ASUNTOJEN HINNAT EIVÄT VOI LASKEA. USKOKAA JO NYT, NE VAAN EIVÄT KERTAKAIKKIAAN VOI LASKEA.
tässä lässytyksiä www.alaruokilamaa.fi sivustolta lainattuna...
ihan vain joitain huvittavia juttuja allaolevassa mainitakseni;
- pankit vakaammalla pohjalla (just joo, ei ole missään eu-maassa mitään pankkitukitouhuja vielä ollutkaan...?)
- vientikaupassa ei ole yhden maan merkitys niin vaikuttava kuin mitä 90-luvulla oli (jep, ja suomen vienti vetää siis tästä johtuen para-aikaa aivan täysillä, vaikka lehdistössä jotain muuta on kirjoiteltukin... tiukan paikan tullen voinemme suomessa ryhtyä tuottamaan palveluja sekä tuotteita vain kotimaassamma ja kotimaisille markkinoille, näinhän muun maailman taantuma voidaan kätevästi sulkea rajojemme ulkopuolelle, ei koske suomea, me ollaan omavaraisia ja itseriittoisia...)
"Viime lamasta tuli Suomessa poikkeuksellisen syvä, koska moni tekijä aiheutti suuria vaikeuksia samaan aikaan:
* Neuvostoliiton romahtaminen näivetti itään suuntautuneen viennin, joka oli ollut Suomelle elintärkeä.
* Kotitaloudet olivat velkaantuneet ennen lamaa nopeasti, koska pankit olivat alkaneet tarjota uusille asiakkaille aggressiivisesti lainoja.
* Pankkien keskinäinen kilpailu kiihdytti rahan jakamista heikoin vakuuksin. Tämä aiheutti myöhemmin valtavat luottotappiot ja pankkikriisiin.
* Suomen markka jouduttiin laman aikana devalvoimaan, eli sen arvoa laskettiin vientiteollisuuden pelastamiseksi.
* Devalvaatio nosti valtavasti ulkomaisissa valuutoissa otettujen lainojen korkoja.
* Tämä kiihdytti konkurssiaaltoa, joka kaatoi 60 000 yritystä ja nosti työttömyyden liki puoleen miljoonaan.
* Pankkijärjestelmä jouduttiin pitämään pystyssä käyttämällä yli 80 miljardia markkaa pankkitukeen 1990-luvun aikana.
Miksi nyt on paremmin:
* Pankkijärjestelmämme on vakaammalla pohjalla kuin viime lamassa.
* Koska euro on kansainvälinen vahva valuutta, suomalaisten käyttämä raha on aivan eri tavalla suojassa arvon heilahteluilta kuin markan aikana.
* Suomalaisilla yrityksillä ja kotitalouksilla ei siksi ole riskiä lainojen räjähdysmäisestä kasvusta devalvaation seurauksena.
* Vientikaupassa yhden maan merkitys ei ole enää yhtä suuri kuin 1990-luvun alussa. Viennin jakaantuminen tasaisemmin useisiin maihin vähentää riskiä äkillisestä romahduksesta.
Ennen kaikkea tiedämme, miten viime lamasta selvittiin, ja olemme kokemusta rikkaampia."
TOSI ON.
tässä lässytyksiä www.alaruokilamaa.fi sivustolta lainattuna...
ihan vain joitain huvittavia juttuja allaolevassa mainitakseni;
- pankit vakaammalla pohjalla (just joo, ei ole missään eu-maassa mitään pankkitukitouhuja vielä ollutkaan...?)
- vientikaupassa ei ole yhden maan merkitys niin vaikuttava kuin mitä 90-luvulla oli (jep, ja suomen vienti vetää siis tästä johtuen para-aikaa aivan täysillä, vaikka lehdistössä jotain muuta on kirjoiteltukin... tiukan paikan tullen voinemme suomessa ryhtyä tuottamaan palveluja sekä tuotteita vain kotimaassamma ja kotimaisille markkinoille, näinhän muun maailman taantuma voidaan kätevästi sulkea rajojemme ulkopuolelle, ei koske suomea, me ollaan omavaraisia ja itseriittoisia...)
"Viime lamasta tuli Suomessa poikkeuksellisen syvä, koska moni tekijä aiheutti suuria vaikeuksia samaan aikaan:
* Neuvostoliiton romahtaminen näivetti itään suuntautuneen viennin, joka oli ollut Suomelle elintärkeä.
* Kotitaloudet olivat velkaantuneet ennen lamaa nopeasti, koska pankit olivat alkaneet tarjota uusille asiakkaille aggressiivisesti lainoja.
* Pankkien keskinäinen kilpailu kiihdytti rahan jakamista heikoin vakuuksin. Tämä aiheutti myöhemmin valtavat luottotappiot ja pankkikriisiin.
* Suomen markka jouduttiin laman aikana devalvoimaan, eli sen arvoa laskettiin vientiteollisuuden pelastamiseksi.
* Devalvaatio nosti valtavasti ulkomaisissa valuutoissa otettujen lainojen korkoja.
* Tämä kiihdytti konkurssiaaltoa, joka kaatoi 60 000 yritystä ja nosti työttömyyden liki puoleen miljoonaan.
* Pankkijärjestelmä jouduttiin pitämään pystyssä käyttämällä yli 80 miljardia markkaa pankkitukeen 1990-luvun aikana.
Miksi nyt on paremmin:
* Pankkijärjestelmämme on vakaammalla pohjalla kuin viime lamassa.
* Koska euro on kansainvälinen vahva valuutta, suomalaisten käyttämä raha on aivan eri tavalla suojassa arvon heilahteluilta kuin markan aikana.
* Suomalaisilla yrityksillä ja kotitalouksilla ei siksi ole riskiä lainojen räjähdysmäisestä kasvusta devalvaation seurauksena.
* Vientikaupassa yhden maan merkitys ei ole enää yhtä suuri kuin 1990-luvun alussa. Viennin jakaantuminen tasaisemmin useisiin maihin vähentää riskiä äkillisestä romahduksesta.
Ennen kaikkea tiedämme, miten viime lamasta selvittiin, ja olemme kokemusta rikkaampia."
TOSI ON.
Vastaukset 3
Vanhimmat
hokea: EI KOSKE SUOMEA. Mutta lukuisista uutisista olemme myös kuulleet viime aikoina perusteluja, miksi nyt on olemassa suuremmat edellytykset jopa syvempään ja pidempään lamaan kuin 1990-luvun alun lamassa.
Maailman talous käy taatusti syvemmällä kuin 90-luvulla, mutta suomalainen kotitalous ei.
Ei työttömyyskään vaikuta millään tavalla kotitalouksiin. Ei vaikuta.