikuttaa säästöön, onko lämmitysmuoto termostaattein varma huomioimaan huonelämpötilan kohoamisen.
Monta kysymystä voi vastata myös yksittäin jos tietoa ja kokemusta erikohtiinkiin .
Vastaukset 1
Vanhimmat
termarin numeroille on joku likiarvo enson ohjesivulla ja termarin mukana tulevassa paperissa mutta varminta on laittaa seinälle mittari ja katsoa siitä mitä se numero vastaa oikeasti.