Mitkä rodut ovat erittäin aktiivisia ja energisiä, eli soveltuvat kerralla moneen käyttöön/harrastukseen, kuten agilityyn, vesi- ja etsintäpelastukseen, koirahiihtoon ja reippaaseen lenkkeilyyn? Joka päivä jaksaisi liikkua vähintään yhtä paljon kuin omistajansakin.
Asun rivitalossa puolisoni ja 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lastemme kanssa, jotka myös tahtovat energisen ja aktiivisen koiran. Haluamme koiran moneen menoon.
Vahtivietin voimakkuudella ja turkinhoidon vaativuudella ei ole väljä, sillä ne osaisin kyllä ottaa hallintaan. Ehkä jonkin mittaisen turkin koirallemme kumminkin haluaisimme kasvavan, sillä turkinhoitokin vaikuttaa mukavalta potressilta, mutta ei se kumminkaan erityisen tärkeä kriteeri rotuvalinnassamme ole.
Koira joutuisi tottumaan myös yksinoloon, sillä arkisin se saattaa joutua jäämään kotiin yksikseen 2-6 tunniksi, ehkä satunnaisesti lähelle 8 tuntia. Koitamme kumminkin saada työ- ja kouluaikataulumme semmoiseen järjestykseen, että koira joutuisi jäämään yksikseen mahdollisimman vähäksi aikaa kunakin arkipäivänä. Viikonloput vietämme kyllä koiran kanssa alusta loppuun.
Kävisimme koiramme kanssa paljon retkeilemässä metsissä, eikä siitä tulisi mitään ulkokoiraa. Etupihalle se kyllä levähdysaikoina päivällä pääsisi hihnasta seinään kiinnitettynä tarkkailemaan kotimaisemien tapahtumia, jos siinä viihtyy. Vapaaksi emme tietenkään voi koiraamme pihaamme tarkkailematta jättää, koska emme asu maalla. Ja se pääsisikin oleskelemaan siinä vain, kun muitakin on kotona. Yksinolon, eli kun kotona ei ole muita, se saa viettää sisällä, samoin yöt meiden petiemme päällä, mistä makuupaikan sitten valitseekin.
Itse emme kovin hyvin ole ehtineet tutustumaan laajaan rotukirjoon, mutta koirakuume on alkanut tulistua. Mitkä rodut sopisivat meille, kun tällaisen koiran haluaisimme lemmikiksi ja tämmöistä elämää se pääsisi vieteskelemään? Itse nautimme liikunnasta ja olisi kiva, jos tuleva koirammekin. Ja tietysti ajattelisimme koiran parasta joka asiassa.
Vaikka tämä tulee olemaan meidän ensimmäinen oma koiramme, olen kyllä valmis ottamaan minkä laiset neuvot tahansa tiettyjen rotujen koulutuksesta vakavasti vastaan, kun niistähän on hyvä keskustella hankkimansa rodun kasvattajan kanssa. Koiria meillä on kyllä ollut hoidossa aika paljon, joten tiedämme kyllä hyvin, että kaikki koirat eivät ole helposti koulutettavia/kasvatettavia. Mutta olemme valmiita ottamaan isonkin haasteen vastaan.
Asun rivitalossa puolisoni ja 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lastemme kanssa, jotka myös tahtovat energisen ja aktiivisen koiran. Haluamme koiran moneen menoon.
Vahtivietin voimakkuudella ja turkinhoidon vaativuudella ei ole väljä, sillä ne osaisin kyllä ottaa hallintaan. Ehkä jonkin mittaisen turkin koirallemme kumminkin haluaisimme kasvavan, sillä turkinhoitokin vaikuttaa mukavalta potressilta, mutta ei se kumminkaan erityisen tärkeä kriteeri rotuvalinnassamme ole.
Koira joutuisi tottumaan myös yksinoloon, sillä arkisin se saattaa joutua jäämään kotiin yksikseen 2-6 tunniksi, ehkä satunnaisesti lähelle 8 tuntia. Koitamme kumminkin saada työ- ja kouluaikataulumme semmoiseen järjestykseen, että koira joutuisi jäämään yksikseen mahdollisimman vähäksi aikaa kunakin arkipäivänä. Viikonloput vietämme kyllä koiran kanssa alusta loppuun.
Kävisimme koiramme kanssa paljon retkeilemässä metsissä, eikä siitä tulisi mitään ulkokoiraa. Etupihalle se kyllä levähdysaikoina päivällä pääsisi hihnasta seinään kiinnitettynä tarkkailemaan kotimaisemien tapahtumia, jos siinä viihtyy. Vapaaksi emme tietenkään voi koiraamme pihaamme tarkkailematta jättää, koska emme asu maalla. Ja se pääsisikin oleskelemaan siinä vain, kun muitakin on kotona. Yksinolon, eli kun kotona ei ole muita, se saa viettää sisällä, samoin yöt meiden petiemme päällä, mistä makuupaikan sitten valitseekin.
Itse emme kovin hyvin ole ehtineet tutustumaan laajaan rotukirjoon, mutta koirakuume on alkanut tulistua. Mitkä rodut sopisivat meille, kun tällaisen koiran haluaisimme lemmikiksi ja tämmöistä elämää se pääsisi vieteskelemään? Itse nautimme liikunnasta ja olisi kiva, jos tuleva koirammekin. Ja tietysti ajattelisimme koiran parasta joka asiassa.
Vaikka tämä tulee olemaan meidän ensimmäinen oma koiramme, olen kyllä valmis ottamaan minkä laiset neuvot tahansa tiettyjen rotujen koulutuksesta vakavasti vastaan, kun niistähän on hyvä keskustella hankkimansa rodun kasvattajan kanssa. Koiria meillä on kyllä ollut hoidossa aika paljon, joten tiedämme kyllä hyvin, että kaikki koirat eivät ole helposti koulutettavia/kasvatettavia. Mutta olemme valmiita ottamaan isonkin haasteen vastaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
sopisi saksanpaimenkoira tai bordercollie.
lenkkikaveri ja muutenkin aktiivinen koira. Labradorinnoutaja joka on aktiivinen ja myös osaa olla löhöävä tyyppi
ehdottomasti on saksanpaimenkoira, huolella hyvltä kasvattajalta valittu. Ole myös itsekriittinen, ethän ole yliarvioinut oman perheesi mahdollisuutta panostaa koiraan ja aktiivisesti harrastaa sen kanssa. Mieti vielä kerran ja valitse pentu ko. rodusta sen mukaan.
rotua niin suosittelen omaa rotuani miloukoiraa eli karkkari kettis pieni kooltaan mutta energiaa piisaa joka touhuun on aloitteellinen aktiivinen rotu joka ei ole niin vaikea kouluttaa kuin luulisi.
Eli rodusta on päässyt tottelevaisuusvalioksikin asti ja agilityyn sopiva tai vaikka pelastuskoiraksi tai perinteiseen metsästykseen jota en kyllä itse harrasta vaan tokoilen ja hiukan agilitya ja muuten lenkkeilen koira vapaana maalla. Ja soutu/uimaretkillä myös. Helppo ottaa mukaan pienen koon myötä meni sitten kaupungissa bussissa tai soutuveneessä.
Rotu on leikkisä, valpas ja avoin luonteeltaan joka on oiva juuri tuon ikäisten lasten kaveriksi. Tästä saisi koko perhe mainion otuksen.
itse trimmaan ja joskus vien trimmille n.kolme kertaa vuodessa mutta huusholli on puhdas karvoista suurinpiirtein ja pidän turkin trimmistä. Saa samalla monta rotua yhdessä paketissa pidempikarvaisesta sporttisempaan versioon. ;)
tässä vielä linkkejä jos alkoi kiinnostaa
http://www.foxterrier.fi/
sieltä löytyy myös toko ja agilitytulokset.
http://www.puppyfinder.com/breed_details.php?id=66
kasvatuksen oltava johdonmukainen ja toisiin koiriin on hyvä totuttaa pienestä pitäen ja vaatia aina hyvää käytöstä sekä katsoa kaverit tasapainoisiksi niin ettei rynni päälle vaan osaavat leikkiä nätisti myös omat koirani (nartut)käyvät säännöllisesti koirapuistoissa.
Rotu on äärettömän utelias joten siihen pitää kiinnittää huomiota kun harjoittelee vapaanaoloa joka on aloitettava pienestä pitäen..omani menee vapaana hyvin ..olleet hiihtoretkillä vapaana ja maalla pihassa valvomatta...joten mahdottomuus sekään ei ole :)
On leikkisä, energinen, aktiivinen ja sopii todellakin moneen menoon. Se on vetokoira, joten se kyllä jaksaa liikkua ja on tosi hyvä kaveri koirahiihtoon, jos ei pelkää lujaa vauhtia..
Ei vältämättä ole kaikkein helpoin koulutettava, mutta kyllä sekin oppii jos jaksaa määrätietoisesti kouluttaa.
Sen turkki on paksu ja aika pitkä, joten harjaa saa käyttää lähes päivittäin. Mutta muuten aika helpohoitoinen
siltä että ette ihan taida tietää kuinka paljon eri lajien harrastamiseen kuluu aikaa. Missä välissä ehtisitte harrastaa kaikkea mainitsemaanne koiran kanssa muun elämän lomassa?
Ensimmäisen koiran kanssa tulee yleensä tehtyä monia virheitä joten siksikin ensimmäiseksi koiraksi suositellaan jotain helppoa rotua. Jo pelkkä koiran normaalitarpeiden täyttäminen on monelle liian vaativaa, saati sitten täysipäiväinen harrastaminen ja koiran kouluttaminen.
Kerroit että teillä on ollut koiria hoidossa aika paljon. Mikä on aika paljon? Koiran hoitaminen silloin tällöin on aivan eri asia kuin palveluskäyttöön jalostetun erittäin aktiivisen ja kenties vahtiviettisen koiran kasvattaminen ja kouluttaminen joka päivä.
Miettikää nyt vielä onko teillä tosiaan aikaa ja taitoa vaativille roduille? Aivan liian usein näkee aktiivisia rotuja väärissä käsissä.
Joo, kyllähän koiraan täytyy aikaa uhrata. Mutta me olemme kumminkin 5-henkinen kypsä perhe ja olemme kyllä suunnitelleet koirallemme uhrattavan ajan kultakin. Päätöksemme on, että koko perhe yrittää yhteisvoimin huolehtia koiran liikunnasta ja muusta hoidosta, eikä pelkkä yksi henkilö. Eivätkä koulu- ja työpäivämme kaikilla meillä aivan päällekkäin mene. Ei koira varmasti lähellekään 8 tuntia kotona joudu missään vaiheessa yksin olemaan, vaan taisin alkusanoissa olla hiukan liian varovainen.
No ehkä hiukan yli-innokkaalta vaikutan, joten on tosiaan mietittävä, miten ajan koirallemme tulisimme uhraamaan. Jos yksin asuisin, niin en koiraa hankkisi, sillä yhdeltä ihmiseltä koiralle ei oikein aikaa riittäisi, jos samalla käy koulussa tai töissä. Ja olen kyllä varronnut, että perheeni lapsetkin kypsyvät riittävästi ymmärtääkseen koiran mukanaan tuomat haasteet ja oppivat omaamaan koiran liikuttamisen, ruokinnan ja muun hoidon, jottei aina aikuisten tarvitse olla pelissä mukana. Kun joku on vaikka töissä, joku muu voi olla huolehtimassa koirasta.
Tosiaan kuulostaa viisaalta, että ei näin ensimmäisen koiran hankinnassa kannata ottaa kovin haastavaa rotua. Kylläpä sinä järkeä sanoit, kun siitä huomautit. Hoidossa joo koiria meillä on ollut monen rotuisia, mutta itse emme ole niitä kouluttaneet. Joten hmmm...
Hyvä että huolehdit koirien hyvinvoinnista. Kyllä me parhaamme yritämme ja koitamme olla hoppuilematta asian kanssa. Nyt käymme koiratulevaisuutemme vielä tarkasti lävitse, sillä onhan se todella niin, että koira on haasteita täynnä ja vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.
Ja harrastuksistakin olisi kyllä hyvä päättää vasta sitten, kun koira on meille kotiin asti tullut. Ehkä ei kannata aloittaa koiran kanssa heti sekä agilityn että pelastustoiminnan harrastamista, vaan vain jompaa kumpaa niistä. Mutta sen päätöksen koitamme tehdä myös huolella. Molemmat harrastukset kun vaikuttavat niin mukavan tuntuisilta. Liikunnasta kyllä varmasti silti huolehdimme.
Kiitos neuvokkaasta viestistä!
Hyviä rotuehdotuksia olette kaikki minulle lähetelleet ja olen myös jälkeenpäin googlen kautta tutkaillut niistä tietoja eri lähteistä.
Kun rotuvalinta kumminkin on tehtävä ja olen saanut teiltä suosituksia kelvon kuuloisista roduista, kuten saksanpaimenkoirasta, bordercolliesta, kettuterrieristä ja samojedinkoirasta, niin lopputulos tähän mennessä on ollut se, että samojedinkoira olisi se meidän rotu. Muutkin suosittelemanne rodut kävisivät, mutta jokin ajoi kiinnostuksemme nyt samojedinkoiraan.
Kyllä joo samojedinkoira pysyy nyt sinä meidän tähtäinrotuna tällä hetkellä, mutta varrotaanpas nyt vielä, jos niitä rotuehdotuksia tulisi lisää ja joukosta löytyisi jokin rotu, joka tuntuisi ylittävän samojedinkoiran.
Jos ei mikään rotu enää tee meihin samojedinkoiraa suurempaa vaikutusta, niin samojedinkoira se tuleva koiramme varmaankin tulee olemaan.
Vastauksia, kuten rotuehdotuksia- ja tietoja ja neuvoja, otan kyllä kärsivällisesti vastaan. Kun itse emme kovin laajaa rotukirjoa oikein vielä tunne, niin apu/neuvot on kyllä tarpeen.
Mutta kiitos tähänastisista asiallisista vastauksistanne!
Ehdotan vielä samojendinsuuntaista kotimaista rotua, suomenlapinkoiraa. Se on nykyään valtavasti yleistynyt kokoperheen koirana ja harrastuskaverina ja tosi paljon rodusta kuulee ja lukee hyvää. Se on Suomen oloissa kehittynyt koira sentään, sopii kulkemaan suomalaiseen maastoon vuodenajasta riippumatta.
Koiraharrastuksia on kiva suunnitella etukäteen, mutta sitten kun se koirayksilö teillä lopulta on ja kasvaa, näette mihin se parhaiten soveltuu. Kaikki koirat eivät esim. ole riittävän sosiaalisia tai rohkeita pelastustoimintaan, ikävä kyllä. Kasvattaja tietty osaa ohjata teidät ja oikeanlaisen pennun yhteen.
Ekaksi koiraksi suosittelen narttua oman kokemuksen ja kuulopuheen pohjalta. Kaikenlainen tahtojen taistelu on oikeasti aika rasittavaa koiran kanssa jokapäiväisessä elämässä, siksi suosittelen lämpimästi helppoa ja kilttiä koiraa. Semmoista voi myös pitää huolettomammin mukana ja jopa irti sopivissa paikoissa.
Kuulostatte tosi ihanteelliselta perheeltä jollekin onnelliselle pennulle.
Tuo oli hyvä uutinen suomenlapinkoirasta sekä koirien luonteista.
Rehelliseti kumminkin sanon, että suomenlapinkoira varmaan sopisi meille, mutta yhä samojedinkoira on voitolla ja tällä havaa todennäköisin tulevan koiramme rotu.
Kyllä joo annamme koiran sitten itse näyttää, onko siitä agilityyn vai pelastustoimintaan.
Ja kai se tulee menemään niin, että nartun hankimme. Annoit kyllä hyviä neuvoja.
Lupaan, että koira pysyy meillä hyvissä käsissä, ettei kenenkään täältä palstalta tarvi huolestua. Yritämme olla mahdollisimman vastuuntuntoisia ja ajatella koiran parasta. Neuvot on aina viisasta ottaa vakavasti vastaan, vaikka pitäisi itseään kuinka viisaana!
Kiitos asiallisesta viestistä viisaine neuvoineen!
...niin olisi mukava kuulla. Emme nyt aivan näillä hetkillä koiraa vielä ole hankkimassa.