entisenä vl ihmisenä kuulen usein omien suurperheellisten sisarusten suulla ja muidenkin samassa yhteisössä olevien puhuvat kuinka sisarukset hoitavat pienempiä ja ottavat kiitettävästi vastuuta perheen töistä. Vastuu on vanhemmilla, lapsilla on lapsuus elettävänä, he eivät ole lastenhoitajia ja kotityöläisiä vain leikkiviä lapsia. Miksi tätä ihannoidaan? Oma siskoni rikkoi selkänsä (vieläkin) alle 5 vuotiaana kanniskellessaan äidin apuna pieniä sisaruksia. Monet suurperheen lapset muistavat huolen äidin jaksamisesta, näkymättöminä olemisen, puutteellisen kontaktin työn uuvuttamaan äitiin, jolla huomioitavana 8 muuta. Miksi ei puhuta lasten kärsimyksestä suurperheissä, sitä esiintyy!! Siitä ei vain haluta puhua, halutaan kullata suurperheen ihanuus. Kuitenkin monilla lapsilla on välittämisen ja huomion suurta puutetta, siitä johtuvia psyykkisiä ongelmia. Eivät aikuisenakaan osaa puhua omista tarpeistaan ja ovat liiallisen kilttejä. Perheissä joissa on ongelmia, nämä asiat vain kasaantuvat suuremmaksi ongelmamöykyksi, kun lapsia on paljona. Ottaako Voittonen ja Hautamäki vastuun näiden lasten terapiakustannuksista? Kaksinaamaisella sovinismilla hoitaa johtoryhmä asioita. Kuka puhuu lasten puolesta!!!!!!
LASTEN oikeudet
ehkäisykeskustelussa
3214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lapsuudenystäväni perheessä, 12 lasta, lapsia nähdessäni, he eivät "erotu tapetista". Huomaamattomia, hiljaisina, itsekseen nyhjäten. Äiti ei työltään ja pienemmiltä sisaruksilta ehdi juuri mitenkään huomioimaan. Käy todella sääliksi nämä hiljaiset tytöt ja pojat, kenen vastuulla tällainen on?
eilen. Ihmettelin itsekseni, että mihin on unohtuneet lasten oikeudet?
http://www.unicef.fi/lapsen_oikeuksien_julistus
Periaate 1 Lapsen tulee saada nauttia kaikkia tässä julistuksessa määriteltyjä oikeuksia. Nämä oikeudet kuuluvat poikkeuksetta jokaiselle lapselle yhtäläisesti ja erottamatta katsomatta hänen tai hänen perheensä rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen vakaumukseen, kansalliseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen tai syntyperästä taikka muusta johtuvaan asemaan.
Periaate 2 Lapsen tulee saada nauttia erityistä suojelua ja hänelle tulee lainsäädännöllä tai muulla tavoin suoda edellytykset ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti, sielullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa ja ihmisarvon mukaisissa oloissa. Säädettäessä tätä tarkoittavia lakeja lapsen etujen tulee olla tärkeimpänä näkökohtana.
Periaate 3 Lapsella tulee syntymästään lähtien olla oikeus nimeen ja kansalaisuuteen.
Periaate 4 Lapsen tulee saada nauttia sosiaalista turvaa. Hänen tulee saada kasvaa ja kehittyä terveenä. Lapsen ja hänen äitinsä on sen vuoksi saatava erityistä hoitoa ja huolenpitoa siihen luettuna asianmukainen hoito ennen ja jälkeen synnytyksen. Lapsella tulee olla oikeus asianmukaiseen ravintoon, asumiseen, virkistykseen ja lääkintähuoltoon.
Periaate 5 Lapsen, joka on ruumiillisesti, henkisesti tai sosiaalisesti vajaakykyinen, tulee saada erityistä tilansa edellyttämää erikoishoitoa, -kasvatusta ja -huolenpitoa.
Periaate 6 Lapsi tarvitsee kehittyäkseen tasapainoiseksi yksilöksi rakkautta ja ymmärtämystä. Hänen tulee saada kasvaa, mikäli mahdollista, vanhempiensa huolenpidon ja vastuun alaisena, ja joka tapauksessa ilmapiirissä, jossa hän saa tuntea hellyyttä sekä moraalista ja siveellistä turvallisuutta; varhaisiässä olevaa lasta ei saa erottaa äidistään kuin poikkeustapauksessa. Yhteiskunnan ja viranomaisten velvollisuutena on osoittaa erityistä huolenpitoa niille lapsille, jotka ovat vailla perheensä turvaa ja riittäviä toimeentulomahdollisuuksia. On suotava, että suurten perheiden lasten ylläpitoa helpotetaan valtion avustuksin ja muulla avustustoiminnalla.
Periaate 7 Lapsella on oikeus saada koulutusta, jonka ainakin alkeisasteella tulee olla maksuton ja pakollinen. Hänen tulee saada koulutusta, joka edistää hänen yleissivistystään ja suo jokaiselle yhtäläisen mahdollisuuden kehittää kykyjään, yksilöllistä arvostelukykyään sekä moraalista ja sosiaalista vastuuntuntoaan tullakseen hyödylliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Lapsen koulutuksesta ja ohjauksesta vastuussa olevien on johtavana periaatteena pidettävä lapsen parasta; ensisijaisesti tämä vastuu kuuluu lapsen vanhemmille. Lapsella tulee olla riittävät mahdollisuudet leikkiin ja virkistykseen, jotka olisi ohjattava palvelemaan samoja päämääriä kuin koulutuskin. Yhteiskunnan ja viranomaisten tulee pyrkiä edistämään mahdollisuuksia tämän oikeuden nauttimiseen.
Periaate 8 Lapsen tulee aina ja kaikissa olosuhteissa olla ensisijalla suojelua ja apua annettaessa.
Periaate 9 Lasta on suojeltava kaikelta laiminlyönneiltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä. Häntä ei saa missään muodossa saattaa kaupankäynnin kohteeksi. Lasta ei saa ottaa työhön ennen asianmukaista minimi-ikää, missään tapauksessa häntä ei saa panna työhön eikä sallia hänen ryhtyä työhön, joka saattaisi olla hänen terveydelleen tai koulutukselleen vaaraksi taikka haitata hänen ruumiillista, henkistä tai moraalista kehitystään.
Periaate 10 Lasta tulee suojella sellaisilta toiminnoilta, jotka saattavat kasvattaa hänessä taipumuksia rodulliseen, uskonnolliseen tai muunlaiseen syrjintään. Häntä on kasvatettava ymmärtämykseen, suvaitsevaisuuteen, kansojen välisen ystävyyden, rauhan ja yleismaailmallisen veljeyden hengessä sekä täysin tietäen, että hänen tarmonsa ja kykynsä olisi saatettava palvelemaan hänen lähimmäisiään.
hyväksytty Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 20. marraskuuta 1959
Lapsen oikeuksien sopimus kokonaisuudessaan, Adobe PDF, koko 72 KB