Kertokaapa mistä johtuu, että joka ikinen johon ihastun, kärsii pahemman laatuisesta exä syndroomasta. Olisiko minunkin pitänyt ihastua ja rakastua jo kauan sitten, tuntuu kuin kaikilla olisi joku, joka on ottanut hänen sydämensä. En haluaisi olla mikään korvikekaan. Lisäksi en edes ihastu helposti ja sitten kun vihdoin ihastun, niin arvaa olenko hajalla kun en voikaaan saada häntä. MItä teen??? En kai mitään. Jatkan yksinäistä elämääni.
exät
kukkanen
4422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minkä ikäinen olet? Minkä ikäisiä tapauksia olet tapaillut? Kaikilla on jonkinlainen menneisyys. Varmaan hyvin moni on menettänyt sydämensä jollekin joskus. Täytyy vaan olla järkeä päässä käsitellä asioita ja tajuta että elämä jatkuu jne. Sä et oikeastaan voi asialle mitään, niinkun mäkään en voinut traumaattisen exäni oikuille mitään. Hän sattui olemaan se suurin rakkaus tähän mennessä ja ero otti koville. Silti en koskaan missään vaiheessa suostunut ajattelemaan että hän olisi se ainoa eikä mitään ole hänen jälkeensä. Liian monet on liian tyhmiä tajutakseen asian. Sä olet luultavasti tavannut ne ihmiset heidän tilanteeseensa nähdeen "liian aikaisin". Sen voi tunnistaakin jo heti alussa siitä että vaikka tyyppi olisikin kova flirtti, sä kuitenkin huomaat ettei se yritä sua tarpeeksi. Kattele miehiä jotka yrittää sua tarpeeksi, pyytää sua itse ensin ulos, soittelee sulle niinkun normaalit ihmiset. Jos nää jutut ei heti alussa toimi, se ihminen jahkailee edelleen, joten älä ainakaan avita sitä nappaamaan sua "Hollille" . Hitto tästä mun höpinästä saa mitään selvää, mutta siis "hiljaa hyvä tulee" Kattele rauhassa. Elä niin kun et haluaisikaan ketään niin kovasti vierellesi, niin se ihminen ilmestyykin heti kun vähiten odotat. Löydät varmasti sen ihmiset jolle sä olet se kaikista tärkein.
Loistavaa, tuntuu, että tajuat tilanteeni. Olen minäkin joskus, kauan sitten (mikäli tässä iässä 21, voi niin sanoa) ollut ihastunut erääseen tai siis luulin olevani. Sitten tuli opiskelut ja muutto toiselle paikkakunnalle ja huomasin, että tyhmähän olen ollut kun olen häntä haikaillut. Mutta sitten tuleekin se ongelma, että kaikki joihin olen ihatunut 2kpl, ovat kärsineet pahasta exä syndroomasta. Miksi minä ihastun aina vääriin tyyppeihin? Tuntuu, että hajoan. Se vain on niin raskasta tajuta, ettei voi saada haluamaansa. En voi edes jatkaa elämääni eteenpäin kun ihastukseni pyörii vain mielessä. Ei tervettä, joo tiedän, mutta minkäs teet. Joo, no nyt tuli taas hirvee vuodatus, mutta tuntuu kuin hakkais vaan päätä seinään. Ei hyvä.
yksinkertainen vastaus yksinkertaiselle ihmiselle: sinussa ei vain ole tarpeeksi ainesta jotta saisit kundis unohtamaan exänsä. mutta älä huoli, kyllä se elämä lopulta voittaa =)
Tuohon sanontaan mä luotan, jos ei jonku kanssa enää oo niin sen kans ei oo ja siihen on syyt. Mun mies ei hirveästi existään puhu, sen verran ku puhuu niin tietty tuntuu pahalta mutta myönnän kyl ihan rehellisesti että oon niin epävarma ja pikkusen (tai vähän enemmän :) vainoharhanen. Mut toisaalta itellä on tapana aika paljonki puhua existä ja mitä ne teki, mut ihan vaan siitä syystä että ne oli ihmisiä mun elämässä ja jos mä kerron tapahtumia mun elämästä niin joskus ne tapahtumat liittyy exiin. Mulla vaan on sellanen tapa, eikä se mitenkää meinaa että vaihtaisin nykyisen mussun yhteenkään niistä.