Kuinka paljon valaistuksen himmennin vaikuttaa sähkön kulutukseen himmennettynä vai onko mitään merkitystä?
Himmennin ja sähkönkulutus?
ahakuttikatti
323851
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
mitä himmennät. energiansäästösulakkeilla lisää säästöjä.
Jos nyt puhutaan hehkulamppujen himmentämisestä. Himmentäminen kyllä pienentää sähön kulutusta, mutta lamppujen valotehokkuus (hyötysuhde) laskee entisestään. Voi siis miettiä, onko sähön säästö järkevää huonontamalla entisestään huonoa hyötysuhdetta. Lisäksi värilämpötila laskee entisestään.
Loistelamppuja himmennettäessä valotehokkuus säilyy hyvänä paremmin myös himmennettäessä.
..halpahallista, nimittäin himmentimellä varustetun energiansäästölampun.. maksohan se 15,90 tms, mutta ihan ammatillisesta kiinnostuksesta oli pakko siihin sijottaa.
joku megaman siinä paketin kupeessa luki ja kytkintä rämppäämällä valitaan haluttu taso neljästä vaihtoehdosta (100%, 66%, 33% ja 5% luki papuruksissa)
kaipa tommoselle joku kohde vois löytyä, kun se jokatapauksessa tuntu toimivan, en tosin jaksanu 5 minsaa pidempää rämpytellä kokeillessa..
näytti samasta hyllystä saman firman tuotteena löytyvän himmentimien perään sopivaa mallia yms.. ne oli sentää muutaman euron halvempia, mutta mä kun en ole niitä hehkulamppujakaan koskaan himmennelly, ni eihän mulla ole kiinteetä asennusta missä semmosten lupauksia tarkistella.. onks semmosiin kukaan sekaantunu ja toimiiko ne?
Eipä ole himmennettävistä energiansäästölampuista itselläni kokemusta kuin ehkä messuilta, mutta kaipa ne ihan hyvin toimii. Jos liikaa himmentää niin jossain vaiheessa lamppu sammuu kokonaan. Saattaa myös olla ettei himmennys toimi aivan yhtä tasaisesti kuin hehkulampuilla.
Aivan tavallisiankin energiansäästölamppuja voi himmentää, jos himmentimenä olisi säätömuuntaja. Lamput palavat vielä 80 voltilla, syttyminen vaatii enemmän.
Kuulostaa pahalta tuo räpsyttely,ja varsinkin silloin jos on monta lamppua yhen katkasijan takana.
Sehän on niin, että sytytysvirta on näissä aika iso. Eli kun lamppuja siinä räpsitään, niin saadaan helposti aikaan kipinöintiä katkasijassa, ja siitä me saadaan aikaan jännitepiikkejä.Kuluja säästääkseen moni valmistaja on laskenut konkat tarkalle,eli sitten vaan toivotaan että diodit kestää ja konkat ei ota nokkiinsa piikeistä.
Toi siis ehkä yleisellä tasolla...en ole megamanin konkista ja zenereistä selvillä.Mutta ihan peruskiinalainen härpäke kai tuo on.
Oletko ihan itse mittaillut käynnistysvirtoja vai minkä lähteen mukaan ne ovat isoja? Ja mikä niissä aiheuttaa kipinöintiä, niinkuin sähköteknisesti?
Itse en ole tavannut yhtään energiansäästölamppua, jossa kondensaattori olisi hajonnut.
Tietysti himmentämisestä on hyötyä sekä sähkön säästämisen että enen kaikkea valaistuksen parantamisen kannlta.
Miksi edes himmentäisi, jos ei haluaisi säätää valaistusta?
Valoja käytetään enimmäkseen silloin kun pitää myös lämmittää, eli ei sillä hyötysuhteella ole niin suurta merkitystä.
Jos konkka on halvassa lampussa 400v niin kovin kaksista piikkiä ei tarvita kun konkka ei enää pelaakkaan.Tämän jälkeen tapahtuu se viimeinen sytytys..Konkkia suoja tietty pikunen zener, mutta ton varassa on sitte koko homma.
Näitä halpislamppuja suomessa kuitenkin yleisesti käytetään.
En ole mitannu käynnistysvirtoja..se perustui mun omaan käsitykseen asiasta.
Kuolinsyyn selvityksen työpöydälläsi suurennuslasin ja mittalaitevarustuksen kanssa. Onhan tosi kiinnostavaa selvittää eri lamppuvalmistajien tekniikkaa, minkälisia piikin tappajia ja kondensaattorin kapasitansseja on käytössä. Mielenkiinnon kohteena on tietysti myös, kuinka pieneen tilaan kapasitanssit ja elektroniikka on saatu integroitua.
Nojoo...ehkä pitäs alkaa hommailemaan jotain muuta.
puhut valotehokkuuden heikkenemisestä hehkulampun jännitettä alennettaessa. Sitä en kiistä mutta kysynkin sitä että onko säästö edes s24 mainitsemisen arvoinen koska silmä ottaa valoa vastaan logaritmisesti.
Osramin lampuissa on käytetty 350 V konkkia (uusimmista malleista en tiedä, paitsi 30 W lampussa 450 V). Siinä ei paljoa varaa ole ylijännitteelle. Siitä en tiedä paljonko konkka todellisuudessa kestää jos on mainittu 350 V. Eikä noissa taida mitään zeneriäkään olla ainakaan kaikissa, vaikka varmaksi en mene sanomaan. Hyvin ovat silti kestäneet. Jos saman kytkimen takana on induktiivisia kuormia (rautasydänkuristinvalaisimia) niin virtaa katkottaessa voi jännitepiikkejä tulla ja rikkoa säästölamput.
Vaikuttaa että kapasitanssissa on säästetty. Vuonna 1992 ostetussa 11 W Osramissa konkka 10 uF, nyt kalliissa 15 W PHILIPSissä 3,3 uF (400 V) ja 2000-luvun 20 W ja 23 W Osramissa 4,7 uF. Pienempi konkka on parempi verkkovirran yliaaltojen kannalta, mutta liian pieni konkka aiheuttaa valon värinää. Vaikka lamppu toimiikin kymmenien kilohertsien taajuudella, saattaa siinä olla pientä 100 Hz välkyntää jos konkka on alimitoitettu. Pitäisi mitata asiaa.
Ja tosiaan tekemissäni virtamittauksissa ei ollut havaittavissa minkäänlaista käynnistysvirtaa virran käyrämuotoa silmäiltäessä. Mutta meni aika alkuperäisen aiheen ohi, mutta niin käy joskus.
vehkeistä. Voi olla niin, että säästövehkeet kuluttaa enemmän kuin oikiasti säästetään.
Tehoa himmentimet säätävät ei jäännitettä,itselläni ollut Univex merkkinen hipaisu/kaukosäädin mallinen himmennin 12 vuotta.Kätevä peli, mikä vain kaukosäädin käy.
Jaa mites se lampun teho säätyy jos jännitettä ei säädetä?
...tavallaan, koska tyristori pätkäisee puoliaallon alusta siivun pois.
Jännitteen pudottamisesta. Sellaisenahan laitteet ja kojeet sen tunnistaa.
siinä pätkitään virtaa. Jännitejaossa voisi puhua ennemmin jännitteen pätkimisestä.
asentaja miehiä, koska käsitteesi hieman hakusessa, kerroppas mikä sitä virtaa katkoo ja millä tavalla ja miten saa virran putoamaan koskematta jännitteeseen tai tehoon??
koska on olemassa komponentteja jotka perustuvat A) jännitteen säätöön B) virran säätöön. Tyristori ohjaa virtaa.
olen 1.5 vuoden kuluttua valmis asentaja, että jos on kysyttävää enemmänkin tunari.
Pihtiamppeerimittarilla mittasin just, Strömforsin hehkulamppuhimmentimen sähkön kulutuksen 60W lampulla.
Tulos: Minimi asennossa 0,07A eli 16W
Maksimi asennossa 0,19A eli 43,7W
Eli 60W lamppu käyttää tehoa vain n43W himmentimellä.
Eli himmentimellä säästää ainakin energiaa valaistuksen osalta. Oliko tämä vastaus mitä hait, ainakin minä ymmärsin että tätä hait?
Pian joku amislainen alkaa väittämään että talon lämmitysenergia kasvaa, kun on dimmeri, mutta en ole vielä kuullut, että kukaan lämmittäis taloa hehkulampuilla.
"Pian joku amislainen alkaa väittämään että talon lämmitysenergia kasvaa, kun on dimmeri, mutta en ole vielä kuullut, että kukaan lämmittäis taloa hehkulampuilla."
Ai et ole vielä kuullut hehkulamppu lämmittämisestä? Tällä palstallahan on käynyt paljon porukkaa kehuskelemassa kuinka nerokasta on poltella hehkulamppuja ja samalla saa "ilmaiseksi" lämpöä...
Joo on kyllä menny ihan ohi tuo hehkulampuilla lämmittäminen ;) onneks en oo vielä joutunu asentamaan hehkulämmitteistä taloa...
Toisaalta vois sen vaikka tehdäkin, saa sit lisätyönä mennä asentamaan patterit. Laman tappo talkoot :)
Ehkäpä (ja luultavasti) pihtimittarisi ei ota huomioon sitä, ettei sähkö ole enää sinimuotoista, kun himmennin leikkaa käyrää.
Kun aaltomuoto poikkeaa siniaallosta.
Olisi käytettävä True RMS mittaria eli tehollisarvon oikeasti mittaavaa mittaria.
Niitäkin löytyy, mutta ei halpismittarien joukosta.
himmennin on hyvä siellä isän ja äitin turkismuokkaamossa. Sähköä säästyy ja lämpöä tulee luontaisella tavalla. Hyvällä tuurilla myös uusia veronmaksajia, eikä tarvi eläkeikää nostaa. Hallituksen kannattaa tukea himmentimien hankintaa. HIMMENTIMIEN ALV ALAS.
mitannu kuinka paljon ite himmennin kuluttaa tehoa? Jos lamppu säästää himmennin hukkaa.
Watin siellä lämmittelee itseään rasiassa.
isi ja äiti tuottaa 300w/henkilö
naapurit mukaa. saadaa lisää säästöjä.
mutta tarkkaan en myt ennee muista heitän nyt lonkalta että himmennys puolileen pudotti kulutusta n30-35%